Suomen Tankkilaiva

Suomen Tankkilaiva Oy:n perusti 20.12.1946 merikapteeni Antti Wihuri. Varustamon konttori oli Kulosaaressa ja siirrettiin 1970 Arkadiankadulle Runeberginkadun kulmaukseen. Sodan loputtua Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toiminut Wihuri uskoi öljykuljetusten lisääntymiseen rauhan tultua. Öljyä tuotiin Suomeen enimmäkseen Mustaltamereltä ja Karibian vesiltä.

Ensimmäinen suomalainen säiliöalus oli 1892 Warkaudessa Lehtoniemen konepajalla rakennettu WALO-APU, joka kulki rannikkoliikenteessä ja Saimaalla. Ennen sotia ainoa suomalainen meriliikenteen säiliöalus oli JOSEFINA THORDÉN, omistajanaan Rederiaktiebolaget Suomi-Tanker, (G. B. Thorden, Unionink. 25. H:ki).

 

Antti Wihuri

Anton Jansson (vuodesta 1906 Antti Wihuri) syntyi Kustavissa 9. lokakuuta 1883. Isä oli päähenkilön esikuvana kuuluisassa, Suomen parhaaksi romaaniksi äänestetyssä Volter Kilven teoksessa "Alastalon salissa". Kustavin mahtimiehiä ollut David Jansson kuoli ennen pojan syntymää.

Rauman merikoulun merikapteeniosasto 1907-08. Kuvassa koulun rehtori Groundstroem alhaalla vasemmalla, vieressään luokan nuorin oppilas Antti Wihuri. Kuva: Rauman Merimuseon kokoelmat

Kustavilainen kaljaasi RAKKAUS oli Anton Janssonin ensimmäinen laiva ja ura alkoi kokkipoikana 12 vuoden ikäisenä. Tarvittavan praktiikan ja opiskelujen jälkeen merikapteenin kirja myönnettiin 28.4.1908.

Kolmen vuoden kuluttua Antti Wihuri jäi maihin ja aloitti liikemiehenä ensin Helsingissä, sitten Oulussa ja Raahessa. Liiketoimet olivat moninaiset: alusten ostoa ja myyntiä, ahtaus- ja laivameklaritoimintaa, makkaratehtailua, puutavaran välitystä, vakuutustoimintaa, kaupanpitoa. Laivanvarustus alkoi keväällä 1916 Raahen Laiva Osakeyhtiön johtajana. Yhtiölle hankittiin puiset 250 dwt:n kaljaasi MUISTO ja 460 dwt:n kuunari IHANA sekä samana syksynä 400 dwt:n puukuunari ANNA.

Antti Wihuri ja raahelainen Jenny Mäkelä solmivat avioliiton keväällä 1920. Tämän jälkeen muutettiin Helsinkiin. Helsinkiin perustetun oman Oy Finnish Stevedores Ltd:n lisäksi työllisti John Nurminen Oy, jonka kolmanneksi suurin osakkeenomistaja Wihuri oli. Edellisellä vuosisadalla Raumalla perustettu ja vastikään Helsinkiin siirtynyt John Nurminen Oy ajautui talousvaikeuksiin epäonnistuneiden laivakauppojen ja johdon ongelmien vuoksi. Yhtiön tilanteen kohentamiseksi John Nurminen pyysi eroa. Antti Wihuri valittiin hallintoneuvostoon ja syksyllä 1923 hänestä tuli suurin omistaja ja toimitusjohtaja. Yhtiön nimeksi vaihdettiin 1.1.1933 Merihuolto Oy. Heti muutoksen jälkeen John Nurminen perusti uuden yrityksen nimeltään John Nurminen Oy, mikä aiheutti asiakkaissa sekannusta. Yhtiöt kävivät keskenään oikeutta ja hovioikeus tuomitsi konsuli John Nurmisen vilpillisestä kilpailusta sakkoon ja vahingonkorvaukseen.

