Vapaa Sana

Kuvaus

Tämä korvaa aiemman Vapaa sana foorumin, joka herkesi toimimasta https-protokollan käyttöönoton jälkeen.
Tänne voi kirjoittaa ilman käyttäjätunnusta ja nimettömänä ja aiempia kirjoituksia voi vapaasti kommentoida.
Vanhan Vapaa sana vieraskirjan tekstit on luettavissa: Vanha Vapaa Sana

Vapaa sana - uusi ja vanha: ohjeita

Lähettänyt TimoSylvänne

Tämä korvaa aiemman Vapaa sana foorumin, joka herkesi toimimasta https-protokollan käyttöönoton jälkeen. Tänne voi kirjoittaa ilman käyttäjätunnusta ja nimettömänä.

Klikkaa "Lisää uusi keskustelu".

Muiden kirjoituksia voi vapaasti kommentoida. Klikkaa kirjoituksen vasemmassa alakulmassa näkyvää "Lisää kommentti".
Jos haluat kommentoida kommenttia, klikkaa kommentin vasemmassa alakulmassa näkyvää "Vastaa".

Tämä ohje on kiinnitetty palstan alkuun. Uudet keskustelut näkyvät tämän alapuolella, tuorein ensin.

Vanhan Vapaa sana vieraskirjan tekstit on luettavissa: Vanha Vapaa Sana

Forums

pekka vesala (ei varmistettu)

To, 17.12.2020 - 20:03

morjes matti peltoselle  olin ainossa moottorimiehenä 24  7  1976  10  3  1977  mielestäni matka libyasta japaniin kesti 45 vuorokautta oman päiväkirja merkinnöän mukaan    minun pisin merimatka yhtämittaa  pekka vesala

Taukoa päivityksissä -> tauko päättyi

Lähettänyt TimoSylvänne

Muutamana viime vuotena on ollut epämääräisyyttä Äänimeren päivityksissa. Olen ollut leikkausjonossa varaosien vaihtamiseksi kuluneiden alkuperäisten tilalle. Huomenna 10.1. on jälleen varaosavaihto, josta toipuminen saattaa hyvässä lykyssä sujua muutamassa viikossa.

Roskapostien vuoksi laitoin kommentointeihin moderoinnin eli ilmestyvät, jahka pääsen taas naputtelemaan.

Hyvää loppuvuotta, kuten täälläpäin pruukataan toivottaa tässä vaiheessa vuotta.

Tauko päättyi:

alkaa istuminen taas sujua ja kävelykin. Tietoturvapäivityksiä on aluksi ohjelmassa. Sen jälkeen taas kuvia vähitelle.

Forums

Muistaako kukaan

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

70 luvulla oli kavereita ja tuttuja laivalla, ovat teillä tietymättömillä.
Pekka Heinonen kotipaikka>Pihlajavesi olisiko ollut kokkina?
Ari Mäkinen kotipaikka>Pihlajavesi
Myllymäki "atte" kotipaikka ? >Haapamäki ? hänen juttuja pienenä poikana kuuntelin kun vietti kesälomia, hän oli vissiin ikänsä laivanpäällä
Jyrki Lausamo ainakin -82 pallaksessa kotipaikka>Pihlajavesi
Jyrki Kaakkomäki kotipaikka >Pihlajavesi

Keuruulta ja Haapamäeltä oli myös muitakin?? osuuko kenenkään muistiin.

terv petri heinonen > peeveeheinonen(at)gmail.com

Forums

Wintiö (ei varmistettu)

Ke, 07.02.2024 - 23:30

Vanhoja seilauskavereita saattaa löytyä erilaisissa merimiestapaamisissa. Salvessa on aika ajoin ilmeisen suosittuja tapaamisia, eri varustamoilla samoin. Merikouluja käyneille lähinnä luokkatapaamisia, mm Kotkan seudun konemestareilla kai aika aktiivista touhua. Näistäkin saattaa löytyä kavereita.

Pollux muistelu 70-luvun alku.

