Joulunpyhinä soi kotona puhelin, että pitäisi lähteä Naantaliin TRAMONTANA miidsippitankkiin. Lyhyt vikaeerausjobi Rotterdamiin. Laivan salongissa mönsträysmiehen kirjoitellessa kontrahtia tiesi kippari Eerikki vikaeerauksen keston paremmin:"se on Rotterdam for orders". Eipä kumminkaan jouduttu maailmanympärysmatkalle, kun aikanaan orderit käskivät viedä öljykuorman Espanjan Bilbaosta Tukholmaan.

Ajeltiin lastissa tyynenä kirkkaana talviaamuna Pohjanmerta kohti Skagenia. Säätiedotukset ja sähkeet oli jo hoidettu ja istuskelin radiohytissä. Eerikki poikkesi ovella käskemässä brygälle. Aukesi uskomaton näky:

Laiva ikäänkuin leijaili tyynessä meressä kevyen sumun sisällä. Auringon kilossa koko fööri loisti kultaista hohdetta mikä kultasi sumunkin. Kauaa ei satuilmiö kestänyt, kun sumu hiipui pois ja taas ajettiin kauniissa tyynessä talvisäässä.

Miidsipithän olivat rauhallisia asuinpaikkoja. Ei tiennyt tärinöistä, ajettiinko vai oltiinko paikallaan. Takatuupparissa ei moista epätietoisuutta ollut. Koneen starttaus oli kuin pommin pamahdus ja koneen käynnin kuuli kilinöistä ja tärinän aiheuttamista resonansseista.

Moista satumaista luonnonilmiötä en ole sen koommin kokenut.

Hyvää pääsiäistä

Bilbaossa lastaamassa 9.1.1974