Kotka Line & Danship

Kotka Line Ky perustettiin 1.8.1981 omistajina merikapteeni Paavo Haveri (18.1.1945, Vimpeli) ja Veijo Hauhia. Samalla perustettiin Kotka Merchant Ky taustaorganisaatioksi. Varustamo erikoistui roro-aluksiin.

Paavo Haverin merenkulku-ura alkoi FÅA:n HEKTOS-pikinokassa. Merenkulkuopiston vuosina oli jobeja myös Finnlinesin laivoissa sekä jäänmurtaja HANSEssa. Merikapteenin pätevyys tuli Kotkasta 1972. Merenkulun ylitarkastajan vt-virka oli vuosina 1975-76 ja vuosikymmenen lopulla Oy Finnterminalsin (sittemmin UPM Seaways) supercargon tehtävät.

Paavo Haveri oli seilannut Henry Nielsenin laivoissa perämiehenä ja päällikkönä. Niinpä Henry Nielsen valittiin Kotka Linen laivojen hoitovarustamoksi. Veijo Hauhia oli paperiteknikko ja vuoromestari Enso-Gutzeitin tehtailla. Merenkulkijoiden kielessä Haveri oli Kotka Line ja Veijo Hauhia oli Ky. Varustamon konttori perustettiin Keskuskadulle, lähelle satamaa. Redarin lisäksi konttorissa työskenteli Satu Kananen.

Paavo Haveri

Paavo Haveri. Kuva: Kotka Linen esite. Matti J. Nevalaisen arkisto

TUULIA

Ensimmäinen laivahankinta oli 2880 dwt:n peräporttialus TUULIA, alunperin ruotsalainen IGGESUND. Kotisatamana Kotka, omistajana Kansallisrahoitus, jolta alus oli liisattu. Nimi annettiin Paavo Haverin tyttären mukaan. Redari itse oli päällikkönä ajettaessa laivaa Göteborgista Kotkaan. Laiva aloitti liikennöinnin kuljettamalla Transfennican paperirullia Kotkasta Blythiin ja sittemmin muihinkin Englannin satamiin. Suomessa tuli vähitellen muitakin lastaussatamia Kemiä myöten. Lisää lastitilaa saatiin pidentämällä runkoa 12,8 metriä (toinen tieto 16m) Valmetin telakalla Kotkassa vuodenvaihteessa 83 - 84. Samalla laivaan rakennettiin lastausta varten hissejä.

Englannin satamien lisäksi lastia löytyi Keski-Euroopan maihin. Paperin ohella kontteja. Laivaväki viihtyi hyvin työssään ja keskenään. Vaihtuvuus oli vähäistä. Vapaa-ajalla voitettiin merimiesurheilussa palkintoja.

TUULIAn viimeinen matka Kotka Linen hallinnassa oli 1984 loppuvuodesta lasti IFA-kuormureita ja ambulansseja Itä-Saksasta Corintoon, yhteensä 80 ajoneuvoa. Itä-Saksa toimitti runsaasti aseapua Nicaraguan Sandinistihallitukselle. Merimiesjuttuna kerrottiin, että CIA yritti uhkailuin estää autojen kuljetuksen. USA:n presidentti Reaganin hallinto pyrki kaatamaan demokraattisesti rehellisillä vaaleilla valitun hallituksen tukemalla Hondurasissa majailevia rosvojoukkoja. Autolasti oli purettu puolivälissä joulukuuta. Vuoden lopussa Panaman kanavalla laivan nimeksi vaihtui MONCAO (monsuuni-tuuli portugaliksi). Leasing-sopimus purettiin. Omistaja ja hoitovarustamo säilyivät ennallaan. Kotka Linen menessä konkurssiin laiva oli Karibialla. Laivaväki jatkoi työtään entiseen malliin Henry Nielsenin hoidossa. MONCAO, ex-TUULIA myytiin takaisin Ruotsiin 1986 ja sai nimekseen FLIPPER. Kansallisrahoituksen arvellaan ostaneen laivan 14 miljoonalla markalla. Myyntihinta oli 5 miljoonaa markkaa.

