Holyroodista, Newfounlandin koillisnurkalta, matka vei jälleen Maracaibolahdelle La Salinaan. Kuormattiin noin 30 000 tonnia raakaöljyä Puerto Ricon Guayanillaan, lähelle Poncen kaupunkia. Poikkeuksellisen lyhyt matka, vain muutama päivä. Toisaalta laituri oli pitkä ja ulosvientiä piti pitkän laiturin päähän kärrätä vähillä porukoilla, kun oli Pääsiäinen. Kerkesin silti poiketa Poncen nähtävyyksiä tutkailemassa.

Puerto Rico oli ollut Kolumbuksen ajoista lähtien Espanjan siirtomaa. Espanja-USA sodan tuloksena sekä Kuuba, että Puerto Rico siirrettin Yhdysvaltojen hallintaan vuonna 1898. Kuuba itsenäistyi ”Yhdysvaltojen suojeluksessa. Puerto Ricosta tuli Yhdysvaltojen itsehallintoalue. Neljä kansanäänestystä on järjestetty, jatkuuko nykyinen itsehallinto, itsenäistyykö saari vai muuttuisiko se Yhdysvaltojen osavaltioksi.

Kovin tutuilta tuntuvat nykyisen Puerto Ricon kuvernöörin ajamat talousuudistukset: kouluja suljetaan, tai yksityistetään. Sähköverkkoja yksityistetään. Eläkkeitä leikataan. Varmaankin myös rikkaimpien veroja alennetaan, kuten tavoite oli Englannissa ja edelleen on tavoitteena Suomessa.

Seuraava lasti La Salinasta kuormattiin Quebeciin ja Providenceen. Päästiin jälleen rauhoittumaan merelle. Matkaan vierähti vajaat kaksi viikkoa.

Nuorena on eittämättä ollut Providencessa tehoavaa viehätysvoimaa, kun keskellä päivää hampurilaisbaarissa joku paikallinen vanhempi mieshenkilö tuli ehdottelemaan heille lähtöä. Kun en ”ehtinyt, kun laiva oli lähdössä” ystäväehdokas pyysi kirjeenvaihto-osoitetta. Jotakin Pekka Puupäätä Ruotsissa hänelle riipustin.

Laiva oli rahdattu hakemaan seuraava öljykuorma Curacaosta. Kun tutkin karttaohjelmaa, näyttää lastauspaikka olevan vähän Willemstadin – pääkaupunki – eteläpuolella oleva Fort Beekenburg Caracas Bayn rannalla. Tuttu linnake. Nyt tuossa entisessä öljylaiturissa näyttää olevan iso risteilyalus.

Curacao on yksi ABC-saarista eli Aruba, Bonaire ja Curacao. Kaikki ovat tulleet tankkilaivaporukoille tuttuiksi. Saaret ovat osa Alankomaiden Antilleja. Toinen osa sijaitsee Pureto Ricon itäpuolella. Kolumbuksen jäljiltä saaret olivat Espanjan hallinnassa mutta 1600-luvun alkupuolella siirtyivät Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppanille.

Espanjan hallinnon alussa kaikki paikalliset asukkaat tapettiin. Nykyisin saarilla kerrotaan asustavan ainakin 80 eri kansallisuutta.

Fort Beekenburg on 1700 luvun alussa hollantilaisten rakentama linnoitus. Materiaalina tiiliskivet, mitä on purettu laivoista painolastina. Kuten kuvista näkee, käytiin ihmettelemässä vanhoja muureja ja tykkejä kaktusten keskellä.

ABC-saaret saivat aiemmin elantonsa öljybisneksestä. Sekasorto Venezuelassa on vähentänyt öljyn merkitystä. Turismi ja veroparatiisikähmintä tuovat nykyisin saarille tuloja.

Seuraavaksi purkauspaikaksi ilmoitettiin New York. Lukiessani vanhoja kotiin lähettämiäni postikortteja on niissä mainitut seuraavat satamat vaihtuneet aivan toisiksi. Niinpä oltiin savolaisittain matkalla New Yorkiin, tahi jonnekin muualle. Tai päinvastoin.

Kippari oli kertonut lähtevänsä lomalle seuraavasta satamasta. Niinpä varustamo ilmoitti sijaiseksi tulevan uuden päällikön. Oli konekakkoselle tuttu. Tiesi, että tämä päällikkö oli käynyt Jenkeissä merikoulun. Kakkonen kertoili, että uusi kippari vaatii päällystön messissä kaikille kauluspaidat. Päällikköhän söi laivassa salongissa siiffin ja förstin kanssa. Tokihan hän sai määrätä päällystölle tropiikissa vaikka villapaidat. Kovin vähäisissä kamppeissa pruukattiin etelän helteiden hikisessä kuumuudessa aterioida. Joillakin vain shortsit ja kusiluistimet.

