
Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo: Orjuuden Arvet. Into kustannus 2024. Sivuja 301.
Tämä kirja ja tämä oma tekstini ovat uuden usalaisen sananvapauden kiellettyjen kirjojen ja sanojen listalla. Julkaisukiellon lisäksi kirjoittajien pääsy maahan kielletään. Onneksi en ole sinne menossakaan.
Orjuuden perusta on ihmisten ahneus, narsistinen itsekkyys, eli empatian puute. Siksi omistusoikeus ohittaa ihmisoikeudet.
Transatlanttinen orjakauppa on luonut meidän nykyisen länsimaisen elämäntapamme. Kapitalismi ja pankki- ja vakuutustoiminta kehittyivät orjakaupan tarpeisiin. Lontoon City ja nykyisessä New Yorkissa Wall Street ovat orjakaupan tulosta. Orjapisneksen ansioista porvariston varallisuus ohitti aristokratian loiston.
Jos presidentit Putin ja Trump eivät kirjoittaisi historiaa uudelleen oman toiveajattelunsa ja tavoitteidensa mukaisiksi, heille voisi esittää Trumpin tärkeän kysymyksen:”Oletteko koskaan edes kiittäneet {orjia}?”
Me ihmiset olemme käyttänyt toisiamme orjina kymmeniä tuhansia vuosia. Orjien tarve laajeni maatalouden kehittyessä. Vanha testamentti kuuluu mainitsevan orjat. Antiikin kreikassa saattoi olla enemmän orjia, kuin ”vapaita ateenalaisia”. Viikinkien tärkein kauppatavara oli orjat.
Tämä kirja käsittelee ”transatlanttista orjakauppaa” eli Afrikasta länteen yli Atlantin. Itään yli Intian valtameren Afrikan itäkustilta vietiin orjia Arabian niemimaalle ja Intiaan. Varmaankin enemmän kuin Amerikan mantereille?
Atlantin orjakaupan aloittivat portugalilaiset 1400-luvun puolivälissä. Seuraavalla vuosisadalla alkoivat orjakuljetukset länteen yli Atlantin. Ensimmäiset orjat Amerikkaan tuotiin Sevillasta 1501. Muutama vuosi myöhemmin kuljetukset Afrikasta alkoivat. Noin 400 vuoden aikana 12,5 miljoonaa ihmisen arvioidaan tulleen ryöstetyiksi orjiksi yli Atlantin. Eniten Brasiliaan – noin puolet - sitten Karibialle ja vähiten nykyisen USA maille. Pari miljoonaa (noin 2 000 000 ihmistä) menehtyi matkalle. Eurooppaan orjia kuljetettiin kymmenin tuhansin.
Tanska ja Ruotsi omistivat Afrikassa ja Karibialla orja. Suomeen tuotiin orjapelloilta ainakin sokeria, kahvia, puuvillaa ja tupakkaa. Orjatyövoimaa tarvittiin myös maissi- ja riisipelloilla.
Orjakaupan perusta oli kristillisen kirkon tuki. Kunnioitettu kirkkoisä Augustinus (354–430 jaa) ehti julistamaan: ”Orjuus on Jumalan säätämä rangaistus synnistä...Jumala vihastuu, jos ette kurita orjianne ruoskalla”. Samainen kirkkoisä Augustinus toi manikealaisesta taustastaan naisvihan kristillisen kirkon opiksi. Yleinen kurjuuden kasvattaminen lisää naisviha niin Suomessa, kuin muuallakin maailmassa.
Orjista ansaitsevat löysivät raamatusta paljon todistuksia, että mustat afrikkalaiset ovat joko Kainin jälkeläisiä tai Nooan pojanpojan Kanaanin jälkeläisiä, joille Jumala oli säätänyt kirouksen ja sen merkiksi mustan ihonvärin. Lisäksi paavit siunasivat väkivallan kristinuskon levittämisessä ympäri maailman. Jos orja kääntyi katoliseksi, säilyi hän edelleen orjana, eli isäntänsä irtaimistona. Samoin isäntien aikaansaamat lapset orjanaisten kanssa lueteltiin irtaimistoon.
Brittien hallitsemalla Barbados saarella orjatilalliset kehittivät orjalait, jotka levisivät muillekin orja-alueille. Orja ei ollut ihminen vaan omistajansa esine. Omistaja sai tehdä omaisuudellaan mitä halusi. Orjan kiduttaminen kuoliaaksi oli omistajalleen vain taloudellinen tappio ja epäonnistunut investointi.
