Tuohon edelliseen juttuuni pitää ensin tehdä pieni korjaus. Plarasin muistikirjaani ja tarkentui, että McDowell ei muuttanut heti hääyön jölkeen purjeveneeseen, vaan lähti seuraavaan alukseensa ja palattuaan seuraavalle lomalle, totesi kodin ovilukot vaihdetuksi ja asettui sitten asumaan veneeseensä.
Okay, alla jutun jatkoa.
Fremantlen kupeessa olevasta Kwinanasta tulikin meille pitenpiaikainen tukikohta, kun jumituimme rahtaamaan raakaöljyä Varany Island Field'ltä Kwinanaan. Yksi keikka otti kolmisen viikkoa ja sitä rundaa kesti yli puoli vuotta. Edellisessä tarinassani mainitusta luotsista tuli minulle henkilökohtainen ystävä, joka lähes jokaisessa tulossa sattui meidän oppaaksi. Hän jopa lahjoitti minulle itse tekemänsä uniikin miniatyyriveistoksen, jonka oli tehnyt kadettina palvellessaan pelkästä savipallosta ainoastaan hammastikkua työkalunaan käyttäen. Hän oli brittisiirtolainen ja McDowell'n kurssikaveri kuninkaallisen kadettikoulutuksen ajoilta. Hän kertoi hupaisia juttuja päällikkömme kadettiajoista ja oli kiinnostunut kuulemaan meidän kokemuksiamme. Olihan niitä.
Luotsi tunsi hyvin alueensa merenkulkijat ja kulttuuripiirit, kuten paikan, jonne oli minut neuvonut viemään päällikkömme (harkitusti siirsi tehtävän minulle). Päällikön käyttäytyminen paikkaan suhteutettuna oli yllättänyt palvelun tarjoajat. Positiivisesti siksi, että kapteeni halusikin vain henkeviä keskustekuja ja vastaanotti pankkitilinumeroita, joihin voisi maksaa jatkossa tapahtuvista yhteydenpidosta ja ystävyyteen liittyvistä kustannuksista.
McDowell'n "seksuaaliterapeuttina" tiesin, että syy hänen akuuttiin pers-auki-tilanteeseen olivat nuo lukuisat vetosetelit muun muassa Brasiliaan, Thaimaahan, Etelä-Afrikkaan jne ja yritin katkaista ketjun. Turhaan.
Pari laivaa myöhemmin osuin jälleen McDowell'n komentamaan pönttöön, tällä kertaa suezmax luokkaan kuuluvaan M/T Glen Roy. Telakointi Portugalissa, Lisnave.
Yhtenä aamuna telakan työnjöhdon kanssa pidettyyn rutiini safety-palaveriin ilmestyi kapteeni McDowell shortseissa, pieni reppu selässä ja aurinkolasit päässään ilmoittaen, että hänen on mentävä huolehtimaan eräs naishenkilö hammasteknikolle. Illalla tämä mustia piikkejä suu täynnä oleva, kypsään ikään ehtinyt morsio tuotiin hyttiini esittelyyn. Voi sitä onnea, mikä oli aistittavissa jälkeisnuorten kuumassa suhteessa. Seuraavien kolmen kuukauden ajanjakson, minkä itse jouduin olemaan terapeuttina, Lissaboniin lähti kerran kuukaudessa sopiva maksumääräys ikenien sisäänajon kulujen peittämiseksi.
Väliepilogi: Aiempaa ja tulevia McDowell tositarinoita ei pidä ymmärtää suuresti kunnioittamaani kapteenikuntaa halventavana. Kertomukset ovat osoitus, että seula voi pettää, oli kysymys mistä tahansa ammattiryhmästä.
Jatkossa tulee ainakin:
Capt. McDowell hankkii rullaluistimet
Capt. McDowell pelastaa purjehtiat
Capt. McDowell pelastaa chieffin
Capt. McDowell ja AIDS testit
Kertoja Pentti Huttunen
ps. olisin mielelläni liittänyt kuvan Kwinanan luotsin antamasta paljon puhuvasta lahjasta, mutta taitoni eivät siihen riittäneet.
sama
- Lisää uusi kommentti
- 109 katselukertaa
Capt.McDowell
Laitan tässä omakohtisen tarinani tästä brittiläisestä "aateliskapteenista".