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Linkistä pääsee KUUNTELEMAAN juttuni. Tämähän ei ole tyhjentävä totuus, vaan se on totuus siitä miten minä sen muista, mitä muistan.
Onneksi tässä tapauksessa ei tarvitse äänestää totuudesta. Vuosi on täytynyt olla -73
Alla lista nimistä, mitä olen etsimällä etsinyt, kaikki ei varmaan ollut samaan aikaan laivan päällä minun kanssa. Olen siis Petri Heinonen ja hyttikaverini oli Lasse Porkka

linkki : https://youtu.be/Wz87Sj_Oe7U

Kemijärven junkki,Jussi Erkkilä.
Pemma,
Veijo Järvensivu
Riitta Leskinen kokki,
Jokke raumalta,
Lasse Porkka.
Aarnold Piippo,
Hannu Tamminen,
Pentti Hänninen
Jouko Toivanen,
tunkki oli Ville, sukunimi hukassa
Teemu Lingsfist.
.Uffari kalle oli Veijo Järvensivu.
förstin, Keijo Salonen
konekakkosen Raimo Kasurinen.

Forums

Penan kirjoitus

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Pena terve. olipas hyvä kirjoitus mukavista laivoista.Tuli mieleen eräs tapahtuma Sköldvikistä ennen eläkkeelle jäämistä. Porvoossa oli 50000tonninen alus bensaa lastaamassa,alus oli Hong kongin lipun alla.Siinä oli kokonaan Intialainen miehistö.Kysyin livan poosulta hänen palkkaa,oli jotain 1500 taalaa kuussa.Seuraavana yönä tuli Intian lipun alla olva panamax luokan alus missä oli täysin intialainen porukka,kotipaikka oli mumbai,kysyin tältä poosulta hänen liksaa,oli noin530taalaa kuussa,joka on hyvä liksa paikallisen mittapuun mukaan.Mutta kolminkertainen liksa toisen lipun alla,se on paljon.Hyvää vuodenvaihdetta sivuston lukijoille.

Forums

Villi linja; Ihanan kurjaako?

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Mielipiteet otsikkoaiheesta vaihtelivat aikoinaan suuresti. Osa seloreista nautti näistä reissuista, eritoten siihen aikaan kun laivat viipyivät pitkään eksoottisissa satamissa.
Monet jopa tietoisesti hakeutuivat aluksiin, jotka olivat aikaisemmin tehneet Villin linjan keikkoja ja joiden oletettiin tai ainakin toivottiin niin tekevän jatkossakin.
Vaikka määritelmä Villi linja tarkotti ja tarkoittaa edelleenkin kaikkea hakurahtiliikennettä, niin kyllä monien vanhojen merimiesten mielestä laivan pitää kyllä seilata kauas Euroopasta ennen kuin voidaan puhua Villistä linjasta.
Ainakin Etelä-Amerikkaan, mutta mielellään Afrikkaan päiväntasaajan eteläpuolelle ja kaikkein mieluiten Kauko-Itään.
Purjelaivakauden loppumisen myötä Australiassa käynti jäi toteutumattomaksi haaveeksi monelle Villin linjan konkarille.
Kyllähän maailman laajuisesti näitä keikkoja tehdään edelleen, jopa enenevässä määrin ja eritoten suuret raakaöljytankkerit ja bulk carrierit huseeravat ansiokkaasti tällä merenkulun sektorilla.
Linjaliikenteen lisääntymisen ja Suomen kauppalaivaston kutistumisen - laivojen määrän vähentymisen - myötä, ilmeisesti oikeastaan ainoat suomalaiset Villiä linjaa säännöllisesti seilaavat laivat tänä päivänä löytyvät Ahvenanmaan supertankkerilaivastosta.
Tosin osalla näistäkin vaikuttaa olevan säännölliset lähtö- ja tulosatamat, jotenka ne on luokiteltava linjaliikenteessä oleviksi.
Tietenkin osa Suomesta ulosliputetuista bulk carriereistä saattaa seilata näillä markkinoilla eurooppalaisilla päällystöillä ja kehitysmaiden miehistöillä.
Montako tällaistä suomalaista alusta on, sitä ei tiedä juuri kukaan?

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

La, 25.11.2023 - 12:00

Vaan eipä nuo ahvenanmaalaiset öljypaatitkaan seilaa Suomen lipun alla, vaan Bahaman lippua liehuttavat.

Anonymous (ei varmistettu)

La, 02.12.2023 - 16:07

Omanlaisensa porukka viihtyi villeillä linjoilla. Lomalle pääsystä ei tiennyt. Vesiransuunit olivat säännöllisiä ja tropiikissa oli kuuma ilman jääilmaa. Pääsi kumminkin näkemään monenlaisia satamia ja kaupunkeja.

