Jessi Jokelainen: Femokratia. Suuri Kurpitsa 2024. Sivuja 126.

Nanna Johansson: Vitsaa säästämättä. Sammakko 2021.

H. Paakkanen & Timo J. Tuikka: Suomi Sata Vuotta Ja Risat. Zum Teufel/Aaargh 2017. Sivuja 112.

Janne Toriseva: Valas. Basam Books&Arktinen Banaani&zum Teufel 2019.

Kun aurinko on porottanut hellelukemissa kuluneen kuukauden, on mukava pihalla omenapuun varjossa lukea vaihteeksi kuvakirjoja. Kuvittajilla on erilainen näkökulma asioihin, kuin sanankäyttäjillä.

Suomi on hallinnut kärkisijoja Eu:n tilastoissa naisten kokemasta väkivallasta. Samoin naisten kokemasta perheväkivallasta. Muuallakin maailmalla viha naisia kohtaan voimistuu äärioikeiston kannatuksen kasvaessa.

Vainoamisen, solvaamisen ja vihan pelossa monet poliitikot ovat kadonneet julkisuudesta. Naiset enemmän, kuin miehet. Tosin moni muukin ammattikunta on kärsinyt ääriliikkeiden kannattajien riidankylvöstä. EU:n ylimmällä tasolla on siinä määrin huolestuttu, että jotakin aiotaan tehdä. Tiedä sitten, milloin ja mitä.

Suomalaiset - enimmäkseen miehet - vähättelevät ja voimakkaasti kiistävät suomalaisten naisten kokeman väkivallan. Vastaavasti samat kiistäjät ovat erittäin herkästi tuomitsemassa naisten kohtelua ulkomailla. Mitä kaukaisempi maa, sen isompi meteli.

 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat ovat myrkkyä perussuomalaisen puolueen kannattajille. Kun seurasin vielä Facebookia, noiden virkojen solvaaminen oli voimakasta. Vaadittiin presidentti Trumpin malliin kaikkea aiheeseen liittyvää lakkautettavaksi. Valtuutettua ei valittu jatkokaudelle, kun oli kertonut tosiasioita perussuomalaisen puolueen toiminnasta.

Erityisen vahvasti tuli ero julkisuuden suhtautumisessa miehiin ja naisiin pääministerin aamupalakohussa. Valtioneuvoston kansilia oli ohjeistanut kymmenen vuotta pääministerin virka-asunnon aamupalatarvikkeista, kun verottaja julkaisi kanslian ohjeen olevan väärin: tuoremehut, kahvit ja makkaraleivät olivatkin verotettavia. Naispääministeri maksoi käyttämänsä tarvikkeet sekä myös verottajan ilmoittaman veron tuotteista, joita ei ollut käyttänyt. Ketään ei kiinnostanut, mitä menneen kymmenen vuoden aikana samaa virheellistä ohjetta noudattaneet miespääministerit Jyrki Katainen, Alex Stubb ja Juha Sipilä (kyllä, pääministerinä poikkesi myös Antti Rinne, mutta hän asui kotonaan Helsingissä) tekivät.

Jälleen on naisministeri tapetilla, kun oli ollut humalassa rokkifestivaaleilla. Netti tursuaa vahingoniloisten pilkkaajien jakamia uutisia. Samaan yhteyteen on toki kaivettu vuosien takaa naispääministerin bilevideo ja perättömät väitteet huumeiden käytöstä. Ainoa todiste huumeista oli iltapäivälehtien arvailut. Naispääministeri kävi huumetestissä, videota tutkittiin jopa äänilaboratoriossa, eikä huumeista hiventäkään löytynyt.

Kun "miituu" liike aktivoitui, kyselin merenkulkijoiden nostalgiaristeilyillä naisilta, kokivatko laivatöissä ahdistelua. Yksikään ei muistanut sellaista. Jotkut kertoivat, että oli yrittäjiä - ns. HVK - mutta muun yhteisön avulla sellaiset saatiin aisoihin.

Internetissä eläkeläismerenkulkijoiden olen havainnut levittävän naisvihaa. Jotkut jopa ylpeinä esittelivät pornokuvaa, johon oli ympätty naispääministerimme pää. Tietysti sille kuvalle oli löytynyt paljon peukkuja ja muita naisten solvaajia.

Presidentin uudenvuodenpuhe 2025:"Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta." Paljon on Suomessa kansalaisia, jotka eivät hyväksy presidentin julistusta. Kansalaisia, jotka haluavat repiä rakentamisen sijaan. Kansalaisia, jotka haluavat ulvoa sutena susien joukossa! Kansalaisia, joiden ihanne on ääretön typeryys.

Tuoreimmat uutiset kertovat, että presidentti Trumpin puolustusministeri kannattaa uskonlahkoa, jonka mielestä naisilla ei pidä olla äänioikeutta. Puolustusministeri on jakanut netissä tämän lahkon naisten vastaisia julistuksia.

