Merimiespalvelutoimiston Vapaavahti-lehteen aloitin kirjoittelun 1970-luvulla. Viime vuosina toimitus halusi lehteen suomalaisen kauppamerenkulun historiaa. Ensimmäinen konelaivahan oli vuonna 1833 valmistunut höyrylaiva ILMARINEN. Viime vuoden viimeisen lehden juttu päättyi II maailmansodan loppuun. Oheinen tankkilaivahistoria ja muutama muu jäi julkaisematta. Kun nyt ei ole tila ransuunilla, laventelin vähän tekstiä.
Suomalaisia tankkilaivoja, osa III
Syksyllä 1939 töijättiin ulkomaan lipulla seilaava tankkilaiva Helsingin Herttoniemen öljylaituriin. Valtameriliikenteesen rakennettu tankkeri oli tuomassa öljytuotteita Suomeen. Ennenkuin lastin pumppaaminen maihin alkoi, alus sai omistajaltaan orderin poistua Suomesta. Neuvostoliiton hyökkäykseen valmistautuva maa jäi ilman elintärkeitä polttoaineita.
Elokuussa 1944 alkoi Naantalin Tupavuoressa kallioiden louhinta maanalaisia öljysäiliöitä varten. Joulukuussa 1946 toi ensimmäinen tankkilaiva lastinsa uuteen varastoon.
Valtion öljy-yhtiö Neste perustettiin 1948 huolehtimaan polttoainehuollosta ja nesteiden varastoinnista. Samana keväänä yhtiö osti Norjasta ensimmäisen tankkilaivansa. Ehkäpä nimeämisessä oli käytetty konsultteja, koska USAssa 1921 rakennettu höyrytankkeri sai nimen NESTE? Wikipedia tietää, että tankkerin hankinta oli ”ajallisesti epäonnistunut”. Olisiko tuolloin olleet konjunktuurit korkealla?
Sotakorvausten jälkeisessä idänkaupassa Neuvostoliitosta tuotiin paljon raakaöljyä, joten öljynjalostamon rakentamiselle oli tarpeita. Suuret läntiset öljy-yhtiöt ja muutaman maan hallituskin vastusti ankarasti hanketta ja nootteja lähetettiin. Kerrotaan, että jalostamon toteutumisen ratkaisivat kahden valtion johtajat: Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri Stalin kuolemallaan ja Yhdysvaltojen uusi presidentti Eisenhower suopealla suhtautumisellaan Suomeen.
Eduskunta päätti Naantalin jalostamon rakentamisesta joulukuussa 1954. Nesteen pääjohtajaksi valtion ylijohtajan virasta siirrettiin vuonna 1955 Uolevi Raade.
Höyrytankkeri NESTEen hoitovarustamona oli toiminut helsinkiläinen Henry Nielsen. Manageriksi vaihtui maaliskuussa 1951 Baltic Chartering, joka aprillipäivänä 1954 vaihtoi nimekseen Finnlines. Tankkilaiva NESTE myytiin lokakuussa 1953 kiinalais-puolalaisen Chipolbrok yhtiön liikenteeseen.
Nesteen toinen tankkeri oli Hollannissa 1954 tammikuussa valmistunut moottorilaiva TUPAVUORI. Hoitovarustamona jatkoi Baltic Chartering eli heti kohta Finnlines. Antti Wihurin Suomen tankkilaiva oli aiemmin tilannut samanlaiset nimiltään WIIKINKI ja WIRAKEL.
TUPAVUORI oli purkanut öljylastinsa Naantalin jalostamon rannassa 5. lokakuuta 1958. Tankkienpesun aikana tapahtui räjähdys. Laiva kaatui kyljelleen. Moottorimies löytyi kuolleena. Pumppumies ja puolimatruusi katosivat. Ruumiit löytyivät seuraavana kesänä, kun laivaa nostettiin. Hylky hinattiin Mathildedaliin Teijon tehtaille romutettavaksi.