Kehitysapuviljaa Etiopiaan

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

1960-luvun lopulla eräänä Suomessa hyvänä viljavuotena Suomi lahjoitti kehitysapuna suuren määrän viljaa Etiopialle.
Ilmeisesti ei yksikään Suomen lipun alla seilaava alus osallistunut tähän kuljetusoperaatioon?
Esimerkiksi Turusta tuli tätä lastia hakemaan kaksi todella heikkokuntoisen näköistä, yltäpäältä ruosteista kreikkalaisalusta - Audacity ja Prosperity, joista toinen menetti jo tulomatkalla ainakin toisen ankkurinsa Airistolla epäonnistuneen ankkurointiyrityksen seurauksena.
Viljan lastaus kesti monta päivää ja sitten alukset lähtivät tiettävästi peräkanaa kohti Etiopiaa.
Toinen, en tiedä kumpi, upposi viljoineen päivineen Biskajanlahdella. Eikä ole tietoa, pääsikö toinenkaan perille asti, sillä silloinhan Suezin kanava oli tukossa ja oli kierrettävä Etelä-Afrikan kärjen kautta, jossa merenkulku on Biskajanlahteakin haastavampaa.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

La, 04.11.2023 - 21:28

Mikäli kuljetukset olisi hoidettu jonkin suomalaisvarustamon laivoilla, olisi se toki ollut varmempaa lastien perillepääsyn suhteen, mutta myös huomattavasti kalliinpaa. Näin ollen on ymmärrettävää, että kuljetukset annettiin kreikkalaisen mukavuuslippuvarustamon suoritettaviksi.

Paljon myöhemminkin Suomi, käytännössä Valtion Viljavarasto, vei "kehitysapuviljaa" myös Yhdysvaltoihin. Kyseessä oli suomalaisten veromaksajien lahja amerikan hevosille, muuhun tuskin niin suurta kaura määrää olisi laivattu. Näitä kuormia veivät ihan hyvätkin yhtiöt ja alukset, kuten ESL, mutta silloin elettiinkin hyvää 1980-lukua.

Sisukas selvisi sittenkin

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Eräs vanha merimies kertoi aikoinaan pelänneensä eniten Itämerellä, siis lähes kotinurkilla, sen hetkisen laivansa uppoamista, vaikka hän oli kokenut sitä ennen 1950-luvun lopulla villin linjan keikoilla sekä Formosan salmessa hirmumyrskyn lähes keskiössä olon että noin vuotta myöhemmin Paholaisen meren jättiläisaallokon.
Tämän pelottavan tilanteen perussyy oli Itämeren eteläosan jäätyminen 1960-luvun alkupuolella. Lisäksi alueella oli myrskyisää ja niinpä s/s Sisukas sai tässä kelissä niin pahan jääkuorrutuksen, että laiva kallistui pahasti eikä kaikkea jääkuorrutusta voitu/uskallettu hakata pois lastin siirtymisen vuoksi. Ruuman luukkuja ei saatu auki, jotenka ei tiedetty, mikä vaikutus mahdollisella lastin irtoamisella tai siirtymisellä oli kallistuman syntyyn.
Laiva onnistui kuitenkin "nilkuttamaan" Suomeen saakka, joskin alkuperäiseen tulosatamaan saakka ei edes yritetty, vaan joko päällikön tai varustamon määräyksestä laiva päätyi aluksi ilmeisesti Hankoon, jossa jääkuorrutus hakattiin/sulatettiin pois.
Tämän vanhan seilorin mukaan tämän oli ainoa reissu, jolloin hän ja varmaan moni muukin piti pelastusliivit lähietäisyydellään.
Lisäksi hän piti osana selviytymistä laivan "onnekasta" nimeä. "Sisukas selviää niin elämässä kuin merelläkin, etenkin kun vielä laivan nimenä on Sisukas". Näin siitä huolimatta, että ko. alus oli nitisevä, natiseva sekä heikkotehoinen vanha romu.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Su, 22.10.2023 - 14:40

Se oli sitä aikaa, jolloin jäänmurtaja Hansea ei vielä ollut. Alus olisi varmaan tällöin kutsuttu Itämeren eteläosiin, kuten myöhemmin eräänä talvena tapahtuikin.
Ties vaikka tällä 1960-luvun alun ankaralla talvella oli vaikutusta siihen, että Länsi-Saksa ylipäätään päätti rakennuttaa j/m Hansen.