Koska orja oli irtaimistoa, jo laivakuljetuksessa yli Atlantin orjat vakuutettiin, kuten muukin lasti. Orjakaupan mukana pankki- ja merivakuutustoiminta kehittyivät rivakasti. Orjuuden vastustus voimistui Britanniassa, kun liverpoolilainen orjavarustamo haki vakuutusyhtiöltä korvausta ZONG laivan menetetystä lastista. Matkalla Jamaicalle 1781 oli navigeerattu osaamattomasti huonon merimiestavan mukaisesti. Juomaveden pelättiin loppuvan ja osa lastista heitettiin mereen: 132 ihmistä hukutettiin.
Lakien ja vakuutusten orjapykälien perässä tiedemaailma kehitti rotutieteet. Oli fyysinen antropologia, oli kallonmittausoppi ja freneologia, eli ihmisten henkisten ominaisuuksien ja kykyjen päättely kallon muodosta. Vastikään on ollut otsikoissa Suomeen palautettujen tutkimuskäyttöön kerättyjen suomalaisten pääkallojen hautaaminen päänsä menettäneiden kotiseuduille. Noiden oppien mukaan Yhdysvaltoihin pyrkineet suomalaiset siirtolaiset saatettiin luokitella samojeedeiksi ja heikkolaatuisiksi.
Ensimmäisenä orjuudesta pääsi eroon Haiti, jossa orjien kapina hääti ranskalaiset plantaasinomistajat ja alue itsenäistyi 1700-1800 lukujen vaihteessa. Ensimmäistä kertaa koko kansakunta pystyi vapautumaan orjuudesta. Ensimäistä kertaa ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” myönnettiin myös orjille. Ranskalaiset edellyttivät orjanomistajien saavan Haitilta täyden korvauksen menetyksistään. Vasta vuonna 1950 haitilaiset saivat velkansa Ranskalle maksetuksi. Edelleen Haitilla ovat riesana ranskalaisten orjaplantaasien aiheuttamat tuhotyöt luonnossa.
Englannissa säädettiin lakeja orjuuden lopettamiseksi 1800-luvun alussa. Aluksi kiellettiin orjakauppa, sittemmin orjuus. Vähitellen brittien eri siirtomaissa, viimeisimmät 1900-luvulla. Orjien omistajat – noin 46 000 – saivat täyden korvauksen ryöstösaaliinsa menetyksistä. Nykyrahassa noin 20 miljardia euroa. Viimeiset maksusuoritukset tulivat orjatilallisten jälkeläisille vajaat 10 vuotta sitten. Viidennes varakkaista briteistä sai tulonsa orjista. Teollinen vallankumous rautateineen rahoitettiin orjakorvauksilla. Monet brittien pääministerit ja kuuluisuudet mm. talouden ja taiteen saralla ovat tienanneet miljoonia esi-isiensä orjilla.
Lähes 12 biljoonaa euroa eli 12 000 miljardia on arvio Britannian saamasta hyödystä pelkästään Karibian orjista. Sillä kattaisi Suomen valtion budjetin menot tai jakaisi suurituloisimmille ja yrityksille veronalennuksia 135 vuotta. Britithän rahastivat Karibiaa paljon mittavammin siirtomaistaan Intiassa ja siitä itään. Englanti on täynnään Intiassa ja kaukoidässä tienatuilla omaisuuksilla rakennettuja linnoja ja kartanoita. Intiaan lähteneillä nuorilla briteillä oli tavoitteena palata kolmekymppisenä takaisin kotiin, hommata kartano maineen ja elää siellä koroillaan loppuelämänsä.
Yhdysvaltain talous ennen ja jälkeen itsenäistymisen perustui orjakaupalle: Uuden Englannin rommia laivojen ruumat täynnä Länsi-Afrikkaan, Länsi-Afrikasta ruumat täynnä orjia Karibialle, Karibialta ruumat täynnä melassia - sokeritehtaiden jätettä - rommitislaamoille Uuteen Englantiin.
Ruotsissa valtio maksoi orjanomistajille korvauksia 523 orjasta. Yhdysvalloissa ei korvauksia maksettu. Yhdysvaltain kaikki elossa olevat presidentit ovat orjanomistajien jälkeläisiä. Paitsi nykyinen presidentti Trump, joka on maahanmuutaja (ei liene tutkittu hänen sukunsa orjanomistuksia Euroopassa). Jopa presidentti Obama on äitinsä sukua orjatilallinen. Orjanomistajia löytyy lähes kaikista hallinnon korkeiden edustajien suvuista.
Orjat eivät saaneet korvauksia. Orjuuden kieltäminen laeilla ei vapauttanut orjia. Säädettiin uusia menettelyjä, jotta orjien oli pysyttävät entisten omistajiensa palveluksessa. Eikä yksikään valkoinen tilallinen olisi palkannut entistä orjaansa.
