PICT0038_600.jpg AlexandriaEsikatselukuvatJouluaatto merelläAlexandriaEsikatselukuvatJouluaatto merellä
Sinisävyiset vuoret ovat näyttäviä päivälläkin, mutta kuutamolla ne saavat maagisen hopeisen hohteen. Ensi reisun junkki oli kuunnellut illalla messissä isojen poikien kertomuksia merimiehistä, jotka olivat kuuhulluuden puuskassa hypänneet mereen uidakseen kaukaisia vuoria kohti ja hukkuneet. Junkki katseli yöllä kuutamossa Algerian rannikon hopeista siluettia ja päätti vastata vuorten kutsuun. Yritettyään ensin turhaan pudottaa laivajollan mereen hän oli pukenut ylleen pelastusliivit ja hypännyt. Aamuyöllä häntä ei löydetty vahtiin ja etsintä alkoi valonheittäjän valossa. Kipinä lähetti “Mies meressä” -viestin, jonka kuittasi mm. Kreikan kuninkaan Konstantin II:n ja Tanskan prinsessan Anne-Marien häistä Kreikasta palaava Tanskan kuninkaallinen jahti “Dannebrog”. Olimme jo luopumassa toivosta, kun aamupäivällä näin korkeiksi kohonneiden aaltojen takaa pilkahtavan kaukaisen pienen oranssinvärisen pisteen. Pelastusvene oli ollut koko ajan valmiina vesillelaskua varten ja kävimme hakemassa uimarin laivaan. “En olisi enää monta minuuttia jaksanut, sen verran oli tullut merivettä hörpätyksi”, tunnusti poika. Myöhemmin samalla reisulla hän hyppäsi Bulgariassa Burgasissa satama-altaaseen, kun kansanpoliisi oli tullut pyytämään laivaltamme pari kaveria hakemaan merimiesklubilla häiriötä aiheuttavan sankarimme laivaan. Kaksi miestä itäsaksalaisesta laivasta hyppäsi mereen ja kiskoi vastaan pyristelevän junkin laiturille. Omat poikamme eivät viitsineet turhaan kastella itseään ja naureskelivat, että ei toi kaveri olisi satama-altaaseen hukkunut, selvisihän se elävänä liki kymmenen tunnin uinnista Välimeressäkin. Ilmoitimme Merimies-Unioniin, että kaveria ei kannata päästää jatkossa merelle. Uimamaisterin merkin ja arvon hän olisi toki ansainnut.
Teksti ja kuva: Antero Sala