Yllättävää, mikäli j/m Hanse vain kerran poistui jäänmurtajasesongin aikaan Etelä-Itämerelle.
Ilmeisesti aluksessa oli kokonaan suomalainen miehistö, kuten myös päällystö?

M/S Achilleus

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Mielenkiintoinen vaihe Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä matkustajalaivaliikenteessä oli 1960- ja 1970-lukujen vaihde, jolloin ruotsalaisten halu matkustaa Ahvenanmaalle lisääntyi siinä määrin, ettei silloin käytettävissä ollut laivakapasiteetti riittänyt alkuunkaan.
Bore-varustamo oli tällöin ilmeisesti ainoa, jolla oli kykyä tarttua haasteeseen, mutta ongelmana ilmeisesti oli, ettei ollut liikenteeseen sopivaa omaa matkustajalaivaa.
Sopiva alus m/s Achilleus löytyi lopulta, ja niin päästiin aloittamaan matkustajalaivaliikenne Ahvenanmaan Eckeröstä Ruotsin puolelle Grisslehamiin tällä Kyproksen laivarekisterissä olevalla matkustajalaivaksi muutetulla entisellä brittiläisellä hävittäjällä. Valittu reitti oli siihen aikaan halvin, lyhyin ja nopein laivayhteys Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
Kyseinen alus matkustajalaivaksi muutettuna ei yltänyt samoihin nopeuksiin kuin hävittäjänä, mutta varmaankin tyynellä kelillä viiletettiin merellä n. 30-35 solmua. Tarjolla oli siis kovempaa kyytiä kuin koskaan sitä ennen ja sen jälkeen.
Siihen maailmanaikaan ei missään matkustajalaivoissa, todennäköisesti ei edes lähes upouudessa m/s Fenniassa, ollut sivuvakaimia, jotenka huippunopeutta - mikä se sitten lienee ollutkin - ei välttämättä voinut hyödyntää.
M/S Achilleuksella oli toki aikataulu, mutta erään tarun
mukaan alus lähti merelle heti kun se tuli täyteen. Laivalippuja ei tiettävästi voinut ostaa muualta kuin laivarannasta. Erään aikalaistiedon mukaan matkustajia otettiin joko 110 tai 200.
Molemmat henkilömäärät vaikuttavat kyllä yllättävän pieniltä, mutta toisaalta laivan reitti oli lyhyt ja mikäli tätä nonstop-liikennettä ajettiin yön muutamaa tuntia lukuunottamatta 18-20 tuntia, muodostui vuorokauden matkustajamääräksi edestakaisessa liikenteessä oletettavasti ainakin 1500-2000 matkustajaa.

Forums

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 04.10.2023 - 22:01

Ilmeisesti tämä Achilleus ei ollut laivatyypiltään entinen hävittäjä, vaan joku muu sitä pienempi sotalaivatyyppi. Mikäli alus matkustajalaivana ylti yli 25 solmun nopeuteen, niin ko. reitillä ei sellaista nopeutta ollut turvallista ylittää.
Laivan miehistö lienee koostunut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pelkästään kreikkalaisista ja kyproslaisista. Päällystö oli tiettävästi pohjoismaalaisia, jotenka laiva oli ilmeisesti vuokrattu miehistöineen ilman päällystöä.

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 04.10.2023 - 22:30

In reply to by Anonymous (ei varmistettu)

Muistan kerran vuosikymmeniä sitten nähneeni jossakin Ahvenanmaan vesillä pienen ja matalan merkillisen näköisen matkustajalaivan. Laiva oli kyllä keltainen, mutta suorastaan räikeänkeltainen. Ei varmaankaan ollut tämä laiva, sillä ei ollut ollenkaan "Borenkeltainen". Enkä liioin muista, mikä tunnus oli korsteenissa.

Achilleus Pietarsaaren liikenteessä.

Rederi Ab Allandia jonka omisti Fredrik Sindahl vuokrasi aluksen kesäajaksi 2.6. - 29.8.1976 Pietarsaaren ja Skellefteån väliseen liikenteeseen. Vuokraajana oli Skellefteå Resebyrå joka omisti 10% Jakob Lainesin osakkeista. Liiennöinti tapahtui Jakob Linesin nimellä ja se hoiti myös markkinoinnin. Alus ja kaikki sen liikkumiseen liittyvä oli Alanndian vastuulla. Kaikki myyntitulot aluksella jäivät Allandialle. Aikataulun teki Jakob Lines ja mahdutti siihen mahdollisimman paljon vuoroja. Tässä liikenteessä suurin sallittu matkustajamäärä oli 565 henkeä.