Finnlinesin toimiessa hoitovarustamona Neste hankki vielä moottoritankkilaivat NUNNALAHTI, AIRISMAA, JURMO ja TERVI.
Neste Oy perusti oman varustamokonttorin Naantaliin aprillipäivänä 1964 ja laivojen hoito siirtyi Finnlinesiltä omiin hoteisiin. Viimeisin Finnlinesin hoitoon valmistunut oli Rauma-Repolan rakentama mt TERVI, 2. huhtikuuta 1963 valmistunut. Laiva kummitäti oli Sylvi Kekkonen. Puolitoista vuotta myöhemmin Nesteen uudelle varustamolle valmistui samalta Rauman telakalta sisarlaiva PALVA.
Neste tilasi ranskalaiselta telakalta kaksi 25 000 dwt tankkilaivaa. Kohta toinen tilatuista myytiin Suomen Tankkilaivalle. Kerrottiin, että omistajina olivat Urho Kekkonen, Uolevi Raade ja Rakel Wihuri. PURHA ja WINHA laivojen kustannuksista Neste maksoi 75% ja Suomen Tankkilaiva 25%. WINHA sai tuottoisan kymmenen vuoden rahtauksen. Lisäksi Neste maksoi kaikki kustannukset lukuunottamatta laivaväen peruspalkkoja.
Laivat olivat rakennettu luokkaan E0, eli miehittämätön konehuone. Manöveeraus voitiin tehdä miidsipistä brygältä. Ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta koneessa ajettiin perinteistä merivahtia konemestari ja moottorimies. Merimiesjuttu kertoo, että kokeiltaessa telakalla konehuoneen ohjausta, ei mitään tapahtunut. Lopulta kokeiltiin vaihtaa kahden paksun ohjauskaapelin töpseleitä keskenään ja jo pelitti. Suomen Tankkilaivan konkurssissa WINHA siirrettiin Nesteen laivastoon ja nimeksi keksittiin VINHA.
Kansalaisten keskuudessa tunnetuimmat Nesteen alukset lienevät olleet Saksassa rakennetut reilut 110 000 tonnia lastaavat ENSKERI ja TIISKERI. TIISKERI valmistui lokakuussa 1969 ja ENSKERI vajaan puolen vuoden kuluttua. Laivat olivat ehkä koko maailman viimeisimpiä vanhanaikaisia miisdippilaivoja ja olivat rakennettu tarkalleen Uolevi Raaden ohjeiden mukaan. Miidsipin paikkaakin oli siirrelty piirustuksissa kerta jos toinenkin. Näissäkin oli miehittämätön konehuone.
ENSKERI pääsi maailmanlaajuisesti otsikoihin viiden vuoden ikäisenä, kun matkalla Persianlahdelle oltiin viemässä 690 myrkkytynnyriä upotettavaksi Atlantiin. Tuolloin oli vielä yleistä, että kaikki tarpeeton törky säilöttiin syvälle merenpohjaan. ENSKERIn myrkkytynnyrit purettiin täkiltä maihin Lissabonissa. Pikkuinen tanskalainen coasteri JENS RAND toi ne takaisin Suomeen. Naantaliin rakennettiin bunkkeri myrkkyjä varten.
Seuraavat Nesteen laivat otsikoissa olivat suuret VLCC tankkerit, eli kantavuudeltaan yli 250 000 kuollutpainotonnia. JAARLI ja JURMO nimet saaneet laivat oli rakentanut Malmössa Kockums Mekaniska Verkstads 70-luvun alussa. Myyjä oli Tukholmassa Salénrederierna AB. Molemmat olivat saman kokoisia, mutta JURMOn syväys oli senttiä suurempi. Tämän sentin ansiosta JURMO on toistaiseksi suurin suomalainen laiva.
