Timo R. Stewart: Palestiina ja Israel. Historia Karttoina. Gummerus 2025. Sivuja 280.

Siihen aikaan, kun olin Facebook-käyttäjä, näin siellä useinkin erilaisia karttoja Välimeren itärannasta. Yleensä julkaisija halusi vankistaa näkökantaansa jonkun puolesta tai jotakin vastaan historian keinoin. Jotkin kartat huomasin itsekin helposti tökeröiksi väärennöksiksi. Vastikään näin kirjakaupassa tämän kirjauutuuden ja ostin välittömästi. Nyt on saatavilla oikeaa tietoa.

Ei ole harvinaista, että karttoja väärennetään omien intressien mukaisesti. Sitenhän tekivät ruotsalaisetkin yrittäessään kaapata Ahvenanmaata juuri itsenäistyneeltä Suomelta. Vastaavia karttoja on tässäkin kirjassa. Kirjoittaja sitten perkaa tekstissä kartantekijän tavoitteita ja esitettyjä virheellisiä tietoja.

Pahoittelen, että tästä tikustelusta saattaa venähtää pitkä, koska on uskosta ja uskonnosta kyse. Mutta kukapa on kuullut lyhyttä papin saarnaa! Se on monisanaista hommaa. 

Aluksi alustusta maailman suurimmista uskonnoista perustuen arkeologisiin ja eksegetiikan tutkimuksiin. Kirjan tikustelu alkaa otsikon ”Historia Karttoina” jälkeen.

Raamattu on merkittävin syy Palestiinan alueen vihanpidossa. Vanha testamentti oli alunperin juutalaisten kansalliseepos. Se kertoo tapahtumista, joista muissakin uskonnoissa ympäri maailman kerrotaan ja jotka ovat tapahtuneet tuhansia vuosia sitten. Vanhan testamentin vanhimpien tekstien arvellaan olevan kirjoitetun noin 2 700 vuotta sitten. Muidenkin kertomusten parin sadan vuoden kuluessa. Tekstit on kirjoitettu eri kielillä, kuten aramea, heprea ja kreikka. Tekstejä on käännetty kielestä toiseen. Aikojen saatossa kielet ovat kehittyneet: sanasto on moninkertaistunut ja monien sanojen merkitys on muuttunut. 

Vanhan testamentin mukaan jumalan luomat ensimmäiset ihmiset olivat Aatami ja Eeva. Heidän pojistaan polveutuivat juutalaiset ja arabit. Toisaalta juutalaisten tekstien mukaan ennen Eevaa jumala oli luonut Lilithin maan tomusta, kuten Aataminkin. Lilith oli kovin huikentelevan ja riekkui ja elosteli lähiseudun muiden asukkaiden (eivät kai olleet ihmisiä?) kanssa. Jumala totesi epäonnistuneensa ja teki uuden yrityksen luoden Eevan Aatamin kylkiluusta. Itse kukin voi sydämessään tutkiskella, tuliko parempi.

Maailman suurimmat uskonnot (väkimäärältään) kristinusko ja muhamettilaisuus ovat ”abrahamilaisia”. Kristittyjen, islamilaisten, kuin myös jutalaisten patriarkka on Abraham. Syntyisin Irakin alueella Persianlahden pohjukassa olevasta kaupungista Ur. Hän yritti polttaa roviolla ainoan poikansa Iisakin kuvitellen sen olevan jumalan tahto. Meidän aikamme tutkijat pitävät Abrahamia lähinnä juutalaisena kansanperinteenä. Kuten suomalaisten Väinämöinen.

Abrahamin aikaan Välimeren itärannan ja Persianlahden välillä oli paljon jumalia. Raamattukin puhuu jumalan pojista. Ensimmäinen käsky kieltää pitämästä muita jumalia. Abrahamin aikaan pääjumala oli El, hänen vaimonsa nimi oli Asera ja Jahve eräs heidän monista pojistaan.

Vanhan testamentin mukaan Iisakin poika oli Jakob, jolle jumala antoi lisänimen Israel. Hänellä oli 12 poikaa – näiden nimilistaa päntättiin koulun uskonnontunnilla Ruben, Simeon, Leevi, Juuda… jne. - joista syntyi Israelin 12 heimoa. Pääjumala El antoi jokaiselle heimolle pojistaan oman jumalan ja yksi heistä oli Jahve (olikohan niin, että Jahve määrättiin Juudan perheen jumalaksi?).