Englannissa oli vuonna 1926 pitkäaikainen kaivoslakko, joka hetkeksi laajeni yleislakoksi. Ehtynyttä hiilentuotantoa korvattiin tuonnilla ja laivoilla oli kysyntää. Antti Wihuri arvioi ajankohdan oikeaksi oman laivan hankintaan. Lokakuun lopussa löytyi Manchesterista ss OAKMERE, joka sai nimen WIHURI ja oli ensimmäinen kymmeninen W-alkuisten laivojen sarjassa. Vuosien mittaan laivoja hankittiin lisää ja syksyllä 1939 aluksia oli 14. Jokaiselle laivalle oli perustettu oma yhtiönsä, jottei mahdollisten vahinkojen vuoksi muulle toiminnalle koituisi vaikeuksia. Wihurin kanssa yhteistyöhön hakeutui englantilaisia ja saksalaisia varustajia, jotka Suomen halpojen kustannusten vuoksi siirsivät omia aluksiaan Suomen lipu alle Wihurin hoitoon.

Antti Wihurille myönnettiin 1939 sodan alla merenkulkuneuvoksen arvonimi. Varustamolla oli 14 alusta: kahdeksan hakurahtilaivaa, neljä linjalaivaa ja kaksi rakenteilla Norjassa. Sota aiheutti suuria menetyksiä Wihurin laivastossa: upotuksia, karilleajoja ja takavarikoita, joita tekivät saksalaiset ja englantilaiset. Wihuri alkoi myydä laivojaan. Liikenteessä olleet viimeiset kolme ja Norjassa rakenteilla olleet kaksi alusta myytin 1941 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle. Norjassa valmistuneille aluksille annettiin talvisodan sotureita kunnioittaen nimet KOLLAA ja SALLA. Kaupan myötä Antti Wihurista tuli SHO:n suurin osakkeenomistaja.

Laivakaupoista saatuja myyntituloja Antti Wihuri lahjoitti puolustusvoimille tarvikehankintoja varten. Puolisonsa kanssa merenkulkuneuvos perusti 2.5.1942 Jenny ja Antti Wihurin rahaston. Rahasto toimii edelleen ja vuosittain "myöntää apurahoja henkisen ja taloudellisen suomalaisen viljelyn edistämiseen." Parin vuoden toiminnan jälkeen rahasto perusti tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi Wihurin tutkimuslaitoksen.

Koska pariskunnalla ei ollut jälkeläisiä, adoptoitiin veljekset Reijo ja Pentti, jotka olivat sodassa isänsä menettäneet. Jenny Wihuri menehtyi sairauteen 27.6.1943.

Merenkulkuun liittyvän liiketoiminnan lisäksi Antti Wihurilla oli maissa monenlaisia hankkeita. Hän oli mm. Tukkukauppojen Oy:n suurosakas. Näissä yhteyksissä hän tutustui turkulaisen tukkupauppiaan Hjalmar Aarnion leskeen, Rakel Aarnioon ja häitä vietettiin 27.5.1945. Uuteen perheeseen tuli Rakel Aarnion pojat Antti ja Risto.

 

Suomen Tankkilaiva Oy

Sodan päätyttyä todettiin polttonesteiden kulutuksen kasvavan maailmalla kuin myös kotimaassa. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana Antti Wihuri oli mukana suunniteltaessa toiminnan laajentamista öljykuljetuksiin. Ostettavaksi harkittiin Skotlannin rannikolle torpedoitua höyrytankkeria nimeltään SAMUEL L. FULLER. Wihurin mielestä SHO:n käymät neuvottelut kaupasta eivät edistyneet riittävän nopeasti, joten hän osti laivan perustettavalle yritykselleen nimeltään Suomen Tankkilaiva Oy. Laiva nostettiin ja hinattiin korjattavaksi laivaston telakalle Devonportiin. Vahingot osoittautuivat arvioitua suuremmiksi ja WIIRI-nimisenä päästiin liikenteeseen vasta 1948 kesällä.

Myös SHO oli edennyt tankkilaivasuunnitelmissaan ja ostanut vuosina 1946 ja 1947 pienet noin 500 dwt:n rannikkotankkerit T.1 ja T.2. Seuraava hankinta oli valtameritankkeri GARNET HULINGS, jonka omistajaksi heräteltiin SHO:n vuonna 1941 ostama Ab Turret Oy. Pöytälaatikossa säilötyn varustamon omistivat puoliksi SHOY ja pankinjohtaja Göran Ehrnrooth. Turretille hankittiin toinen höyrytankkeri DURANGO sekä moottoritankkeri PANSIO