Lehdistön myyntiuutisten yhteydessä muistettiin kertoa, että laivaväki lahjoitti vapaa-ajan kassan Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

KOTKA ROSE

Säiliölaivamarkkinoille Kotka Line laajensi marraskuussa 1982. Japanilaiselta telakalta Kanda Shipbuilding Co. Ltd. hankittiin 29999 dwt:n tankkeri, joka sai nimen KOTKA ROSE. Kreikkalaisten omistama liberialainen tilaajayhtiö ei pystynyt huolehtimaan maksuistaan ja laiva siirtyi Kotka Linelle suoraan telakalta ennen ensimmäistäkään matkaa. Tämäkin laiva oli liisattu Kansallisrahoitukselta. Päivähinnaksi mainitaan 70000 markkaa. Laivan mukana tuli vuosia aiemmin solmittu tuottoisa kahden vuoden aikarahtaus Japan Linelle. Öljytuotteita kuljetettiin Intian ja Pohjois-Amerikan länsirannikon välisillä vesillä. Aikarahtauksen päätyttyä aluksesta tuli raskaasti tappiollinen, kun tuotot tippuivat yhteen kolmasosaan silloisen rahtitason mukaisesti. Tammikuun puolivälissä 1985 Vancouverissa nimeksi maalattiin NARAI ja korsteeniin Henry Nielsenin punainen tähti (Narai on kylmä tuuli Japanissa). Alus pysyi edelleen Kansallisrahoitus Oy:n omistuksessa, rahtaajana Nielsen bulk. Heinäkuun alussa 1986 laiva liputettiin Bahamalle ja nimeksi vaihtui GEMINI. Suomalainen laivaväki poistui irtisanottuna Honolulussa ja tilalle tuli filippiiniläisiä. Laivaan jäi suomalainen päällikkö, konepäällikkö ja yliperämies. Toukokuussa 1988 laivan nimeksi vaihtui SHAKTIDOOT, omistajana intialainen Varun Shipping, Mumbai.

Ylikonemestari Matti J. Nevalainen muistelee:

"Jaakko Kouvonen, Tarmo Holopainen ja minä lensimme Honoluluun. Henry Nielsenin tarkastaja Erkki Heijari oli meitä vastassa tullessamme hotelliin. Olimme Ala Moana hotellissa sen aikaa, kun laiva purettiin lastista. Laivaan saapuessamme oli suomalaiset pääosin jo poistuneet sieltä. Paikalla oli vielä kapteeni Hotti, yliperämies Martti Heitto ja siiffi Ismo Lehtoranta. Meidän tullessamme laivaan Heitto sanoi:"Saatana, sieltähän tulee Nielsenin vanhat jäärät!"

Parin päivän ajan suoritettiin kaikenlaisia kokeita Coast Guardin listan mukaan. Niistä selvittiin ja pääsimme siirtymään bunkkeripaikalle. Otimme tarvittavan määrän polttoaineita ja sen jälkeen suuntasimme matkan Singaporen suuntaan. Sieltä sitten operoitiin erikoislasteja Japaniin, Etelä Koreaan, Kiinaan ja Thaimaahan. Lastauspaikkoja oli Jaavalla, Borneolla ja Filippiineillä. Filippiiniläiset olivat ykkösluokan merimiehiä. Ahkeria ja tunnollisia. Mukavia ihmisiä, jotka oli hyvin koulutettuja."

KOTKA LILY

Seuraava hankinta oli 20.10.1983  KOTKA LILY (alunperin Effoan ANTARES), 5710 dwt ro/ro-alus. Varustamo maksoi laivasta hollantilaiselle varustamolle USD 3,5 miljoona. Ensimmäiset lastit olivat käytettyjä autoja Abidjan - Luandan välisiin satamiin. Sitten kaksi kuormaa Volkkarin varaosia Santoksesta Lagosiin. Euroopan ja Välimeren liikenteessä vietiin mm. kaksi lastia jätepaperia Italian Marina di Carraraan. Iskanderiin Turkkiin kuultiin konkurssitieto. Laiva ajettiin ylösmakaamaan Hietalahteen. Huutokaupassa 8.8.1985 Kansallis-Osake-pankki osti KOTKA LILYn ja siirsi sen Finnlinesin hoitoon 21.8. JALINA-nimisenä alkoi parin vuoden rahtaus oslolaiselle varustamolle I/S Jahre Line.

Ylikonemestari Matti J. Nevalainen muistelee:

"Laiva oli ylösmakaamassa Hollannissa IJmuidenissä. Menimme alukselle Reijo Saarisen kanssa 25.10.1983. Emme päässeet katsomaan paikkoja, sillä laivassa ei ollut sähköjä. Vasta seuraavana päivänä sinne oli saatu valoja. Tummaihoinen malaiji siiffi esitteli paikkoja ja keitteli meille kahvia. Päällystön messi oli hollantilaisilla ollut laivatoimistona. Siellä oli tietokoneita ja mappihyllyjä valtavat määrät. Konehuoneessa tavattiin yksi konemestari, joka ei tiennyt siitä laivasta mitään. Hänet oli sinne jostakin vain käsketty paikalle. Konehuone oli hieman töhryinen. Päällystö oli syönyt laivan salongissa. Sinne johti musta polku konehuoneesta. Oranssin värinen lattiamatto oli pahan näköinen. Provianttitilat olivat epäsiistit, mutta tyhjennetty tavaroista. Muutaman päivän perästä tulivat Paavon mukana Henry Nielsenin konetarkastaja Verosaari ja muuta päällystöä. Laiva saatiin haltuun ja miehistö laivaan. Laiva olisi pitänyt viedä kunnolliseen remonttiin, mutta jouduimme Antwerpeniin lastaamaan romuautoja Afrikkaan. Painajaismainen tulevaisuus oli edessä.

