Vapaa Sana

Eräs vanha merimies kertoi aikoinaan pelänneensä eniten Itämerellä, siis lähes kotinurkilla, sen hetkisen laivansa uppoamista, vaikka hän oli kokenut sitä ennen 1950-luvun lopulla villin linjan keikoilla sekä Formosan salmessa hirmumyrskyn lähes keskiössä olon että noin vuotta myöhemmin Paholaisen meren jättiläisaallokon.
Tämän pelottavan tilanteen perussyy oli Itämeren eteläosan jäätyminen 1960-luvun alkupuolella. Lisäksi alueella oli myrskyisää ja niinpä s/s Sisukas sai tässä kelissä niin pahan jääkuorrutuksen, että laiva kallistui pahasti eikä kaikkea jääkuorrutusta voitu/uskallettu hakata pois lastin siirtymisen vuoksi. Ruuman luukkuja ei saatu auki, jotenka ei tiedetty, mikä vaikutus mahdollisella lastin irtoamisella tai siirtymisellä oli kallistuman syntyyn.
Laiva onnistui kuitenkin "nilkuttamaan" Suomeen saakka, joskin alkuperäiseen tulosatamaan saakka ei edes yritetty, vaan joko päällikön tai varustamon määräyksestä laiva päätyi aluksi ilmeisesti Hankoon, jossa jääkuorrutus hakattiin/sulatettiin pois.
Tämän vanhan seilorin mukaan tämän oli ainoa reissu, jolloin hän ja varmaan moni muukin piti pelastusliivit lähietäisyydellään.
Lisäksi hän piti osana selviytymistä laivan "onnekasta" nimeä. "Sisukas selviää niin elämässä kuin merelläkin, etenkin kun vielä laivan nimenä on Sisukas". Näin siitä huolimatta, että ko. alus oli nitisevä, natiseva sekä heikkotehoinen vanha romu.

Mielenkiintoinen vaihe Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä matkustajalaivaliikenteessä oli 1960- ja 1970-lukujen vaihde, jolloin ruotsalaisten halu matkustaa Ahvenanmaalle lisääntyi siinä määrin, ettei silloin käytettävissä ollut laivakapasiteetti riittänyt alkuunkaan.
Bore-varustamo oli tällöin ilmeisesti ainoa, jolla oli kykyä tarttua haasteeseen, mutta ongelmana ilmeisesti oli, ettei ollut liikenteeseen sopivaa omaa matkustajalaivaa.
Sopiva alus m/s Achilleus löytyi lopulta, ja niin päästiin aloittamaan matkustajalaivaliikenne Ahvenanmaan Eckeröstä Ruotsin puolelle Grisslehamiin tällä Kyproksen laivarekisterissä olevalla matkustajalaivaksi muutetulla entisellä brittiläisellä hävittäjällä. Valittu reitti oli siihen aikaan halvin, lyhyin ja nopein laivayhteys Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
Kyseinen alus matkustajalaivaksi muutettuna ei yltänyt samoihin nopeuksiin kuin hävittäjänä, mutta varmaankin tyynellä kelillä viiletettiin merellä n. 30-35 solmua. Tarjolla oli siis kovempaa kyytiä kuin koskaan sitä ennen ja sen jälkeen.
Siihen maailmanaikaan ei missään matkustajalaivoissa, todennäköisesti ei edes lähes upouudessa m/s Fenniassa, ollut sivuvakaimia, jotenka huippunopeutta - mikä se sitten lienee ollutkin - ei välttämättä voinut hyödyntää.
M/S Achilleuksella oli toki aikataulu, mutta erään tarun
mukaan alus lähti merelle heti kun se tuli täyteen. Laivalippuja ei tiettävästi voinut ostaa muualta kuin laivarannasta. Erään aikalaistiedon mukaan matkustajia otettiin joko 110 tai 200.
Molemmat henkilömäärät vaikuttavat kyllä yllättävän pieniltä, mutta toisaalta laivan reitti oli lyhyt ja mikäli tätä nonstop-liikennettä ajettiin yön muutamaa tuntia lukuunottamatta 18-20 tuntia, muodostui vuorokauden matkustajamääräksi edestakaisessa liikenteessä oletettavasti ainakin 1500-2000 matkustajaa.

Sivustolle on vaihdettu tuore Drupal versio 10. Kun versiot vanhenevat, ei niihin enää tehdä tietoturvapäivityksiä. Tällä versiolla ja sen päivityksillä saatetaan pärjätä jokunen vuosi.

Tämän vuoden aikana vilkkaimpana kuukautena kävijämäärä on ollut 26 248.