Tarut kertovat mystisesti ”kadonneista heimoista”. Brittiläisten ja yhdysvaltalaisten äärioikeistokristittyjen mukaan jokin kadonnut juutalainen heimo muutti Brittein saarille ja levisi sieltä Yhdysvaltoihin. Niinpä israelilaiset eivät näiden uskovien mukaan ole ”Jumalan valittu kansa” vaan valittu kansa ovat brittien ja jenkkien oikeauskoiset.

Babylonian kuningas Kyyros vapautti juutalaiset palaamaan vankeudesta kotiseudulleen noin 2 500 vuotta sitten. Koska vanhojen jumalien palvonnalla ei ollut menestystä, haluttiin oikeaan jumalaan uskomalla taata juutalaisille turvallinen tulevaisuus. Pappi ja kirjanoppinut Esra loi juutalaisille uuden lakiin perustuvan uskonnon. Lain pohjaksi kopioitiin hallitsijoiden ja vasallien käyttämät yhteistyösopimukset. Uskottiin, että Jahven palvominen takaisi parhaan tulevaisuuden. Muut jumalan pojat, kuin myös Jahven äiti Asera - josta sittemmin oli pyhissä teksteissä tullut Jahven puoliso - julistettiin pakanallisiksi. Vanhojen jumalien aikaisia pyhiä kirjoituksia muokattiin uuden opin mukaisiksi. Myöhemmin keksittiin taivas palkkioksi esivaltaan ja puhtaaseen oppiin uskoville ja helvetti niille, jotka eivät usko.

Babylonian kuningas Kyyros on nykyisin noussut maineeseen Yhdysvaltojen äärioikeiston kristittyjen palvontamenoissa. Vaikka Kyyros oli pakana, hän auttoi juutalaisia. Presidentti Trump on uskoville Kyyrokseen verrattava: vaikka hän on rikkonut ja rikkoo kaikkia raamatun käskyjä vastaan, hän auttaa äärioikeistolaisia kristittyjä pääsemään yksinvaltaan.

Uuden testamentin evankeliumien kirjoitus alkoi muutama vuosikymmen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Tekstit ovat kuulopuheita ja evankeliumit nimettiin paljon myöhemmin ilman tietoa niiden oikeista kirjoittajista. Kirjoituskieli oli kreikka.

Ensimmäiset Jeesukseen uskoneet olivat juutalaisia, kuten Jeesuskin. Koska juutalaiset olivat vaatineet Jeesuksen ristiinnaulitsemista, Uuden testamentin teksteissä esiintyi juutalaisvastaisuutta. Vuosisatojen kuluessa ”jumalan henki” on vaikuttanut uusien kopioiden ja käännösten kirjoittamisessa, kuin myös maallisten vallanpitäjien tavoitteet. Nykyisin kuuluu löytyvän 6 000 erilaista Uutta Testamenttia. Erilaisia kristittyjä ryhmiä kertovat eksegetiikan tutkijat olevan 47 000. Tietysti jokainen rymä on oikeassa ja muut väärässä. Suomeksi on julkaistu kymmenkunta raamatun käännöstä. Niistä voi valita, mikä on "aitoa puhdasta jumalan sanaa, josta ei saa pilkkuakaan muuttaa".

Vuonna 70 ajanlaskun alun jälkeen roomalaiset harmistuivat juutalaisten sitkeään kapinointiin. Jerusalemin temppeli tuhottiin toisen kerran ja alkoi juutalaisten diaspora, eli hajaannus ympäri maailman. Juutalaisia vainottiin tämän tästä. Kun Rooman kirkon paavi lähetti ensimmäiset ristiretkeläiset vapauttamaan Pyhää Maata 1099, harjoiteltiin sotimista teurastamalla Euroopassa asuvia juutalaisia ja ryöstämällä heidän vähäinen omaisuutensa.

Historia Karttoina.