Kotka Linestä oli tullut osakeyhtiö Paavosta hallituksen puh. johtaja ja toimitusjohtajaksi Nordberg. Siinä vaiheessa ounastelimme jo homman päässeen lapasesta."

KOTKA VIOLET

Vuonna 1984 joulukuussa Kotka Line aikarahtasi Stena Caribbean Ltd yhtiöltä STENA HISPANIA:n liikenteeseensä linjalle Suomi–Iso-Britannia–Länsi-Afrikka. 8811 dwt:n ro/ro alus sai uuden nimen KOTKA VIOLET, miehistö oli ruotsalainen. Laiva ehti tehdä vain yhden matkan Kotkasta Marina di Carraraan jätepaperilastissa.

Kotka Line rahtasi myös laivoja nimeltä BEERBERG (ex BORE X), ANNA WESCH, BALDER GENT ja KALMARSUND (TUULIAN sisaralus).

Konkurssi

Kotka Line Ky yhtiömuoto muuttui 28.6.1984 osakeyhtiöksi, Kotka Line Oy. Varustamolle oli remontoitu hulppea konttori Kotkan torin kulmille Kirkkokadulle. Toimitusjohtajaksi oli vuoden alussa palkattu Henry Nielseninin toimitusjohtaja Jan Nordberg. Varatoimitusjohtaja oli Mikael Forsström. Redarin seilauskavereita oli palkattu konttorihommiin. Toistakymmentä henkilöä oli konttoriväen vahvuus. Paavo Haveri työskenteli hallituksen puheenjohtajana.

Osakeyhtiö joutui konkurssiin 2.1.1985:"Rahat loppuivat" totesi Paavo Haveri lehdistölle. Velkojen määräksi ervioitiin 30 - 40 miljoonaa markkaa. Varoja noin 30 miljoonaa. Suurin velkoja oli Kansallis-Osake-Pankki ja Kansallisrahoitus. Merenkulkijoiden piirissä elää käsitys, että Kotka Linen savustivat suuret suomalaiset varustamot pois liikennöimästä halvemmilla rahtihinnoilla.

Kotka Merchant Ky

Toimintaansa jatkoi edelleen Kotkan Merchant. Konttoriväkeä ainakin olivat merihenkinen merkonomi Pekka Sjö ja kanslistina edelleen Satu Kananen. Maailmalle perustettiin uusia yhtiöitä tarpeen mukaan.

MONCAOn myynnin jälkeen laivasta työttömiksi jääneet alkoivat Paavo Haverin kanssa suunnitella oman laivan ostoa. Lopulta halukkaiksi omistajiksi löytyi 11 merenkulkijaa.

ABACO STAR

ABACO STAR

ABACO STAR Kuva: Reijo Saarinen

Vrengenistä Norjasta löytyi kahdeksan kuukautta ylösmaannut 5100 dwt:n ro/ro-alus SAND SHORE, alunperin Tukholmassa Finbodan telakalla rakennettu ruotsalainen MIGNON, sittemin NOPAL SHORE. Ostajaksi kirjattiin Kotka Merchant, Finland ja se rekisteröitiin Zamora Ltd yhtiön nimiin, kotipaikka Nassau, Bahamas. Zamoran omistus jakautui Paavo Haverin yhtiölle Solo Shipping 26% ja Avoin Yhtiö Abaco 74%. Avoin Yhtiö Abacon omistajina olivat suomalaiset merenkulkijat. Myöhemmin nimeksi vaihtui Oy Abaco Shipping Ltd. Zamora oli postilaatikkofirma Bahamalla. Laivasta maksettiin USD 375000 eli noin kaksi miljoonaa markkaa.

Solo Shipping nimisestä yhtiöstä ei ole toistaiseksi onnistuttu löytämään tietoja. Nimi perustuu yhtiömiehinä olleiden merenkulkijoiden muisteluksiin.