Neste osti kolmannen suuren tankkerin Norjasta. Ostos vietiin telakoitavaksi Saksaan. Nimeksi ahteriin maalattiin KATKURU. Samaan aikaan tuli myyntiin norjalainen JAARLIn ja JURMOn sisaralus, joka Nesteen laivastossa sai nimekseen JATULI. KATKURU palautettiin myyjälleen. Olen vuosikymmeniä sitten nähnyt telakkakuvan, jossa laivan perässä lukee KATKURU, vaan toistaiseksi kuvaa ei ole löytynyt. Olisiko kenelläkään?
Effoa, Finnlines ja Neste järjestelivät keskenään Suomen merenkulkumarkkinoita. Nesteelle siirrettiin Finnlinesiltä pari kuivalastilaivaa, jotka kuitenkin myytiin pian ulkomaille.
Nesteen laivaporukoille oli vuosikymmenten mittaan kertynyt pitkä ja vankka ammattitaito pohjoisen jääliikenteestä. Oli kuljetettu polttoaineita koillisväylää Siperiaan, Grönlantiin, Kanadan arktisille saarille ja talvisin Kanadan suurilla järvillä. Olosuhteet olivat kovat ja kevään koittaessa laivat vaativat telakoinnin. Samaiset ammattimiehet kertovat, että Neste tilasi Kiinasta uudisrakennuksia, jotka eivät pohjoisen liikenteessä pärjänneet ja pohjoisen liikenne loppui. Toisaalta tiedettiin, että samat tienestit hankki avovesikuljetuksissakin.
Jo höyrylaivojen ajoilta oli havaintoja, että jäissä potkurilaiva kulkee paremmin takaperin. Tätä ideaa Neste toteutti rakennuttamalla Japanissa double-acting tankers (DAT) TEMPERA (2) ja MASTERA (2) 2000-luvun alkuvuosina. Useammallekin dat-laivalle olisi ollut kysyntää, muttei lisätilauksia tehty.
Koko varustamotoimintansa ajan Neste on ostanut ja myynyt laivoja. Myyntiä on usein perusteltu ”ettei Neste näe tarpeelliseksi omistaa laivoja”. Viime vuosikymmenellä oli kaikki laivat myyty, tai siirretty ulkomaille, ollen TEMPERA (2) viimeinen.
Omistus ja liputusmuutoksien vuoksi ei aina tiennyt, oliko Nesteella omia laivoja tai yhteisiä laivoja jonkin muun yrityksen kanssa. Muutama vuosi sitten varustamo osti Norjasta parin vuoden ikäiset LUNNI (2) ja UIKKU (2). Vuonna 2021 valmistuivat Ulsanissa Etelä-Koreassa JAARLI (2) ja JATULI (2). Nyt syksyllä 2023 näinä aikoina laivastoon ovat liittymässä ruotsalaiset FURE VALÖ ja FURE VEN. Vielä ei ole tiedossa suomalaisia nimiä. Jos ei uusia nimiä keksitä, on yhtiöllä ollut yli viisikymmentä laivaa, mistä valita.
PS. kiitos facebookin merenkulkijaryhmien asiantuntijoiden tiedetään, että FURE VALÖ on lokakuun puolivälissä 2023 telakoitu Landskronassa. Suomalaiseksi nimeksi tulee SAANA, kotisatama Helsinki. Saana nimisiä laivoja on aiemmin Suomeen rekisteröity kolme.
FURE VEN saa suomalaisen nimen HALTI. Tämän nimisiä laivoja ei Suomessa ole rekisteröity. Maailmalta löytyy yksi: Iranilainen yli 20 vuotias VLCC tankkeri HALTI, IMO 9212890. Mitähän mahtanee persiaksi takoittaa?
Tankkilaivahistoria jatkuu, jos luoja suo.
Äänimerestä löytyy historiat ja kuvia kaikista mainituista laivoista.
Lähteet:
Navis Fennica II
Lauri Vuorinen
Pentti Poukka: Antti Wihuri, Kapteeni laivassa
- Lisää uusi kommentti
- 416 katselukertaa