Turretin oli perustanut 1932 norjalainen A/B Nordenfjeldske Lines O/Y ja Ruotsista uudelle varustamolle ostettiin turret-kantinen ÖSTERHAV. Aluksen haaksirikkouduttua 1936 Skotlannin rannikolla hankittiin höyrylaiva TILDA. SHO osti Turretin kesällä 18.9.1941. Varustamon rahtihöyry TILDA myytiin marraskuussa 1942 Saksaan. Kesällä 1945 Formosan salmessa TILDA ajoi miinaan ja upposi . Sodan jälkeen Turret erikoistui tankkilaivaliikenteeseen. Omistajat Göran Ehrnrooth ja Birger Krogius myivät yhtiönsä Suomen Tankkilaiva Oy:lle keväällä 1967. Kaupan mukana siirtyivät Turretin tankkerit PENSA, PRESTO ja PRONTO.

Koska öljyrahtien noususuhdanne jatkui Antti Wihuri jatkoi laivahankintojaan. Itsenäisyyspäivän aikoihin 1950 ostettiin Rotterdamista löytynyt moottoritankkeri MIJDRECHT. Tämä sotasankarin kunniaa saanut alus sai nimen WIIMA. WIIMAn menneisyydestä ja joutumisesta kylmän sodan kuumalle näyttämölle kerrotaan Äänimeren merimiesjuttufoorumilla MT WIIMA (OFQX).

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Suomen Tankkilaiva Oy:n työnjaosta alkoi neuvottelut 1951. Päädyttiin ratkaisuun, jossa Antti Wihuri luopui SHO:n osakkeistaan ja sai varustamolleen kaksi Turretin tankkialusta, joista toinen oli vielä rakenteilla. GARNET HULINGS sai nimekseen WISA. Rotterdamissa 1952 valmistuneelle Suomen suurimmalle alukselle annettiin nimeksi WIIKINKI. Seuraavana kesänä valmistui Rotterdamissa lähes saman kokoinen WIRAKEL.

Mies ja meri, Juhlakirja Antti Wihurin seitsenkymmenvuotispäivänä 9.10.1953 (Otava)

 

Antti Wihuri ja hänen toinen vaimonsa Rakel olivat lokakuussa 1954 Jokohamassa seuraamaasa tilaamansa tankkerin vesillelaskua. WIPUNEN oli silloinen Suomen suurin alus lähtiessään seuraavana vuonna kolme kuukautta kestäneelle kotimatkalleen Kalifornian ja Mustan meren kautta. Samana vuonna ostettiin Norjasta WIRMA.

Vaikka öljyrahdit olivat vielä korkealla, Antti Wihuri alkoi varautua niiden laskuun. Kahden em. tankkerin lisäksi 1955 ostettiin sveitsiläinen 7850 dwt kuivalastihöyry WIRTA.

Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen Suomen Tankkilaiva Oy oli Suomen toiseksi suurin varustamo 95000 dwt:n laivastollaan.

Öljyrahdit romahtivat 1957 Suezin kanavan avauduttua sodan jälkeen. Antti Wihuri tilasi kotimaasta kaksi kuivarahtialusta: Wärtsilän Turun telakalta valmistuivat 1961 WIIRI ja WILKE. Alukset olivat suurimmat suomalaisen telakan suomalaisella varustamolle rakentamat. Hankinta tuli erittäin kalliiksi, koska hinta oli sidottu punnan kurssiin. Kohta tilauksen jälkeen tehty devalvaatio nosti maksettavaa 39 prosenttia. Syksyllä 1962 WIIRI rahdattiin Vaasan Laiva Oy:n Pohjois-Amerikan linjalle.

Matrikkeli Suomen Radisähköttäjäliitto r.y. 1920 - 1970

Vaasan Laiva Oy oli perustettu Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella 1931. Varustamo perustettiin Pohjanmaan sahojen vientitarpeisiin ja puuhamiehinä toimivat kauppaneuvokset Heikki ja Svante Kurikka. Ensimmäiset second hand alukset hankittiin Saksasta ja saivat nimet KOURA (Kouran sahan mukaan) ja KEMI. Alkuaikojen hankintoja olivat myös KURIKKA ja KUURTANES. Myöhemmin hankituille aluksille perustettiin varustamot Kouran Laiva Oy ja Kuurtanes Oy. Viimeinen hankinta oli uudisrakennus VAASA PROVIDER vuonna 1963.