Laivaa kunnostettiin A.S.Nymon telakalla Grimstadissa Norjassa kolme viikkoa maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Kuten aina telakoinnissa, löytyi yllättävääkin korjattavaa ja telakan esittämä lasku oli suuruudeltaan noin viidennes ostohinnasta.

Ensimmäinen lasti oli Transfennican paperirullia Raumalta Amsterdamiin. Bahaman pykälien mukaan laivassa piti olla 15 merenkulkijaa joten oli mönsträttävä neljä palkkatyöntekijää. Noin kuukausi saatiin ajaa Suomesta Keski-Eurooppaan ja Englantiin, kunnes paperirahdit loppuivat. Laivaväen käsityksen mukaan heidät häädettiin pois ulkopuolisina sotkemasta vakiintuneita kuljetuskontrahteja.

Pari kuukautta löytyi lasteja ympäri Eurooppaa: Ranska, Turkki, Italia, Espanja, Hollanti, Englanti. Jopa Piteåssa käytiin. Norjalainen Ugland rahtasi laivaa autolastiensa kuljetukseen. Ugland omisti Norjassa telakan, missä ABACO STAR oli remontoitu. Laivalla mietittiin mahtoiko olla vaikutusta, että telakoinnista oli vielä osa maksamatta.

Autolastien ajaminen oli laivaväelle raskasta johtuen lyhyistä merimatkoista ja alinomaisista lastauksista ja purkamisista. Kuitenkin laivassa oltiin tyytyväisiä, kun palkat oli maksettu ajallaan omistajillekin. Pidemmille merimatkoille päästiin lastinkuljetuksella Saudi-Arabian Jeddasta Miamiin. Amerikan satamissa käytiin myös Meksikonlahden puolella: Mobile ja Houston.

Syyskuussa alettiin laivassa huolestua, kun kotiväen pankkitileille ei ilmaantunut palkkarahoja. Kotka Merchantin konttorista palkat luvattiin maksaa, muttei niitä tileillä näkynyt. Laivaväki sai satamissa rahalistojen mukaan tilaamiaan käteisvaroja.

USA:sta matkattiin Euroopan satamien kautta Dubaihin. Yhä idempää löytyivät määränpäät: Rangoon, Bangkok, Jakarta. Singaporessa vietettiin joulua. Persianlahden ja Punaisenmeren satamien kautta jatkettiin Yhdysvaltoihin. Kuusi matkaa tehtiin USA:n satamista Dominikaaniseen tasavaltaan. Laivaan alettiin palkata säästösyistä ulkomaalaista porukkaa. Vähimmillään mukana oli vain kolme suomalaista.

ABACO STAR nimen päälle maalattiin uusi nimi MARACAY 24.11.1987 Karibian saarella Providence. Kierreltiin pääasiassa Etelä-Amerikan satamia. Kesällä 1988 merimiesomistajat päättivät myydä osuutensa Zamorra-yhtiönsä. Ostaja oli Yhdysvalloissa toimiva Dan Ship Lines, omistajanaan ahvenanmaalainen insinööri Dan Eriksson. Myös Paavo Haverin yhtiöt Kotkan Merchant ja Solo Shipping jatkoivat omistajina.

Loppulitviikissä merenkulkijat kokivat saaneensa omansa pois. Sekä sijoitetun pääoman, että täyden palkan työajalta. Redariksi ryhtyminen ei tuottanut rikkauksia, mutta antoi työpaikan tariffipalkoilla.

Uusien omistajien myötä laiva sai nimen KIRK STAR. Vuosina 1988 - 1992 ajettiin Chilen ja Floridan väliä. Omistajaksi vaihtui Sarasin Maritime, Nassau. Yhtiön omisti Paavo Akseli Johannes Haveri, Biscayne Boulevard 100, Miami, Florida. Houstoniin KIRK STAR hinattiin konevikaisena 13.9.1991. Piakkoin viranomaiset takavarikoivat aluksen. Huhtikuussa 1992 laivan osti huutokaupassa Salty Dog Ltd, Nassau, Bahamas ja nimeksi muutettiin WEI RIVER. Laivaan pestattiin suomalaista päällystöä, mutta palkat jäivät saamatta. Sittemmin Bahaman lipun tilalle vaihdettiin Hondurasin lippu, nimeksi vaihdettiin LUCKY RUNNER ja omistajaksi tuli Island Marine Inc. Houstonista.

Jo ABACO STAR nimellä kulkiessaan aluksen oli pysäyttänyt USA:n Coast Guard kansainvälisillä vesillä. Henkilöstö oli hätystetty kannelle ja alusta tutkittiin useita tunteja mitään kuitenkaan löytämättä.