Ruotsalainen piirtäjä Nannan Johansson tasapuolisesti irvailee sekä miesten, että naisten järjettömyyksillä. Tunnustan, että läheskään kaikkien kuvien ideaa en välttämättä ymmärtänyt.

Kirjan tekstin kirjoittanut Timo J. Tuikka on telkkaristakin tuttu historioitsija, toimittaja ym. Mukava on välillä lukea toisenlaisiakin totuuksia menneiltä vuosilta. Joitakin kirjassa mainittuja yllättäviä yksityiskohtia netistä tarkistin ja pitivät paikkansa.

Herman Melvillen kirjan Moby Dick luin 1960-luvulla. Jäi mielikuva vuosien takaa, että oli paksu ja pitkäveteinen. On hyvä vaihtoehto perehtyä maailmankuuluihin klassikkoteoksiin kuvakirjoina. 

Kirjaston sarjakuvahyllyistä löytää monenlaista alkaen kansantaruista, kuten raamatusta ja Kalevalasta.

Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta. Wsoy 2005. Suomentanut Markku Päkkilä. Sivuja 578.

Parikymmentä vuotta sitten luin Bill Brysonin kirjan ”Sisään, Lyhyt historia lähes kaikesta kotona”. Sen innoittamana tuli hankituksi tämä nyt käsiteltävä teos. Vaikka lukeminen jäi kesken, jäi mieleeni, että kirja odottaa hyllyssäni lukemista. Heinäkuun 2025 hikisten helteiden myötä pääsi kirjastosta lainatut kirjat loppumaan ja niinpä tuli tämäkin Bill Brysonin kirja luetuksi.

Kuten liitteenä olevista sisällysluettelon kuvista ilmenee, kirjassa käsitellään kaikenlaista atomin osasista maailmankaikkeuteen. Aurinkokunnan synnystä maapallon ja sen elämän kehitykseen. Ja ihmiskunnan tehokkaasti tekemää maapallon ja sen elämän tuhoamista.

Kirjailija kertoo meille monen tieteenalan kehityksen syntyhetkistä tämän vuosituhannen alkuun. Monet tutkijat ovat sinnikkäästi, jopa oman henkensä kaupalla tehneet kokeitaan ihmiskunnan hyväksi. Monen tulokset on naurettu maan rakoon ja vasta usean sukupolven jälkeen otollisimpien olosuhteiden vallitessa todettu oikeiksi.

Monen tieteellisen keksinnön tekijä on ollut joku muu, kuin siitä kunnian saanut. Jopa maailmankuulun Darwinin nimiin valettu evoluutioteoria oli julkaistu jo silloin, kun Darwin lähti viisi vuotta kestäneelle tutkimusmatkalleen.

Monen uranuurtajan tutkimustulokset on joku muu valehdellut omiin nimiinsä ja kerännyt kunnian ja lyönyt rahoiksi. Kun nykyisin ihmetellään niin meillä kuin muuallakin maailmalla leviävää valtavaa valehtelua, vaikuttaa sitä esiintyneen aina.

Maapallon 4 600 000 000 vuoden kehityskulun kirjailija esittää 24 tunnin aikajanalla. Elämä syntyisi kello neljän nurkilla aamulla. Telkkarin iltauutisten aikaan ilmaantuivat ensimmäiset merikasvit. Yhdeksältä meduusat ja vastaavat. Maakasvit aloittelevat eloaan kello 22, kohta sen jälkeen maaeläimet. Nisäkkäiden aika alkaa 21 minuuttia vailla keskiyön. Ihmiskunnan kirjoitettu historia hurahtaa muutamassa sekunnissa.

Ihmiskunta on tuon muutaman sekunnin aikana ehtinyt tappaa sukupuuttoon tuhansittain lajeja. Viimeiset 50 vuotta on pelätty koko maapallon tuhoamista elinkelvottomaksi. Samanlaista tuhotyötä suunnitellaan levitettäväksi kuuhun ja Mars-planeetalle.

Tavallinen kansalainen ei vaikuta olevan huolissaan maan, merien ja ilmaston tuhoamisesta. Sen sijaan tavallinen kansalainen on huolestunut ja vastustaa heitä, jotka toimivat luonnon kiihtyvää hävittämistä ja pilaamista vastaan: "Rikollista toimintaa yrittää säilyttää lapsillemmekin puhdasta koskematonta luontoa".

”Kaikki elollinen on muunnelma yhdestä ainoasta alkuperäissuunnitelmasta vajaan neljän miljardin vuoden takaa… olemme hyvin läheistä sukua jopa hedelmille ja vihanneksille. Noin puolet banaanin kemiallisista toiminnoista on samoja, kun ihmisillä.”

”Yhtä asiaa ei voi toistaa liian usein: kaikki elämä on yhtä. Se on nyt ja luullakseni jatkossakin kaikkein perustavanlaatuisin tosi väittämä, mitä tästä aiheesta on mahdollista esittää”.

Kovin monella sivulla todetaan, ettei jotakin asiaa tiede tiedä. Olisi mielenkiintoista lukea tästä kirjasta tehty päivitetty versio, mitä uutta on opittu 20 vuoden aikana.