Solstad

Lähettänyt KariHovi

Valokuvin elävöitetty kertomus on luettavissa kirjasta "Ääniä mereltä - merenkulkijat kertovat"

Lue kirjaesittely

Kuvia, sekä tietoja laivan mitoista ja historiikista löytyy Henry Nielsen -> Solstad valokuvakansiosta

Heti vapun jälkeisenä päivänä 1983 Nielseniltä ilmoitettiin ykkösmestarin jobista Solstad-tankkilaivaan. Laiva ylösmakasi Omanin lahdella Arabi Emiraatteihin kuuluvan Fujairah-kaupungin edustalla. Kyseessa oli alus, jonka Valmet oli valmistanut Vuosaaren telakalla Helsingissa. Laivan omistus oli norjalaisella Klaveness-varustamolla, mutta varustamo oli juuri ilmoittanut konkurssista, joten saataviaan perinyt Valmet takavarikoi aluksen itselleen, kuten kolme muutakin sisaralusta Sangstad, Siljestad, Sommerstad. Nielsen oli saanut hoitaakseen laivojen miehityksen sekä operoinnit siksi ajaksi, kunnes niille Iöytyisi uudet omistajat.

Alus oli viela Norjan lipun alla, joten jouduimme käymään Norjan konsulaatissa, jossa meidät mönsträttiin norjalaisilla työehdoilla. Saimme kuitenkin Nielsenin konttorissa suomalaiset työsopimukset, koska laiva tulisi siirtymaan Suomen lipun alle.

4-5.5 lensimme Helsingistä Amsterdamin kautta Dubaihin Arabi Emiraatteihin. Lentokentältä jatkoimme pikkubussilla autiomaan läpi Fujairahin satamaan. Suomessa kun liikennemerkeillä varoitetaan hirvivaarasta, niin täällä oli tien varsilla varoituksia villikameleista. Tosin emme nähneet niistä vilaustakaan.

Fujairahin satamasta siirryimme veneellä laivalle, jossa olimme puolenpäivän tienoilla. Aluksessa oli vielä melkein täysi norjalaismiehitys. Meidän suomalaisten etujoukko käsitti lisäkseni siiffin, kolme täkkäriä ja pari messityttöä. Norjalainen messityttö Trine esitteli minulle hyttini ja kippari toivotti tervetulleeksi, tosin ymmärrettävistä syistä hapan ilme kasvoillaan.

Kymmenkunta päivää työskentelin normanni koneporukan kanssa tutustuen konehuoneeseen ja yritin itsenäisestikin selvittää mahtavan konehuoneen salat. Olihan pääkoneen 9 sylinterin tehot 30700 hv, 3 kpl ahtimia, mäntien halkaisijat yli 100 cm. Pääkone oli suomalaisella lisenssillä valmistettu B & W.

Puolivälissä toukokuuta laivalle saapui lisää suomalaisia mm. kippari, väliperämies ja pari konemiestä. He toivat viestin siitä, että aluksen nimi tulisi olemaan Meltemi, mutta alus myydään jo lähiaikoina turkkilaisille. Itse matkaisimme luovutuksen jälkeen Singaporeen Sommerstad-alukseen.

18.5 suurin osa normanneista lähti, samoin laivalle saapui jo turkkilainen kippari ja försti. Normanni pyssäporukan lähdettyä saimme ilta- ja yöaikaan siirtyä vapaasti messeihin ja käyttämään jääkaappien antimia. Normanneilla oli tapana lukita messit iltaruokailun jälkeen. Auki oli vain ns. yömessi, jonka jääkaapissa ei ollut muuta kuin valo ja joitain yksinäisiä kalasäilykepurkkeja. Eipä ihme, etta paino tippui tällä ajalla viitisen kiloa.

19.5 klo 07.00 alus siirtyi suomalaiseksi ja vedimme salkoon Suomen lipun. Alusta emme kuitenkaan nimenneet Meltemiksi, sillä turkkilaisilla oli jo uusi nimi, se olisi Buyuk Hun (suuri hunni).

5 päivää olimme suomalaisia, sillä 24.5 klo 22.00 suoritettiin lipun vaihto. Turkkilaiset vetäisivat salkoon oman puolikuu lippunsa ja samalla luovutin stopptörnin turkkilaiselle ykkösmestarille, joka muutamaa päivää aikaisemmin oli saapunut alukselle. Tosin hän stopparin vaihdossa lausahti "too early" tarkoittaen, että ei ollut vielä tarpeeksi tietoinen konetoiminnoista.

25.5 klo 18.00 jätimme Buyuk Hun'in venekyydillä ja suunnistimme Dubain lentokentälle, mistä matkaame jatkui Singaporeen ja Sommerstad/Tornadoon.

Forums