Suomalaisen sillinkalastuksen loppuminen v. 1976 on suomalaisen merenkulun historiassa eräs sen yllättävimmistä tapahtumista siitä huolimatta, että viimeisinä vuosina ainoa toimija oli Rymättylän Säilyke Oy, jolla parhaimmillaan oli 4 Saukko-laivaa.
Vielä 1960-luvun alkupuolella oli alalla useampia toimijoita.
Pelkästään Turun seudulla oli ainakin kaksi muuta toimijaa, sillä Kamekalla (Kalayhtymä Oy) oli puinen kuunari Eila ja Jalostaja Oy:llä niin ikään puinen laiva, ilmeisesti sekin oli kuunari, nimeltänsä Merilokki.
1950-luvulla, ainakin sen alkupuolella, mukana oli vielä ainakin Finn-niminen laiva, joka ainakin yhtenä hyvänä sillinkalastusvuotena haki kesken parhaan sillinkalastussesongin kertyneen ylisuuren saaliin Suomeen, jottei varsinaisen sillinkalastuslaivan tarvinnut lähteä sen takia pois hyvältä apajalta.
Siitä ei ole tietoa, mikä sillinkalastuslaiva sai tämän jättisaaliin. Ehkäpä jokin Saukko-laivoista?
Mahdollisesti useampina kesinä 1950-luvulla tämä samainen Finn-laiva toimi sillinkalastuksen eräänlaisena apualuksena, ehkäpä jopa huoltoaluksena. Valitettavasti tästä laivasta ei löydy mistään mitään tietoja. Lieneekö ollut puinen vai jokin vanha niitattu teräslaiva?
Mikähän on syynä siihen, ettei yksikään suomalainen varustamo/elintarvikeyhtiö ole viimeisen 47 vuoden aikana toiminut omalla laivallaan tällä elinkeinoelämän tärkeällä sektorilla?

Merimiesten työnvälitys elikkä "Mylly" on mielenkiintoinen toimielin, jollaista ei liene millään muulla ammattialalla. Osa porukasta oli uskollisia pelkästään yhden Myllyn listoilla olijoita, mutta oli niitäkin, jotka paremman jobin toivossa saattoivat olla parin kolmenkin Myllyn listoilla. Onko se enää mahdollista, sitä en tiedä? Kenties?
Joskus jopa laivat, joihin ei meinattu muuten saada uutta porukkaa, siirtyivät satamasta toiseen sillä perusteella, että jossakin toisessa Suomen satamassa oli jobia kärkkyvien määrä suurempi kuin edellisessä satamassa. Lisäksi Myllyjä ei ollut kaikissa satamakaupungeissa.
Eiköhän aikoinaan esimerkiksi s/s Verna Paulin siirtynyt Kemistä Ouluun ennen viimeistä reissuaan juuri siitä syystä, ettei Kemissä saatu puuttuvaa miehistöä kokoon ja oli tiedossa, että Oulussa se voisi onnistua, sillä sen Myllyn listoilla oli monenkirjavaa seiloria.

Kun kirjoittaa kommentoinnin johonkin tarinaan tahi valokuvaan, se julkaistaan välittömästi. Olen poistanut kommentointien moderoinnin toistaiseksi. Spammifiltteristä ei ole päässyt läpi roskaposteja moneen viikkoon.

Spammeja tulee jatkuvasti, mutta filtteri on onnistunut estämään julkaisun. Yli satatuhatta spammia näyttää filtterin tilasto.

Elokuun puolivälissä on toiveita päästä lonkkaleikkaukseen. Loppuunkäytetyn nivelen tilalle laitetaan rautaa.

Äänimeren ylläpito on tauolla siiheksi, kunnes ahteri kärsii jälleen istua.

Runsaan roskapostituksen vuoksi sekä juttujen, että valokuvien kommentointi kulkee moderoinnin kautta. Näkyvät vasta sitten, kun ylläpitäjä on ne hyväksynyt. Suurta osaa ei ole aihetta hyväksyä, kun ovat spammia.

Äänimeressä on kuvia 30 093 ja niissä kommentteja 4 083. Lisäksi satamäärin muisteluksia. Jospa niitä selaillessa aikaa vierähtäisi, kunnes toivun ylläpitohommiin. Terveyttä

Laivasta ss ILMATAR puuttuu tekniset yms tiedot, joten lisään ne kuvineen (jos onnistuu?).

Tuleekohan noita neste nostalgia risteilyjä vielä?

Yksi merkkipaalu ohitettu jälleen. Äänimeressä yli 30 000 valokuvaa.
Kiitokset kaikille, jotka olette sallineet kuvienne julkaisun.