Timo R. Stewart on rohkea tutkija. Hän kertoo tosiasioita, vaikkei se nykyisin ole muotia ja voi olla jopa vaarallista. Stewart kertoo joutuneensa tietojensa vuoksi vainoamisen kohteeksi ("Saan minua ihmisenä ja tutkijana lyttääviä viestejä some-kanavieni kautta, tekstiviesteinä, sähköpostilla ja kirjeinä. Minua on haukuttu esimerkiksi kommunistiksi, natsiksi, Hamasin asianajajajksi ja Kremlin kätyriksi"). Lisäksi mediassa arvellaan, että hän menetti työnsä Ulkopoliittisessa instituutissa, koska pysyy totuudessa, eikä myötäile vallanpitäjien luuloja ja toiveajattelua.

Jos haluaa perehtyä vainoamiseen Suomessa, siitä kertoo kirjailija Jessika Aro. Julkaistuaan kirjansa ”Putinin trollit” (2019) hän joutui vainon, vihan ja solvausten kohteeksi. Ääriliikkeet eivät sulattaneet, että Putinin hybridisodasta länsimaita vastaan kerrotaan. 

Äärivasemmisto - kommunistit - dosentti Bäckmanin johdolla ja äärioikeisto perussuomalaisten ja natsien kokoonpanoilla yhteisessä rintamassa uhkaili kirjailijaa ja hänen läheisiään:”Tiedämme missä asutte!” Oli ryövätty kirjalijan lääkäridiagnoseja, jotka julkaistiin. Jopa presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessaan esitti huolensa vainoamisesta Suomessa. Presidentti Stubb on todennut, ettei sellainen toiminta ole suomalaista.

"Palestiina ja Israel" kirjan ensimmäinen kartta on saksalainen 1500-luvulta. Kartan keskipisteenä oli Jerusalem. Tuon ajan Palestiina oli köyhää kurjaa aluetta. Juutalaisia väestöstä oli noin yksi (1) prosentti. Kartta ei kertonutkaan sen ajan tilannetta, vaan kuvasi raamatun ajan "hunajan ja maidon" maailmaa.

Eurooppalaisille ja sittemmin yhdysvaltalaisille Palestiina säilyi raamatun ja sen henkilöiden kaukokaipuuna, jota ruokkivat uskonnolliset kuvaukset. Vähitellen raamatun innoittamana eurooppalaiset matkasivat ”Pyhään maahan” ja olivat pettyneitä, koska olosuhteet olivat aivan toisenlaiset. Suomestakin kuljettiin Palestiinaan 1800-luvun lopulla. Sihen aikaan muslimit asuttivat aluetta. Kristittyjä eli lähinnä katolilaisia ja ortodokseja oli kymmenesosa, juutalaisia kolmisen prosenttia. Kieli oli arabiaa eri murteineen. Palestiina kuului turkkilaisten eli osmanien valtakuntaan.

Poliittinen siionismi perustettiin Wienissä 1800-luvun lopulla. Tavoitteena oli elvyttää juutalaisia perinteitä ja elämäntapaa Osmani-imperiumissa. Juutalaisten muutto palestiinaan kasvoi erityisesti Venäjältä, missä vainot olivat jatkuvia. Sionistit ostivat Palestiinassa maita omaan viljeyskäyttöönsä. Sukupolvien ajan alueilla asuneet paikalliset vuokramaiden viljelijät joutuivat muuttamaan pois, kun palestiinalaiset maanomistajat olivat myyneet maitaan sionisteille. Vuoteen 1917 mennessä juutalaisten määrä oli kasvanut, ollen 60 000.

Ensimmäisen maailmansodan lopulla britit ja ranskalaiset jakoivat Lähi-Idän eli alueet Välimeren itärannalta Persianlahdelle omiin etupiireihinsä. Siitäpä johtuvat noiden maiden viivottimella vedetyt rajat. Esim. Irakin alueelle britit paketoivat kolme keskenään vihamielistä heimoa.

Edellisen vuosisadan lopulla eurooppalaiset olivat jakaneet koko Afrikan mantereen omiksi siirtomaikseen. Vain Etiopia ei ole ollut siirtomaavalta.

Britit tukivat sionismia ja lupasivat juutalaisille kansankodin Palestiinasta. Raamattuun oli painettu ennustus, että jumala sallii juutalaisten joskus palavan esi-isiensä maille. Uskottiin, että nyt oli se aika ja eurooppalaiset halusivat olla toteuttamassa jumalan tahtoa.