WEI RIVER nimi oli jo helmikuussa 1992 käytössä, kun alempana mainittu Michael Austin yritti toteuttaa Marlboro-savukehuijaustaan. Laiva oli tuohon aikaan satamassa ilman miehistöä ja lastia

SAPOKKA BAY

SAPOKKA BAY

SAPOKKA BAY. Kuva: Pekka Elo

Huonommin menestyi Woomera Ltd., Nassau, Bahamas yhtiölle lokakuussa 1986 ostettu roro-alus SAPOKKA BAY. Alunperin englantilainen VALERIE, 6879 dwt. Ylösmaannut Cornwallissa neljä vuotta. Hinta oli USD 400000 ja ostajina 19 suomalaista merenkulkijaa. Peruskorjaukset tehtiin Falmouthissa omin voimin.

Laiva liikennöi linjalla Chatham - Zeebrugge. Teki myös matkan Kaukoitään ja Australiaan. 1987.6.16: Hampurissa telakointi. Alus myytiin Venezuelaan. Lähti Hampurista kohti Miamia heinäkuun 10.

Ilta-sanomat tiesi kertoa 2.3.1998 yrityksestä otsikolla:"Merimiehet menettivät yli 2 miljoonaa varustamoseikkailussa (Timo Sihvo, Kotka)

Joukko itärannkon merenkulkijoita on menettänyt laivayhtiöön sijoittamansa yli kaksi miljoonaa markkaa. Yhtiön varojen kavaltamisesta epäiltyä ja USA:han muuttanut merikapteenia ei onnistuttu haastamaan oikeuteen määräajassa. Seitsemäntoista merenkulkijaa perusti 1986 Kotkassa Oy Sapokka Bay Shipping Ltd.-nimisen yhtiön. Perustajat sijoittivat yhtiön osakepääomaa varten liki 2,2 miljoonaa markkaa. Yhtiön oli määrä perustaa Bahamasaarille kahden miljoonan markan osakepääomalla mukavuuslippulaivayhtiö, jonka hankkima rahtialus työllistäisi merenkulkijat. 1945 syntynyt merikapteeni ryhtyi neuvonantajaksi ja asiamieheksi. Hänet merkittiin myös Oy Sapokka Bay Shipping Ltd:n tilintarkastajaksi. Syyttäjän käsityksen mukaan merikapteenilla oli tosiasiallinen määräämisvalta yhtiössä. Merikapteenin oma firma hoiti hallintorutiinit. Merikapteeni perusti Bahamasaarilla Woomera Ltd:n. Hänestä tuli yhtiön presidentti. Syyteasiakirjojen mukaan merikapteeni sijoitti Woomeraan sovitun kahden miljoonan markan sijasta vain noin 20000:ta Suomen markkaa vastaavan summan. Kotkan kaupunginviskaali epäili 1992 merikapteenin ylittäneen valtuutensa käyttäessään eri tavoin merenkulkijoiden sijoittaman varallisuuden eli liki 2,2, miljoonaa markkaa. Syyttäjä päätti nostaa merikapteenia vastaan syytteen jatketusta törkeästä kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta. Kotkan johtava kihlakunnansyyttäjä Christian Lundqvist on nyt tehnyt merikapteenin osalta päätöksen syyttämättä jättämisestä. Lundqvistin mukaan rikosten syyteoikeus on vanhentunut. Yhdysvaltoihin muuttanutta merikapteenia ei ole onnistuttu haastamaan Kotkan raastuvanoikeuteen tai käräjäoikeuteen. Mies ehdittiin 1991 etsintäkuuluttaakin. Merikapteenin asiamies on kiistänyt kaikki rikosepäilyt."

Paavo Haverin kotipaikka Pyhtään lammastilalta oli vaihtunut Floridaan. Yritystietojen mukaan osoite oli Biscayne Boulevard 100, Miami.

HALLA(Katso kuvia klikkaamalla nimeä)

Alkuvuodesta 1987 hankittiin HALLA. Laiva oli alunperin Länsi-Saksassa 1977 valmistunut ro-ro MASHALA, joka oli ajanut Kreetan rannikolla kiville 1982 ja jäänyt vakuutusyhtiön kontolle "total loss" kuntoisena. Laivan kunnostus alkoi Kreikan Peramassa, Karras Dock telakalla. Hylystä oli maksettu USD 365000. Virallinen omistaja oli Langford Ltd, Nassau. Paavo Haveri lienee operoinut Kotka Merchantin puitteissa. Osa laivaväestä oli osaomistajia sijoittaen kuusinumeroisia summia omia rahojaan. Telakalla työskenneltiin ilman palkka, kuka enemmän, kuka vähemmän. Kun omistajien rahat loppuivat, tuli ahvenanmaalainen Dan Eriksson apuun ja hänen rahoituksellaan saatiin korjaukset valmiiksi. Laiva lähti Peramasta liikenteeseen HALLA nimellä 8.9.1987 Pireukseen, sieltä Rotterdamiin, Limassoliin ja Istanbuliin. Omistajaksi vaihtui Manor Shipping (Dan Eriksson), sitten Caravanti Shipping. RIVERDANCE nimisenä alus saavutti kuuluisuutta ympäri maailman kaaduttuaan Blackpoolin hiekkarannalle.

