Henry Nielsen

Tarinaa Nostalgia III -risteilystä Vapaavahdissa

Lähettänyt PekkaKarppanen

Tässä linkissä;

http://www.mepa.fi/nn.pdf

on Vapaavahdin juttu Nielsen Nostalgia III:sta suomeksi ja ruotsiksi. Koko lehden pääsee lukemaan osoitteessa:
http://mepa.yhdistysavain.fi/?x103997=173446

Risteilyn tunnelmia on myös Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen LAIVA –lehdessä, joka tulee yhdistyksen jäsenille.

Forums

Kamera

Lähettänyt TimoSylvänne

Olin Puerto Cabellossa aurinkoisena iltapäivänä kuljeskelemassa rantakaduilla. Kamera roikkui kahden sormen varassa vasemmalla olalla. Välillä pysähdyin näkymiä kuvaamaan.

Jonkinmoista liikennettä kadulla kulki ja moottoripyörät pärystelivät. En siihen kiinnittänyt huomiota sen kummemmin, kunnes yksi pyörä kuului kiihdyttävän ihan takanani ja tuntui kaahavan aivan vierestä ohi. Saman tien tempaistiin kameraani kyytiin. Onnekseni kaksi sormeani olivat vahvemmet, kuin vierestä pyyhkäisevän moottoripyörän takana istujan käsi. Takapenkkiläinen meinasi tipahtaa kyydistä ja joutui irrottamaan kameran hihnasta. Ehti kumminkin vielä puimaan nyrkkiä, ennenkuin kurvasivat karkuun seuraavan kadunkulman taakse.

Yaschica-kamerani olin ostanut jokunen vuosi aikaisemmin Houstonista. Silloin siihen meni puolen kuun palkka, vaikka kameraa myytiin puoleen hintaan.

Forums

Helicopter evacuation

Lähettänyt KurtStåhle

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

To, 09.06.2011 - 12:46

Oikein hyvä Kurren artikkeli. Muistuu mieleen pari tapausta. Kerran olimme matkalla Euroopasta Etelä-Amerikkaan, keskellä merta, kun eräs miehistön jäsen putosi portailta ja loukkasi vakavasti niskansa. Kysyin ensin 500:lla ja VHF:llä lähialueen laivoilta, olisiko kellään "doctor onboard". Mahdollisuushan oli, että alueella olisi ollut esim. joku matkustaja-alus tai laivaston paatti, jolla oli lääkäri muassaan. Hesaradioon meni medical-puhelu, mutta vammat olivat niin vakavia, ettei sieltä paljon apua tullut. Kolmannella kädellä yritin ottaa yhteyttä jenkkien CG asemiin saadakseni AMVER surpicin alueella olevista lääkärin omaavista aluksista. Jenkkilässä ei vastattu, joten piti laittaa kysely Etelä-Afrikan laivaston aseman kautta. Sieltä sitten lopulta, tuntien päästä tuli viesti, ettei alueella ollut kyseisenlaista alusta. Valitettavasti potilas menehtyi melko pian. Viidelläsataa sitten tilanteen mentyä ohi huikkasi terveisensä muuan mukavuuslippulaiva, jossa oli suomalainen kipinä, taisi olla Boeltzigin Hans.
Toinen tapaus sattui Tyynellämerellä matkalla Panamaan. Yöllä oli eräs miehistön jäsen pudonnut mereen. Kun häntä ei aamulla laivalta löytynyt, naputtelin ensin 500:lla tiedon alueen laivoille. Sitten pantiin tieto Panamaan jenkkien asemalle. Sieltä kysyttiin, haluammeko että laittavat pari suihkaria tutkimaan aluetta. Todettiin sitten, että koska aikaa oli kulunut paljon ja alus oli niin kaukana Panamasta, ei etsintä enää onnistuisi.
Kerran Karibialle mentäessä kuului 500:lla jonkun laivan kutsu, jossa pyydettiin välittämään medical-sanoma. Vastasin heille ja operaattori kertoi HF lähettimen olevan kaput ja apua tarvitaan. Potilaalla oli ilmeisesti umpisuoli puhjennut. Välitin sanoman ja sain hoito-ohjeet (paljon kylmää masun päälle). Jonkun viikon päästä jossain Panaman kanavan seudulla kuulin kyseisen laivan liikennöivän ja kysäisin, miten potilaan oli käynyt. Olivat kuulemma ajaneet lähimpään satamaan Guyanaan ja potilas oli viety sairaalaan. Hengissä oli selvinnyt. Terv. Jari

Anonymous (ei varmistettu)

To, 09.06.2011 - 16:16

Tämä tapahtui m/t Paolassa. "Timppa" tässä tarkoittaa siis timppaa eli kirvesmiestä, RS:n toimittaja oli korjannut "kirjoitusvirheeni" omatoimisesti. En tiedä mihin kuntoon hän lopulta tervehtyi, mutta muistan kuulleeni jostain myöhemmin, että hän ei olisi enää merihommiin pystynyt. Kurre

ÄN ÄM TEE

Lähettänyt KariHovi

Elettiin aikaa jolloin kännykät merenkulkijoiden privaati omistuksessa olivat harvinaisia. Aluksemme aikaansa seuraava siiffi tälläisen  oli ensimmäisenä hommannut ja ylpeänä sitä aina esitteli. Kyseessä oli kannettava NMT-malli.