Nuori Kansainliitto toimi päätösten ylimpänä sinetöijänä. Tiedettiin, etteivät paikalliset asukkaat hyväksyneet eurooppalaisten siirtolaisten valtaavan heidän maitaan omiksi siirtomaikseen. Päättäjätkin sen tiesivät, muttei siitä välitetty, vaan varauduttiin voimakeinoihin.

Voimakeinohin sitten turvauduttiin koko maailmansotien välinen aika puolin ja toisin. Toisen maailmansodan ja saksalaisten juutalaisvainojen jälkeen Palestiinan juutalaisten määrä oli kymmenkertaistunut: 600 000 tuhatta juutalaista, kolmannes väestöstä.

Toisen maailmansodan jälkeen perustettu YK otti päätettäväkseen juutalaisten ja palestiinalaisten välisen vihanpidon ratkaisun. Juutalaiset vetosivat uskontoonsa eli Raamattuun, jonka tekstin mukaan jumala oli joskus 2500 vuotta aiemmin luvannut heille koko Palestiinan alueen. Palestiinalaiset vetosivat historiallisiin tosiasioihin eli faktoihin, että koko Palestiina kuuluu heille, koska he ovat juutalaisten lähdettyä asuttaneet aluetta lähes 2000 ja ovat edelleenkin alueella enemmistö, sekä 90% maista oli tuolloinkin heidän. Juutalaisten johdossa ollut David Ben-Gurion kannatti suunnitelmaa, että kun ensin saadaan jonkinlainen itsenäinen Israel, voidaan sen jälkeen väkivalloin alkaa aluetta laajentamaan.

Äänestyksen jälkeen 27.11.1947 päätettiin jakaa Palestiina sekä juutalaisten, että palestiinalaisten valtioiksi. Juutalaiset saivat isomman osan, palestiinalaisille jäi vähemmän. Jerusalemin kaupungista tehtiin avoin kaikille. Kaikille taattiin oikeus liikkua vapaasti eri alueilla.

Kuten kaikki osapuolet ennustivat, päätös johti sotaan. Tuloksena voitokas Israelin valtio julistautui itsenäiseksi. YK:n päättämiä palestiinalaisten alueita Israelin lisäksi valloittivat Egypti ja Jordania.

Israelin johdossa olleen pääministeri Ben-Gurionin näkemys on toteutunut. YK: päätös ei ole toteutunut. Israelin valtion alue on laajentunut jatkuvasti väkivalloin. On ollut sotia naapureiden kanssa. Maata on jatkuvasti vallattu perustamalla siirtokuntia palestiinalaisten alueille ja karkottamalla tai tappamalla heidät. Lainrikkomuksiin ei oli puututtu, vaan vähitellen vaivihkaa uudet siirtokunnat on laillistettu.

Kirjan lopussa todetaan:”Mikäli väkivaltaisten etnisten puhdistusten visiot suljetaan pois, jäljelle jää vain kolme vaihtoehtoa”:

1. kahden valtion malli YK:n päätöksen mukaan. Sen on tunnustanut ¾ maailman valtioista. Suomi ei.

2. yhden valtion malli, johon kuuluu koko Palestiinan alue ja kaikilla asukkailla on samat oikeudet.

3. nykyinen yhden valtion malli, jossa ihmisoikeudet on juutalaisilla, muttei palestiinalaisilla.

Kohtaa 1 kannattavat muut, kuin israelilaiset ja palestiinalaiset.

Kohtaa 2 kannattavat palestiinalaiset, eivätkä hyväksy vaihtoehtoja 1 ja 3.

Kohtaa 3 kannattavat israelilaiset, eivätkä hyväksy vaihtoehtoja 1 ja 2.

PS. "Suomen sijoitus akateemisen vapauden vertailussa on laskenut. Suomalainen tiedemaailma oli tämän vuoden vertailussa vasta 47. vapainta, kun vielä vuonna 2023 sijoitus oli 9. Stewartin mukaan syitä kehitykselle voivat olla tutkijoiden kohtaaman vihapuheen lisäksi yliopistoilta vähennetty perusrahoitus, (vähennetään edelleen) tutkimusrahoituksen epävarmuus ja tutkijoiden pätkätyöt sekä yliopistojen tuloskriteerit." (Savon Sanomat 25.11.2025). 

Erityisesti perussuomalaisten ministerit ovat aktiivisesti kritisoineet tieteellistä tutkimusta.