Jaana Munck: Kuninkaan leijona. Kustaa III:n hovitallimestari Adolf Fredrik Munck. Docendo 2025. Sivuja 461.

Venäjän hallitsija Katariina Suuri toteaa eräässä kirjassa, että hänen Pietarin hallintopalatsinsa ”on maailman suurin bordelli”. Tsaaritar itse kuuluu olleen näiden palveluiden esimerkillinen ja mielikuvitusrikas hyödyntäjä.

Katariina Suuren serkun Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n palatsissa Tukholmassa oli päinvastainen ongelma: kruununperillistä ei kuulunut tulevaksi. Ilmeni, että niin kuninkaalla, kuin kuningattarellakin oli ahtaat paikat, kuin Pielaveden kirkossa. Kuninkaalla oli tiukka esinahka, kuten oli hänen aikalaisellaan Ranksan kuninkaalla Ludwig kuudennellatoistakin. Kuningattaren ahtauteen lie ollut syynä vain käytön puute. Lisäksi pariskunta ei ollut perillä, mikä on asian ydin:”Kuningas makasi kuningattaren päällä kuin juusto leivällä”.

Kuningasparin luotettu hovitallimestari Munck kutsuttiin apuun kokeneena asiantuntijana. Niinpä aikanaan Ruotsin kuningaskuntaan syntyi kruununprinssi, joka 1792 kruunattiin kuninkaaksi nimellä Kustaa IV Adolf. Hänen ongelmansa oli kuninkaan jobi. Kun Venäjä oli kaapannut Suomen 1809, kaappasivat Ruotsin aateliset kuninkaalta vallan ja ajoivat hänet maanpakoon loppuiäkseen. 

Hovitallimestari kreivi Munck kirjoitti osallisuudestaan perhesuunnitteluun perinpohjaisen dokumentin, joka on säilynyt jälkipolville. Huolimatta hänen vakuutteluistaan pelkkänä neuvojana toimimisesta kaikenlaisia pahansuopia arveluita levisi kansan parissa, kuten piirroksesta ilmenee.

Adolf Fredrik Munck syntyi Mikkelin Rantakylässä. Isä oli everstiluutnantti ja äiti maineikasta Wright sukua, josta sittemmin versoivat Kuopion kuuluistat Wright taiteilijaveljekset.

Tulevan suurmiehen ura urkeni 11 vuotiaana Savon jalkaväkirykmentissä. Kohtapa aatelisten sukulaisten avulla avautui kuninkaan paašikoulun ovet ja sieltä jo luottovirka Kustaa III:n kamaripaašina. Kuningas ja kuningatar palkitsivat tallimestariaan anteliaasti hyvästä työstä ylennyksillä ylitallimestariksi, everstiluutnantiksi, vapaaherraksi, kreiviksi, käskynhaltijaksi ja serafiimiritarikunnan ritariksi.

Adolf Fredrik Munck nimitettiin moniin vaativiin tehtäviin: Drottningholmin linnan käskynhaltija, Drottningholmin ja Svartön läänin käskynhaltija ja maaherra. Kamarirevision puheenjohtaja, Ruotsin ritarikuntien seremoniamestari, edustaja Ruotsin säätyvaltiopäivillä sekä hallituksen jäsen. Lisäksi hän johti Ruotsin avomerilaivaston kunnostusta ennen Ruotsinsalmen taistelua: laivoissa miehiä ja poikia kuoli enemmän, kuin maista uusia löydettiin. Vielä enemmän kuolema troolasi uhreja rantojen sairaaloista.

Kustaa III hyökätessä Venäjälle kreivi Munck sekaantui tai sekaannutettiin rahanväärennyshankkeisiin. Kuului olleen tavanomaista, että vihollismaan rahaa väärennettiin sotatilan aikana. Lisäksi sodankäyntiä varten tehtiin omalle väelle sota-ajan seteleitä. Kustaa III syytti Munckia väärennyspuuhista. Munck kiisti ja väitti omaavansa todisteet, että kuningas oli aloitteellinen Venäjän rahan väärentämisessä.

Kun kuningas Kustaa III murhattiin 1792 Tukholmassa, Munck pakeni ulkomaille. Neljänkymmenen vuoden maanpakolaisuuden aikana kreivillä oli jatkuvasti huolia niin rahoituksesta, kuin oman arvonsa palauttamisesta. Lisäksi hän yritti päästä Ruotsiin oikeuteen puolustamaan syyttömyyttään väärennykseen.

Paljolti lainarahalla kreivi kunnostutti Toscanan Massan kaupungissa – vähän La Speziasta etelään – Napoleon Bonaparten siskolta ostamansa palatsin. Vähän ennen Adolf Fredrik Munckin kuolemaa palatsi myytiin huutokaupalla, muttei hinta kattanut velkoja.

Erinomaisen elävästi kerrottu historia. Paljon kuvia menneiltä ajoilta maalauksina, sekä kirjoittajan omia valokuvia ja piirroksia. Ainoa miinus tulee kirjan painosta. Hankala lukea sohvalla maaten. No, hankalaa taisi aikanaan olla kuninkaallisillakin makaaminen.