Tulimme Sköldvikiin ja varustamon agentti saapui laivalle. Agentti, jota myöskin tuppisuu-Järviseksi kutsuimme (anteeksi Joel), tunnettiin nopeatahtisesta ja vitsikkäistä puheista. Siiffi kertoili agentille hankinnastaan, jolloin agentti heitti nopeasti lorun:"Hoo ii vee, än äm tee ja bee äm wee". Siiffin kasvoille syntyi halveksiva ilme, kohdistaen katseensa vieressä istuvaan konemestariin -baijerilaisen omistajaan- lausui verkkaisesti:"Ei minulla nyt sentään bee äm weetä ole".

Siiffi nimittäin oli mersu-miehiä.

Forums

US Coast Guard palkitsi suomalaislaivoja v.1981

Lähettänyt PekkaKarppanen

Laivat osallistuivat kansainvälisen meripelastustyön AMVER –ohjelmaan. 1958 perustettu ja yhä käytössä oleva järjestelmä välittää tietoja alusten sijainneista, mikä helpottaa etsintä- ja pelastustoimia onnettomuustilanteissa.

Vuonna 1981 palkittiin Henry Nielsenin aluksista: Paola, Peter, Pamela, Pampero, Patricia, Caldereta ja Altano.

Lisäksi palkittiin Algotin Sonny sekä Korsholm Shippingin Sandviken ja Vaasa Shippingin San Benito.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 06.06.2011 - 10:21

USAn kustikaartilla oli useita lyhytaaltoasemia, mitkä hoitivat heidän radioliikennettään. Kustumerkit olivat n-alkuisia, olikohan nmc, nmf ja sen tapaisia. Joskus sai heti yhteyttä, joskus kaikki asemat vaikuttivat olevan päiväunilla. Sinällään ei ollut väliä, oliko länsi- vai itärannikon asema, minkä kautta sai viestin kulkemaan.

Jotkut kipparit olivat innokkaita AMVER osallistujia. Järjestelmäänhän ilmoitettiin laivan kulkutiedot ja jos tuli muutoksia, niistäkin ilmoitettiin. Jotkut kipparit lähettivät päivittäisiä säätietoja. Kakkonen kynäili numerokoodiviestin, missä oli laivan paikka ja määrätyt säätiedot. Muistelen myös jostakin laivasta lähetetyn jäätietoja, kun ajeltiin Kanadan vesillä.

Kyllä tankkipaateissa pysyi sähkötysranne notkeana, kun tuli muutos purkaus tai lastaussatamaan. Tietoa piti lähettää varustamon konttorin lisäksi rahtaajille,uuden sataman meklarille ja ehkä sipsulle sekä AMVER-muutokset, jos systeemissä oltiin mukana.

Olikohan niin, että Henry Nielsenin laivoille tuli redarilta velvoite osallistua AMVERiin?
T.S.

Anonymous (ei varmistettu)

Ma, 06.06.2011 - 11:30

Kyllä noita AMVER-viestejä tuli taottua vuosien mittaan jokunen kappale. Muistaakseni tuon palkinnon sai vuosittain, jos oli vuoden aikana amver-plotilla tietyn ajan. Eli pitkillä reissuilla/lyhyillä satama-ajoilla sen hankki. Vaan eipä palkintoja radiohytissä, jossa raaka takomistyö tehtiin, näkynyt. Kipparin haltuun jäivät. Myöhemmässä vaiheessa homma helpottui, kun yhä useampi rannikkoasema liittyi amver-välitykseen. En muista oliko Hesaradio mukana, San Benito käytti pääasemanaan Göteborgia/SAG, joka huoli myös amver-viestit. San Benito taisi saada ainakin 80-luvun alussa vuosittain noita palkintoja. Jari

Anonymous (ei varmistettu)

Ti, 07.06.2011 - 13:21

Olin pitkään San Benitolla hommissa ja lähettelin AMVER sanomia aivan alvariinsa. N-alkuiset olivat US Coast Guardin asemia ja ainakin minä sain niihin aina helposti yhteyden. Golden Key - Vibroplex yhdistelmä helpotti hommia kummasti. Hyvää alkanutta kesää kaikille.

JormaS
sparks / gnisten / funk / kipinä

Nuori mies

Lähettänyt TimoSylvänne

Kun 70-luvun puolivälissä Sevillassa alkoi valmistua jonossa jauholaivoja Nielsenille ja tankkipaattejakin tuli ESTHEL, PAOLA ja TAIFUN, oli Ojamiehellä kumppaneineen varmaankin melkoinen savotta haalia laivoihin porukkaa. Niinpä eräskin perämies oli kysellyt kakkosen jobia, mutta huomasi joutuneensa förstiksi. Kun päällikkö lähti lomalle, tästä förstistä tuli uusi päällikkö.