Vaasassa oli jo aiemmin toiminut Wasa Fartygs Ab, Vaasan Laiva Oy 10.3.1917 - 30.4.1929. Omistajia olivat Gustaf, Werner, Sidney ja Walter Svanljung. Yhtiö rakensi omalla veistämöllään Palosaaressa puualuksia. Varustamon laivoja olivat BERGÖ, NORDÖ ja SANDÖ.

Yhteistyössä saksalaisen Hanseatische Reederei Emil Offenin kanssa aloitti 1955 Hanseatic-Vaasa Line liikennöimään Manner-Euroopasta Pohjois-Amerikan Tyynenmeren satamiin. Vaasan Laivalle valmistui 1962 linjan liikenteeseen VAASA LEADER. Toiseksi alukseksi rahdattiin WIIRI. Samalla liikennöintiä jatkettiin Suomen satamiin. Vaasan Laiva ja Suomen Tankkilaiva perustivat 1964 yhteisen liikennöintiyhtiön Vaasa Line Oy. Wihuri tilasi Rauma Repolan Rauman telakalta Vaasa Linen liikenteeseen neljä uutta alusta vuodesta 1965 alkaen lähes vuoden välein: WIHURI, WISA, WIIMA ja WIRTA. Liikenteessä olleilla laivoilla oli lähtö Suomesta Tyynellemerelle kahden viikon välein. Vaasan Laiva lopetti toimintansa ja myi osuutensa ja VAASA LEADERin Suomen Tankkilaivalle keväällä 1968. Saksalainen osapuoli Emil Offen lopetti 1971. Konttien vallatessa alaa Suomen Tankkilaiva alkoi myydä uusia laivojaan, viimeisenä VAASA LEADERin 1973 Kiinaan. Suomen Tankkilaivan hoidossa Vaasa Line jatkoi liikennöintiä rahtaamalla ulkomaisia aluksia.

Tankkerilaivastoa 60-luvun loppupuolella kasvatettiin hankkimalla Ranskasta 13-vuotias WIRMA, sekä ostamalla Nestelltä La Seynessä rakenteilla oleva WINHA. Kymmenisen vuotta myöhemmin alus palautui Nestelle VINHA nimisenä.

Vuosikymmenen vaihtuessa alusmäärä oli suurimmillaan: 6 tankkilaivaa ja 7 kuivarahtia. Kuivalastilaivoja alettiin myydä ja viimeinen oli 1973 Puolaan kaupattu WIRTA.

Kuivarahtialusten vähentyessä tilattiin uusia tankkilaivoja. Jugoslavian Pulassa valmistui 1972 WILKE ja seuraavana vuonna sisarlaiva WIIRI. Göteborgissa luovutettiin varustamolle 270 metrinen 141000 dwt WISA. Suomen Tankkilaivan hoitoon samalta telakalta saatiin sisaralukset Iskun Tehtaiden AINO ja Palkki Oy:n PELLOS.

Suomen Tankkilaivan Oy:n mennessä konkurssiin 14.6.1978 omistuksessa oli viisi laivaa: PRESTO, PRONTO, WIIRI, WINHA, WISA. Myös Vaasa Linen liikenne lopetettiin.

Radisähköttäjälehti 2/1971
 

Lähdeluettelo

 

 

Veppiosoitteita päivitetään vähitellen lisää...

Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan tallentamaan historiaa ja muistoja. Vähäisetkin tiedot ja korjaukset ovat arvokkaita.

Suomen Tankkilaivan historiikkisivun laivalistasta puuttui todellakin WIRTA (2) (OFVX). Siitä oli tehty Äänimeren Laivakuviin Suomen Tankkilaivan alle oma albuminsa historiikkeineen - tosin toistaiseksi vain yksi valokuva. Oli vain jäänyt historiikkisivun listasta pois, minne sen lisäsin. Oli Suomen Tankkilaivan ensimmäinen kuivarahtipaatti.

Vähän hankalia ovat nämä laivojen numeroinnit. Olen niihin laskenut myös Antti Wihurin sotaa edeltävät laivat, minkä nimiä käytettiin Suomen Tankkilaivan paateissa.

Kiitos kommentista. Pulkkista lainatakseni "näin se homma etenee". Tärkeitä ovat kaikki oikaisut dokumentteihin.