Merimiespalvelutoimiston Vapaavahti-lehteen aloitin kirjoittelun 1970-luvulla. Viime vuosina toimitus halusi lehteen suomalaisen kauppamerenkulun historiaa. Ensimmäinen konelaivahan oli vuonna 1833 valmistunut höyrylaiva ILMARINEN. Viime vuoden viimeisen lehden juttu päättyi II maailmansodan loppuun. Oheinen tankkilaivahistoria ja muutama muu jäi julkaisematta. Kun nyt ei ole tila ransuunilla, laventelin vähän tekstiä.
Suomalaisia tankkilaivoja, osa II
Chant tankkereita rakennettiin Brittein saarilla vuonna 1944 Normandian maihinnousun polttoainehuollon turvaamiseksi. Nämä ”channel tankers” hitsattiin kokoon brittien telakoilla eri puolilla maata rakennetuista lohkoista.
Uudisrakennusten lukumäärä on ollut 50 nurkilla, eri lähteet kertovat erilaisia määriä. Chant kantavuus oli 450 dwt, pituus 45.16 m leveys 8.23 m ja syväys 2.57. Kiikkeriä olivat olleet. Aika monen raportoidaan kaatuneen. Merenkulkijoiden palstoilla on muisteltu, että ”eri laivoissa seilanneilla ainoa, jossa tuli merikipeäksi”.
Chantteja ostettiin Suomeen neljä. Effoan T.1., Algot Johanssonin HELNY ja SANNY, kaikki vuonna 1946. Nämä kolme oli myyty maailmalle, kun neljäs chant ostettiin Ruotsista Naantaliin vuonna 1964. Kahdeksan vuotta myöhemmin ARITA nimen saanut tankkeri jätettiin makaamaan Turkuun. Huutokaupassa 1975 Väinö Laiho osti hylyn 36 000 markalla. Laiva purettiin Åminneforsissa samana vuonna.
Liittoutuneiden sota-ajan kuivarahtilaivojakin ostettiin Suomeen. Libertyjä (EC2-S-C1 ) kolme: FROSTVIK (→ ARNETA → SUSAN PAULIN), TRANVIK ja MARGRETHE PAULIN.
Ns. Jeep-tyyppiä (N3-S-A1, kolistimmi ja N3-S-A2, öljystimmi), joka oli rannikkoliikenteeseen tarkoitettu kuivalastihöyry, myös kolme: AURA, DRAKVIK (→ ARMIRA) ja HELENA (→ HENAGURA). Ainakin suomalaisessa käytössä niillä ajeltiin ihan valtamerillä.
Lisäksi Suomeen tuotiin hinaajia sekä briteiltä, että jenkeiltä. Maineikkaita sota-ajan jenkkirakennelmia Victory ja T2 ei liene yhtään rekisteröity Suomeen
Sodan päätyttyä todettiin polttonesteiden kulutuksen kasvavan niin maailmalla kuin myös kotimaassa. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja merenkulkuneuvos Antti Wihuri oli mukana suunniteltaessa toiminnan laajentamista öljykuljetuksiin. Ostettavaksi harkittiin Skotlannin rannikolle uponnutta höyrytankkeria nimeltään SAMUEL L. FULLER. Wihurin mielestä SHO:n käymät neuvottelut kaupasta eivät edistyneet riittävän nopeasti, joten hän osti laivan perustettavalle omalle yritykselleen nimeltään Suomen Tankkilaiva Oy. Varustamon perustamispäivä oli 20.12.1946. Höyrytankkeri nostettiin ja hinattiin korjattavaksi kuninkaallisen laivaston telakalle Devonportiin. Vahingot osoittautuivat arvioitua suuremmiksi ja WIIRI nimisenä päästiin liikenteeseen vasta 1948 kesällä.
Myös Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö oli edennyt öljynkuljetussuunnitelmissaan ja saanut hankituksi USAsta 27 vuotiaan kolistimmitankkerin nimeltään GARNET HULINGS. Laivan omistajaksi heräteltiin SHO:n syyskuussa 1941 ostama Ab Turret Oy. Pöytälaatikossa säilötyn varustamon omistivat puoliksi SHOY ja pankinjohtaja Göran Ehrnrooth. Turretille hankittiin toinen höyrytankkeri DURANGO sekä moottoritankkeri PANSIO.
Antti Wihurikin jatkoi tankkilaivahankintojaan. Itsenäisyyspäivän aikoihin 1950 ostettiin Rotterdamista löytynyt moottoritankkeri MIJDRECHT. Tämä sotasankarin kunniaa saanut alus sai nimen WIIMA. WIIMAn menneisyydestä ja joutumisesta kylmän sodan kuumalle näyttämölle kerrotaan Äänimeren merimiesjuttufoorumilla MT WIIMA (OFQX).
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Suomen Tankkilaiva Oy:n työnjaosta alkoi neuvottelut 1951. Päädyttiin ratkaisuun, jossa Antti Wihuri luopui SHO:n osakkeistaan ja sai varustamolleen kaksi Turretin tankkialusta, joista toinen oli vielä rakenteilla. Vanha GARNET HULINGS sai nimekseen WISA. Rotterdamissa 1952 valmistuneelle Suomen suurimmalle alukselle annettiin nimeksi WIIKINKI. Seuraavana kesänä valmistui Rotterdamissa lähes saman kokoinen WIRAKEL. Vaikka Suomen Pankki piti tiukkaa valuuttasäännöstelyä, Antti Wihuri sai rakennuttaa Japanissa tankkilaivan. WIPUNEN oli 1955 Suomen suurin laiva, kantavuus 19 744 dwt.
Suomen tankkilaiva rakennutti myös kuivarahtialuksia. Perinteiset puomilaivat olivat kohta vanhanaikaisia konttien vallatessa alaa merikuljetuksissa. Kuivarahdit myytin maailmalle 1970-alkupuolella.
Turretin puuhamiehet kiinnostuivat siinä määrin öljypisneksestä, että 50-luvun loppuun mennessä Hollannissa ole varustamolle valmistunut kolme uudisrakennusta: PENSA, PRESTO ja PRONTO.
Turretin omistuksessa lienee tapahtunut muutos, koska yhtiötä myytäessä Suomen Tankkilaiva Oy:lle keväällä 1967 omistajiksi mainitaan Göran Ehrnrooth ja Birger Krogius. Kaupan mukana siirtyivät Hollannissa rakennetut uudehkot laivat.
Suomen Tankkilaiva Oy:n mennessä konkurssiin 14.6.1978 oli omistuksessa viisi laivaa, kaikki tankkereita: PRESTO, PRONTO, WIIRI, WINHA ja WISA.
Jatkuu, jos luoja suo...
Lähteet:
Pentti Poukka: Antti Wihuri, Kapteeni laivassa
Navis Fennica II
- Lisää uusi kommentti
- 193 katselukertaa