Danship Lines

Danship Ab ja Danship Lines Ltd rekisteröitiin 22.9.1983 Maarianhaminassa. Toimintoja hoidettiin Floridassa. Alukset oli liputettu Bahamalle ja Antigualle. Varustamon kirjoissa ehtivät olla laivat:
KIRK STAR (ex ABACO STAR), KIRK CHALLENGER, CORAL GABLES, KEY LARGO, DEER KEY ja MARATHON KEY.

KIRK CHALLENGER (IMO 7808188, om. Patagonia Shipping, Nassau (Kotka Merchant)) kuljetti trailereita Miamista Jamaikalle, Grand Caymanille Haitille ja Dominikaaniseen tasavaltaan. Laivaväen monen kansallisuuden joukossa oli suomalaisiakin.

KEY LARGO oli alunperin Arthur Anderssonin varustamolle Rederi Ab Asta vuonna 1967 rakennettu ALCA

DEER KEY oli alunperin italialainen 1970 rakennettu 49700 dwt ore/bulk/oil alus. Yatabe Shipping Ltd:n omistusta Maltan lipulla kesti vuodet 1990 - 1991.

MARATHON KEY (IMO 7117395) oli norjalaisille 1971 rakennettu 32737 dwt tankkeri. Danship Linesin omistusta Bahaman lipulla kesti myöskin vuodet 1990 - 1991.

Danshipiin liittyy myös KEY BISCAYNE joka oli  alunperin YIT:n Jeddan liikenteeseen rakennettu ABHA. Rahtaajana oli 1991 Danship Lines U.S.A. Inc Miami ja sen jälkeen Principal Lines (omistaja Paul Jasinski), josta lisää alempana.

Danship Linesin kaikki laivat oli myyty 1991 ja toiminta loppui.

Etelä-Amerikassa

Paavo Haverin omistama Sarasin Maritime (KIRK STAR) oli omistajana chileläisessä Naviera Natales Sa (Punta Arenas) yhtiössä.

Vuonna 1991 perustettiin Chileen toinenkin yhtiö Marina Mercante Magallanes SA (MAGSA), osakkaana Danship Lines Floridasta ja yhtiön puolesta nimen kirjoitti Paavo Haveri.

MAGSA ja Naviera Natales SA koettivat saada lupaa Chilen rannikkoliikenteeseen, mutta vaikeutena oli, ettei laivaehdokas ollut Chilen lipulla. Kyseinen alus oli ro-ro CORAL GABLES (ex liberialainen MIRIAM) IMO 7641205. Se oli liputettu Bahamaan. Omistajayhtiön tietoja ei ole toistaiseksi löytynyt. Alus siirrettiin 11.8.1992 Chilen lipulle, omistajana tuo yllämainittu Naviera Natales. Melko pian nimeksi vaihtui DOGO ja myöhemmin AMADEO.

Naviera Natales SA meni konkurssiin 11.11.1993. CORAL CABLES myytiin pakkohuutokaupassa 18.01.1994 ja se siirtyi laivaan kiinnityksen omaavan BNE Swedbank S.A. (Luxembourg) haltuun. Laiva myytiin piakkoin edelleen.

Erikssonin ja Haverin yhteydessä esiintyy Keith S. Grybowski. Hän oli asianajaja/agentti, joka lienee hoidellut hallinnollisia hommia ja toiminut myös yhtiömiehenä. Redarit tekivät yhteistyötä ainakin seuraavien yhtiöiden merekissä:

Principal Ship Management Inc. (Haveri Paavo, Eriksson Dan, Grybowski Keith).
Lumber USA Inc. (Haveri Paavo, Oeberg Manuel, Oeberg-Garcia Nery).
Continental Shipping Lines USA Inc. (Eriksson Dan)
Alandia Enterprises Inc. (Eriksson Dan, Eriksson Barbara)
Master Mariner Agency Inc. (Jasinski Paul, Grybowski Keith, Eriksson Gunella)
Principal Agency Inc. (Jasinski Paul, Grybowski Keith)
Principal Lines USA Inc. (Jasinski Paul)

Danship Linesin laivat oli myyty 1991 mennessä.  Ahvenanmaan rekisteristä Danship Ab poistettiin huhtikuussa 1989 ja Dan Ship Lines Ltd joulukuussa 2003, jolloin myös on poistettu Dan Eriksson Charter Ab Ltd.