Olin merellä sunnuntaisin iltapäivällä brykällä heittämässä huulta silloisen väliperämies Kettusen Paten kanssa ja Allani tuli myös sinne aika usein. Allani kehui meitä suomalaisian aina ylistävin sanoin , että olemme ahkeria ja ammattitaitoisia merimiehiä emmekä kikkaa mistään turhasta. Ja suurin syy varmaan tähän kehumiseen saatoi olla se että me Paten kanssa jaksoimme kuunnella Allanin höpinöitä jotka varmaan suurimmaksi osaksi oli tuulesta temmattuja. Emmekä ääneen kyseinalaistaneet niitä. Ja niitä tarinoita riitti loputtomiin.
Kerran oltiin pelaamassa korttia Paten ja Penan kanssa täkillä uffarien kongin päässä ja Allani tuli katsomaan ja sanoi että täytyyhän teillä jotain muutakin viihdykettä olla ja toi pullon giniä meille.
Täytyy kyllä yksi puolustuksen sanakin Allanille antaa omasta puolestani. Yhtiön politiikkana oli että telakoinnin jälkeen siiffi tai ykkönen jää laivaan vielä yhdeksi reissuksi ollen paikalla jos tokan jälkeen ilmenee jotain hässäkkää. Pena oli tehnyt ylipitkän törnin edellisessä laivassa ja hän kysyi voisinko jäädä laivaan vaikka mulla oli jo viiden kuukauden sopimus täysi. Mä sanoin että jos saan perheeni Lissaboniin vähäksi aikaa niin voin jäädä. Yhtiö suostui tähän ja perheeni oli siellä reilun viikon.
Tokan jälkeen sit lähdettiin hakemaan kuormaa Nigeriasta ja tuotiin se Triesteen. Tultuamme Triesteen elokuun lopulla saimme tiedon että kaijaan pääsyä joudutaan odottamaan ainakin 10 päivää. Triestessä oli hotellissa jo odottamassa kroatialainen ykkönen joka oli yhtiön vanhoja kavereita ja ollut saman tyyppisissä laivoissa kuin Glen Roy on. Kysin sit siiffiltä ja Allanilta että enkö voisi jo päästä kotiin kun törni oli jo niin paljon yliajalla. Siiffi antoi suostumuksen ja jopa suositteli Allania laskemaan mut kotiin. Mut Allani vetosi yhtiön politiikkaan että ylempi päällystö vaihdetaan sitten kun lasti on maissa. No mullahan siinä v-käyrä nousi mutta tyydyin kohtalooni.
Meille oli tullut telakassa paljon arvoromua ja seuraavana lauantaina oli puolenpäivän aikaan tulossa proomu hakemaan romuja maihin. Olin brykällä katsomassa missä proomu tulee ja kävin sanomassa kundeille että valmistautuvat proomun tuloon. Menin sit hyttiini ja Allani pyyhkäisi sinne ja kysyi että kuinka kauan mulla kestää pakata jos mä lasken sut kotiin tossa proomun kyydissä. Mä sanoin että puoli tuntia. Allani sanoi että ala pakkaamaan ,mä lähden laskemaan sun ulosmaksun.
Niin mä sit pääsin hotelliin kun lento oli vasta maanantaina. Sunnuntia-aamuna sit hotellissa avasin telkkarin seitsemän maissa ja siellä ei ollut uutisissa muusta kuin siitä että prinsessa Diana oli kuollut yöllä Pariisissa auto-onnettomuudessa.Se ulosmaksu on jäänyt hyvin mieleen.
Kotona sit konttorista soitettiin ja kyseltiin että mikäs toi homma oikein oli kun läksit laivalta ennenkuin lasti oli purettu. Vastasin siihen että Allani laittoi mut kotiin ja ei mulla ollut asiaan mitään sanomista. Ei siitä kuitenkaan mitään sen kummempaa tullut ja jobit MOLilla jatkui vielä monta vuotta.
Jari Väisänen