Yhdysvalloissa orjille oli tehty höveleitä lupauksia vapaudesta ja hyvinvoinnista sekä itsenäisyyssodan (1776), että sisällissodan (1861) aikoina. Rauhan tultua lupauksia ei lunastettu. Eikä kenellekään juolahtanut mieleen ehdottaa mitään korvauksia orjille, jotka olivat rakentaneet länsimaista elintapaa korvauksetta 400 vuotta.
Kun orjakauppa loppui, Euroopan suurvallat jakoivat keskenään Afrikan. Jos oli aiemmin ryöstetty orjia, nyt ryöstettiin raaka-aineita, johon työhön orjuutettiin paikalliset asukkaat.
Britit olivat lähettäneet pari sataa vuottaa rangaistusvankejaan Amerikkaan ”sopimusorjiksi”. Määrätyn ajan jälkeen rangaistus rikoksesta oli suoritettu ja vapaus koitti, jos orja oli hengissä. Kun orjuus lopetettiin, britit alkoivat laivata vankejaan Tasmaniaan ja Australiaan. Australiassa on vielä eläviä alkuperäisasukkaita eli aboriginaaleja. Tasmanian asukkaat oli kaikki tapettu muutamassa vuosikymmenessä.
Orjuus voi edelleen hyvin. Orjia arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa ja määrä kasvaa. Tällä vuosituhannella lukumäärä on lähes tuplaantunut. Suomessa on jo vuosia olleet uutisten vakioaiheita oikeudenkäynnit ihmiskaupasta. Vuoden 2025 tietokirjallisuuden Finlandia palkinnon sai Paavo Teittisen dokumenttikirja ”Pitkä vuoro. Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen.”
Ihmiskunta on luonut periaatteen, että omistusoikeus on tärkeämpi kuin ihmisoikeudet. Hitlerin ja Stalinin aloittaman toisen maailmansodan jälkeen tilanne toviksi muuttui, kun ihmisille yritettiin luoda elinmahdollisuuksia sodan tuhojen raivaamisessa ja uudelleenrakentamisessa.
Presidentti Reaganin ja pääministeri Tatcherin edustama uusliberalismi normalisoi 1980-luvulla ihmiskunnan tilanteen, ja omaisuus ohitti jälleen ihmisarvon. Uusliberalismi on voimakkaasti kasvanut tällä vuosituhannella, kun äänestäjät ovat valinneet johtajikseen miljardiomaisuuksia keränneitä pisnesmiehiä. Yhdysvaltojen presidentti sukulaisineen tekee pisnestä valtionsa nimissä muiden omaisuudella. Ryöstöretket on nimetty ”rauhanneuvotteluiksi”. Aiempi presidentti George W. Bush risti ryöstöretkensä ”ristiretkeksi”. Suomessa valtionvarainministeri haluaa kasvattaa suuresti tuloeroja ja on parissa vuodessa siinä hyvin onnistunutkin.
Kirjassa kerrotut satojen vuosien takaiset orjuuden kannattajien perusteet kuulostavat tänäänkin tutuilta. Samoja orjuutta kannattavia väitteitä voi lukea jatkuvasti netistä ja kotimaan tiedotusvälineistä maahanmuuttajia pelkääviltä ja vihaavilta.
Tehokkainta orjuuden kannattamista on kiistää maahanmuuttajien ihmisarvo. Näin on ymmärretty toimia jo kivikauden ajoista. Ehkäpä myös edelleen uskotaan katolisen kirkon julistusta, että musta ihonväri on Jumalan rangaistus (julistanevatko vieläkin?). Vai olisiko taustalla se, että kun länsimainen elämänmuoto ja hyvinvointi on rakennettu orjatyövoimalla, pelätään nyt, että sen toteuttaneiden orjien jälkeläisille pitäisi antaa työn tuloksesta edes muruja?
PS. Afrikassa on yksi valtio, jota ei eurooppalaiset alistaneet siirtomaakseen. Tietäneekö kukaan?
PS2. Ei ole monia rotuja. Kaikki olemme yhtä ja samaa rotua homo sapiens. Itse kunkin esi-isien ihonväri on ollut tumma, julistakoon kirkko mitä tahansa.
- Lisää uusi kommentti
- 220 katselukertaa
Orjuden arvet
Etiopia
Minulla on sama kirja.
Oikein
Kyllä, Abessinia eli Etiopia ei historiankirjojen mukaan ole koskaan ollut eurooppalaisten siirtomaa, kuten koko muu Afrikka.
Etiopiaa yritti Italia vallata, mutta onneksi italialaisten sotamenestys oli jäänyt Rooman suurvalta-aikoihin.