Suuren maailman meininkiä

Alunperin saksalaisen 4921 dwt STADT ELSFLETH kuivarahtilaivan oli englantilainen liikemies David Wilson, 47, ostanut vuonna 1992. Silloinen GREGORY sai uudeksi nimekseen LISA MARIE (IMO 7022538) redarin tyttären mukaan. Rahtaajan, amerikkalaisen Michael Austinin bisnesidea oli kerätä rahoitusta olemattomalle lastille Marlboro-savukkeita, mitkä oli määrä kuljettaa Eurooppaan. Lähellä määränpäätä olisi laiva upotettu ja nostettu vakuutuskorvaus laivasta ja lastista. Upotusta oli aiemmin kaupattu laivan englantilaiselle päällikölle, joka otti rahat ja katosi, vaikkei laiva kadonnutkaan.

Paavo Haveri oli värvätty hoitamaan laivan miehitystä. Suomalaisia pestattiin kertomalla laivan viennistä tyhjänä Hong Kongiin. Suomalaisia olivat päällikkö, konepäällikkö, yliperämies ja ensimmäinen konemestari. Muu väki oli Hondurasista, osalla ehkä vain kalastajakokemus.

Venezuelassa Puerto Cabellon redillä suomalaisille ehdoteltuun upotushankkeeseen ei suurella rahallakaan suostuttu. Yllättäen redillä poliisi takavarikoi laivaväen passit ja laivaan hyökkäsi commando, poliisi ja tulli saatuaan omistajalta tiedon mahdollisesta huumesalakuljetuksesta. Kolmen päivän etsimisen ja kuulusteluiden jälkeen mitään laitonta ei löydetty. Rahtaajalta taas ei löytynyt rahaa edes provianttiin. Tarkastuksen jälkeen suomalaiset pääsivät poistumaan laivasta kärsien suuria palkanmenetyksiä.

Myöhemmin liikemies Wilson ammuttiin kotonaan Englannissa. Samaan aikaan hänen vaimonsa ja kaksi aikuista tytärtään olivat panttivankeina. Murhan tilaaja, LISA MARIEn rahtaaja "Marlboromies" Hector Portillo eli Michael Austin ja murhamiehet saatiin tuomiolle.  Maksamattomista laskuista LISA MARIE takavarikoitiin Venezuelassa. Nimellä DENISSE MARIE laiva makaa hylkynä Venezuelan rannikolla, paikassa Escondido Bay.

Kirjassa "Terror At Sea" kerrotaan savukehuijauksen aiemmasta yrityksestä:

"Using the blueprint from Lisa Marie, his other agents sold five containers of cigarettes on board MV WeiRiver at Houston on 24 February 1992 for shipping to Antwerp in Belgium. In fact, WeiRiver was going nowhere. It had been under arrest since 1991 for unpaid debts. Austin has simply plucked it's name out of a hat when creating his bogus paperwork."

Kirjasta "Great Financial Disasters Of Our Time" samasta yrityksestä:

"Feb 1992 - A Greek buyer opened a letter of credit through an unidentified bank for USD 1,094,400 covering five container loads of Marlboro cigarettes. The bill of lading issued by Phillip Shipping Line showed the goods had been loaded on board the good ship M.V. Wei River. However, a check by International Maritime Bureau showed that the vessel had been arrested in September 1991 and had been docked in Houston since that date undergoing major repairs. The vessel had neither crew nor cargo. The letter of credit was terminated and loss was avoided."

Uudella vuosituhannella

Nettisivuilta löytyy mainintoja sekä Kotka-Merchant, että Oy Fenno Orient Ltd yhtiöistä. Molemmat ovat toimineet trooppisen puumateriaalin, parkettien ja sisustuksen parissa ympäri maailman. Kotimaan tietojen mukaan Oy Fenno Orient Ltd:n toiminta on keskeytynyt 2005. Kotka-Merchant Ky:n toiminta on loppunut 2006.

Redari itse kuuluu palanneen maailmalta Suomeen. Tosin netin asuinpaikkatiedon osoitteesta löytyy pienteollisuustalo, jossa ei ole asuntoja. Asuinpaikan lisäksi redari on vaihtanut sukunimensä.