Toukokuun lopussa täydessä öljylastissa ankkuroitiin New Yorkin edustalle Staten Islandin Stapletonin ankkuripaikalle. Meklari järjesti venekyydin rantaan, kun oli tarvis viedän lääkärinhoitoa vaativia potilaita vastaanotolle. Tuohon aikaan ainakin toinen World Trade Centerin rakennuksista oli vielä työn alla. Ostimme lääkärin määräämät tropit drugstoresta kadun toiselta puolen, missä tornia rakennettiin. Ostin sieltä myös muodikkaat Ray Ban aurinkolasit. Kalliit olivat. Muistelen USD 25 ja taalan kurssi oli kuuden ja seitsemän markan välillä

Öljysatamaan ajettiin ylös East Riveriä ali monien siltojen, ohi YK:n tulitikkuaskin muotoisen rakennuksen ja ohi Rooseveltin saaren. Olihan vaikuttavia näkymiä tuijotella standarttibrygältä.

Koska porukkaa oli kevään mittaan vaihtunut, oli tarvis käydä Suomen konsulaatissa leimauttamassa rulla, eli laivan virallinen miehistöluettelo. Taksikyydillä ajeltiin jonnekin Manhattanille. Mukaan laivalta vyöräytyi vapaana olevia turisteiksi lähtijöitä.

Komeassa korkeassa talossa oli konsulaatti. Isoista lasi-ikkunoista näkyi kadun toisen puolen talot. Osava ja virallinen meininki vallitsi konsulaatissa. Leimat lyötiin kyselemättä oikeisiin paikkoihin. Lopuksi toivotettiin kiitos ja näkemiin. Myöhemmin sai tottua siihen, että Suomen kunniakonsulit pikkuisissa satamissa eivät olleet kuulleetkaan mistään laivojen miehistöluetteloista. Mutta olivat hyvllään, kun joskus pääsivät käyttämään leimojaan.

Seuraava taksin osoite oli Imatra haali Brooklynissa. Kun poistuin taksista, talonseinustaan nojaileva resupekka kajautti suomeksi:”Anna taala, perkele”.

Tuohon aikaan tuota New Yorkin aluetta nimitettiin Finntowniksi. Suomalaisia kulmilla on asustanut jopa 10 000. Viime vuosituhannen lopulla Finnotownin nimeksi on vaihtunut Chinatown. Suomalaisista muistuttaa vielä kadunpätkä Finlandia Street.

Haalilta jäi mieleen iso sali. Ovi oli auki, muttei paikalla ollut ketään. Seuraava taksin osoite oli Little Finland, Manhattanin 86. Streetillä. Kuten suomalaisen kuuluu, syötiin lihapullia. Suomalainen haluaa olla kuin Suomessa, vaikka olisi toisella puolen maapalloa.

Presidenttien ja valtaapitävien kaveri, baarin perustaja Tyyni Kalervo, os. Hyryläinen ei ollut paikalla. Hänestä ja presidentti Kekkosesta oli seinillä isoja valokuvia. Melko tuore kirja on julkaistu rouvasta ja hänen aikaansaannoksistaan. Kirjoittaja on Hesarin toimittaja Teemu Luukka ja kirjan nimi: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina.

New Yorkin vesillä on eurooppalaisia tutkimusmatkailijoita ollut jo 1500-luvun alkupuolella. Hudson joki on nimetty englantilaisen Henry Hudsonin mukaan. Hollantilaiset perustivat saarelle turkisaseman. Paikka sai 1632 nimen Nieuw Amsterdam. Kerrotaan hollantilaisten ostaneen alueen alkuperäisasukkailta. Tutkijoiden mukaan moinen kauppa olisi ollut mahdoton, koska alkuperäisasukkaiden kulttuurissa maata ei kukaan voinut omistaa. Maa oli tarvitsevien käytettävisä.

Ei ollut pitkä Uuden Amsterdamin historia. Englantilaiset valtasivat kaupungin kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Nimeksi vaihdettiin New York, Yorkin herttua Jaakko II:n mukaan.

Kauaa ei tankkilaivaa New Yorkissakaan purettu. Iltapäivällä Venlan päivänä lähdettiin painolastissa East Riveriä etelään, ali monien siltojen. Toistaiseksi määränpää oli Bahama saarten Freeport.

TORNADO historiaa ja kuvia