Ville Tietäväinen & Iiro Küttner: Harvennus. WSOY 2021. Sivuja 136.

Kuvakertomus kahden ja puolen tuhannen vuoden takaa. Ajalta, jolloin kehitettiin uskonto, joka levisi ympäri maailman: niin sanotut ”kirjan kansat”, eli juutalaisuus ja siitä versoneet kristinusko ja muhamettilaisuus.

Jerusalemin temppeli tuhottiin ja suuri osa juutalaisista pakkosiirrettin Babyloniaan noin 586 ennen ajanlaskun alkua. Ennen tempelin tuhoa uskottiin, että pääjumala oli Eljon , hänen vaimonsa Asera ja yksi monista jumalan pojista oli Jahve.

Juutalaisista osa pääsi palamaan Babylonista entisille asuinsijoilleen seuraavalla vuosisadalla. Koska kuningas ja ylin papisto oli tapettu, uskonoppineet ja kirjurit pohtivat temppelin tuhoamisen ja kansan karkoituksen syitä. Uskottiin, että oli palvottu vääriä jumalia. Oikean jumalan viha oli rangaistus.

Uudeksi uskonnoksi kirjurit valitsivat maallisten vasallisopimusten pohjan. Kuten vahvempi valloittaja vaati alamaisiltaan kuuliaisuutta, uskollisuutta ja uhreja, siirrettiin sama sapluuna uskontoon. Kuninkaan nimen tilalle vaihdettiin jumalan nimi. Muuten samat sopimus- ja lakitekstit olivat valmiina uuden uskonnon perustaksi.

Aiemman pääjumala Eljonin vaimo Asera oli jossain vaiheessa siirretty Jahven vaimoksi. Nyt Aseran palvominenkin julistettiin harhaopiksi. Juutalaisten ainoa jumala oli miespuolinen Jahve. Koska Jahven patsas oli tuhoutunut temppelin myötä, luotiin uskontoon taivas, jonne Jahve oli muuttanut temppelistä. Muutama sata vuotta myöhemmin piti keksiä helvetti heille, jotka eivät uskoneet papiston julistuksia.

Tämä kuvakirja kertoo ajasta, jolloin vanhat uskomukset ja kirjoitukset hävitettiin ja siirryttiin uuteen uskontoon Esran johdolla. Wikipedia:”Esra oli Esran kirjan mukaan juutalainen pappi ja kirjanoppinut. Häntä on usein pidetty varsinaisen lakiin perustuvan juutalaisuuden perustajana. ”

Kaikkia vanhoja pyhiä kirjoituksia ei Esran johdolla onnistuttu hävittämään. Tämän kirjan tarina seuraa Noakin arkin rakentamista, josta kertonut pyhä kirjoitus pystyttiin kätkemään.

Kertomus seuraa myös meidän aikamme tutkijoita, jotka Araratin vuorelta löytävät alkuperäisen dokumentin Noakin arkista, joka on erilainen, kuin Esran teettämä väärennös. Tieto kulkee Israeliin oikean uskon vahtijoille, jotka eivät voi sallia, että heidän edustamansa uskonto paljastuu petokseksi. 

Jos on kiinnostusta näihin vanhojen dokumenttien tutkimustyöhön, voi silmäillä eksegetiikan tutkimusta. Erittäin helppolukuisia ja kiinnostavia ovat kirjat, joissa teologian tohtori Ville Mäkipelto on yhtenä kirjoittajana. Myös Palestiinan arkeologissa tutkimussa on tapahtunut muutos. Nykyisin arkeologiset löydökset kumoavat raamatun väitteitä. Aiemmin arkeologia hävisi raamatun teksteille.

Semmoistakin olen pohtinut, että Suomessa toimii poliittinen puolue, joka pitää noita vanhoja juutalaisia lakitekstejä tärkeämpinä, kuin nykyinen Suomen laki.