 

Matti Nevalaisen arkistosta Kotka Linen esitteitä

 

 

 

Timo Venäläisen arkistosta Kotka Linen esitteitä
 

 

 
 

 

Lähteitä

www.miramarshipindex.org.nz
kauppalaiva.nba.fi
http://www.seacommand.fi/media/SM_6_2014_netti_2.pdf (sivu 42)
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+fenno+orient+ltd/06050500
https://www.wwana.com/press-release/item/who-s-who-among-notable-alumni-recognizes-tuulia-p-haveri
https://fi.linkedin.com/in/pekka-sjoe-69a4258
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.567312
http://www.tolt-traders.com/
corporationwiki.com
corporatedir.com
floridianbusinessmasters.com
opencorporates.com
Tekstissä mainitujen yhtiöiden tietoja löytyy linkkeinä tekstissä
Justus Harberg: Åländsk sjöfart med maskindrivna fartyg
Alan N. Peachey: "Great Financial Disasters Of Our Time" via books.google
Douglas Stewart: "Terror At Sea" via books.google
Lukuisten merenkulkijoiden haastatteluja

LISA MARIE lähteitä

http://www.scmp.com/article/49838/massive-cigarette-scam-spreads-hk
http://www.heraldscotland.com/news/12047378.Police_hunting__gangland_apos__killers_arrest_two/
http://law.justia.com/cases/federal/appellate-courts/F3/5/598/626979/
http://www.independent.co.uk/news/uk/arms-dealer-jailed-over-pounds-26m-fraud-killing-accountant-was-shot-dead-when-conspirators-feared-1512137.html

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 22.02.2016 - 19:04

Mukana oltiin Nicaraguan reissulla, ja lastina oli IFA kuorma-autoja.

Taisitte päästä Tiitisen listalle tuollaisella lastilla. Mikähäm oli purkaussatama ja onko sinulla muistikuvaa ajankohdasta? DDR:n jälkeenjääneistä papereista on selvitelty, että maa toimitti melkoisesti sotilasapua Nicaraguaan. Järeimpiä kuljetusvälineitä edustivat juuri nuo IFA W50 kuormurit, panssarivaunuista ei ole löytynyt mainintoja. Tällä sivulla http://www.alamy.com/stock-photo/w50.html on pari kuvaa W50 kuormurista Nicaraguassa. Jari

Anonymous (ei varmistettu)

To, 25.02.2016 - 15:09

Purkaussatama oli Corinto joulukuun puolivälin paikkeilla 1984, tarkkaa ajankohtaa en muista. Laiva nimenvaihdos tapahtui sitten 29 tai 30.12 kanavan Panamanpuoleisessa päässä.

Kiitos tiedoista. Corinto on tuttu paikka. Ajelitteko sitten nimenvaihdon jälkeen takaisin Eurooppaan vai oliko Karibialla lasteja tyrkyllä?

Martti Saukkonen (ei varmistettu)

To, 28.04.2016 - 21:22

Juha Vettanen oli Finnpartnerilla viinurina ainakin kesällä 1975, olin silloin vikkaamassa siinä

Timo Sylvänne (ei varmistettu)

Ti, 21.03.2017 - 17:52

Tuosta linkistä lie jäänyt loppu uupumaan. Olisiko tämän järjestelmän otsikkokenttä liian lyhyt?

Björn Roos (ei varmistettu)

Ti, 21.02.2023 - 17:07

Miamissa asuessani 1989 - 1991 seilasin 2 ensimmäistä vuotta monen Suomalaisen merimiehen tunteman PH:n johtamassa varustamossa, reilun vuoden supercargona.

Eräänä päivänä sain ”tehtävän” johon en villeimmissä ajatuksissanikaan osannut varautua. Vein suurehkon dollari kasan housuihini ja bootseihin piilotettuna Venezuelaan, Miamista lento Caracasiin sujui ongelmitta, agentin kyydissä Puerto Cabelloon jonne saavuimme myöhään illalla. Hotellissa vietetyn yön jälkeen agentti tuli noutamaan minut ja ajoimme rantaan, moottoriveneellä Puerto Cabellon redille jossa ”Lisa Marie” oli ankkurissa, laivaa lähestyessämme, panin merkille että oli kyllä parhaat päivänsä seilannut. Laakonkia pitkin kannelle ja ylös salonkiin jossa iloinen jälleen näkeminen kipparin kanssa, olin seilannut Karibialla hänen kanssaan. Luovutin taalat hänelle ja sain kuittauksen vastaanotetuista rahoista.

Tarkoitus oli että lentäisin samana päivänä takaisin Miamiin, niin luulin… Pomoni soitti Miamista ja pyysi minua jäämään laivalle joksikin aikaa, en ollut ihan samaa mieltä mutta ei siihen ollut paljon sanomista. Mitä sitten tapahtui? voi lukea ylempää.