Kerran idän maan satamassa tällainen kolmenkympin korvilla ollut kippari tuli radiohyttiin jupisemaan:

"Meklari kävi. Poislähtiessään  alkoi arvelemaan: " Te kapteeni olette pysynyt kovin nuoren näköisenä. Tuskinpa te olette vielä paljoakaan yli viidenkymmenen!"

Ehkä perinteiden mukaisesti laivan päällikön kuului olla eläkeikää lähestyvä ukko.

Forums

Leningradissa

Lähettänyt TimoSylvänne

SOLANOn Vaasa Line rahtaus alkoi keväällä 1976. Kun oltiin linjalaiva, ei jääty ankkuriin ketkuttelemaan, vaan päästiin suoraan kaijaan, missä toisin jouduttiin olemaan puolitoista viikkoa.

Kari Hovin kanssa kuljeskeltiin pyhäpäivänä Nevski Prospektilla ja poikettiin johonkin matalaan kivijalkakuppilaan. Muutama paikallinen siellä oli asiakkaana ja olutta tilattiin. Yksin istuskeleva mies kävi hakemassa itselleen tiskiltä lasintäytettä ja istuessaan takaisin pöytäänsä nosti meille lasiaan. Kohta tuotiin pöytäämme kaksi suurta konjakkilasin mutoista astiaa täynnä nestetta. Kippistäjämies oli ne meille tilannut ja olihan meidän kiitokseksi kippistettävä takaisin. Oluiden jälkeen piti alkaa tyhjentämään pöytääntuotuja astioita. Päästiin käsitykseen, että siinä oli kuohuviiniä ja konjakkia sekoitettuna, ei mitenkään kovin maistuvaa.

Oli saatu nestettä vajutetuksi yli puolet, kun mies kävi jälleen tiskillä ja kohta meillä oli pöydässä uudet täydet lasit samanlaista nestettä. Taas nostettiin laseja tilaajalle.

Kun samainen mies oli menossa kolmatta kertaa tiskille, vedettiin henkeä, kaadettiin silmät kiinni lasit tyhjiksi kurkkuihimme, nousimme ylös ja moneen kertaan huutelimme tiskille spasiibaa ja kiiruhdimme kadulle.

Vanhan liiton aikaan maissa tapasi erittäin ystävällisiä ihmisiä. Miten lie nykyään?

Forums

Noitumista

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Sevillan bulkkilaivoja valvottaessa asuttiin Resitur huoneistohotellissa. Joka aamu auto ja kuski odotti hotellin ovella ja kyyditsi porukan työmaalle. Olisiko ollut vartin matka. Päivän päätteeksi sama toisinpäin. Autokuski oli varttunut mieshenkilö, joka liikenteessä tämän tästä kiihtyi. Eräällä hotellimatkalla laskettiin noitumisia. Ihan tarkaan en muista mutta kymmenkunta kertaa kuului coño eli lausuttuna jotakin conjo.

Forums

MEPAn kirjoja ms Tivanoon v.1973

Lähettänyt PekkaKarppanen

Ms Tivano lähettää Singaporesta MEPAan kirjeen. Laiva haluaa Santoksessa kirjastonvaihdon. Santoksen norjalainen merimiespappi lupaa MEPAlle hoitaa asian, kunhan saa kirjat. AL:n konttorista luvataan MEPAlle, että ms Aconcagua ottaa kirjat kyytiin.

Piirros: Risto Honkaharju

Santoksen norjalainen pappi viestittää MEPAan, että Sao Paolon osavaltiolain mukaan kirjoja ei saa tuoda maahan. Hän on kuitenkin sopinut Rio de Janeiron ruotsalaisen merimiespapin kanssa, että kirjat voi jättää sinne. Rion osavaltiolain mukaan tämä onnistuu erityisluvalla.

MEPA toimittaa kirjat ms Aconcagualle ja laivaa seilaa Rio de Janeiroon. Paikan päällä ruotsalainen merimiespappi hakee kirjat. Lain mukaan painetun ulkomaisen materiaalin voi kuljettaa osavaltiosta toiseen vain erikoisluvan saanut henkilö. Ruotsalainen pappi kuljettaa kirjat Riosta Santokseen. Matkaa on 400 kilometriä.

Brasilian viranomaiset ja tulli ovat erittäin tarkkoja, joten kirjoja ei uskalleta viedä laivaan Santoksessa. Niinpä ms Tivanon miehistö salakuljettaa kirjat nippu kerrallaan takin povessa lankonkia pitkin laivaan. Tulli katsoo vieressä ja ihmettelee.

Vaihtokirjoja ei uskalleta tuoda pois laivasta. Ne annetaan Buenos Airesissa suomalaiselle merimiespapille. Aikanaan Tivanon vaihtokirjat päätyvät Helsingin MEPAan AL:n laivan mukana.

Piirros: Risto Honkaharju
Forums