Sindahl oli vuokrannut laivan ruokasalin ja baarin edelleen ja vuokra perittiin matkustajamäärän mukaan. Koska matkustajia oli paljon oli Sindahlin tuotto hyvä. Vuokraajat sitävastoin voivat huonosti sillä ravintola ja baaripalveluilla ei ollut paljon kysyntää, matkustajat elivät paljolti omien eväidensä varassa. Tästä seurasi laivan sisäinen kriisi. Myymälän Sindahl piti itsellään.

22.6.1976 Achilleus lähti Pietarsaaresta kesken sopimuskauden. Syynä ravintolan ja baarin vuokraajien tappioiden aiheuttama kriisi, lisäksi väsymys, tiheä aikataulu eikä vuorottelua ollut.

Achilleus teki 36 vuoroa ja kuljetti 9970 matkustajaa seka 151 henkilöautoa.

Lähde: Jakob Linesin toimitusjohtaja Taito Rintalan heti eläköitymisensä jälkeen kirjoittama Jakob Linesin historiikki ”Jakob Lines 1965 – 1999”.

Anonymous (ei varmistettu)

Ti, 17.10.2023 - 14:20

Kesäkautena 1970 ja ehkä myös seuraavana kesänä, jolloin m/s Achilleus liikennöi Eckerö-Grisslehamn -reittiä, ei alukseen otettu, erään hieman epävarman aikalaistiedon mukaan, lainkaan autoja eikä liioin matkustajahytit olleet käytössä. Ei myöskään ravintola.
Aluksella lienee kyllä ollut jonkinlainen kahvila ja isohko kioski, josta sieltäkin saattoi ostaa jotakin suuhun pantavaa.
Aluksen pienehkö matkustajajoukko istuskeli joko "istumasalongin" lepotuoleilla tai vaelteli ympäri laivaa.

Anonymous (ei varmistettu)

Ti, 17.10.2023 - 23:23

Eiköhän yksinkertaisin selitys Achilleuksen oletetulle sotalaiva-menneisyydelle ole se, että alus on ollut suurella todennäköisyydellä toisen maailmansodan aikana kevyesti aseistettu, kuten monet muutkin kauppalaivat.
Kansikonekivääreiden lisäksi on saattanut olla keulatykki tai ainakin jokinlainen it-tykki.
Alusta on saatettu käyttää silloin joukkojenkuljetusaluksena, sillä tuskinpa sen on annettu olla monta sodan vuotta "tyhjän panttina". Aikana, jolloin Saksan upotussota oli tehokkaimmillaan, on alus kenties ollut elimellinen osa joitakin liittoutuneiden Atlantin saattueita. Välimerellä alus tuskin olisi selvinnyt sota-ajasta, sillä mikäli sitä on käytetty joukkojenkuljetusaluksena, olisi se ollut saksalaisten pommikoneiden ja mahdollisten sukellusveneiden ykköskohde. Näin toki Atlannillakin, mutta Välimereen verrattuna ilmavaara oli kuitenkin paljon pienempi.

Pentti Airaksinen (ei varmistettu)

Ke, 18.10.2023 - 11:22

Achilleus (ex Hans Broge) makasi suurimman osan sotaa ylös Tanskassa. Marraskussa 1944 saksalaiset ottivat laivan käyttöönsä, evakuointikuljetuksiin Ita-Preussista.

1971 – 1972 Rahdattu Borelle, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen
1973 – 1974 Rahdattu Reseman Resebyro, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen.
1975 – 1979 Rahdattu Ånedin Line, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen

Artemis K (USS Shelikof AVP – 52, lentoveneiden tuki- ja huoltoalus)

1974 Rahdattu Ånedin Linelle, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen, kilpaili Reseman Resebyron kanssa
1975 Rahtaaja Ab Sjölinjer, Tukholma – Hanko -Visby risteilyliikenteeseen. Liikennöinti jäi kahteen matkaan.

Kesäkuussa 1975 oli gotlantilaisessa sanomalehdessä otsikko  “Otto Magnusson i AB Sjölinjer ger inte upp. Nu kom han hit med före detta jagare“. Olisiko tässä selitys muistikuviin hävittäjästä.