You are here

Ensimmäisiä suomalaisia tai Suomessa

TimoSylvänne's picture

Merenkulkuun liittyviä ensimmäisiä tapahtumia Suomessa (riipumatta hallitsijasta) tai tekijöinä suomalaisia. Tähän saa kirjoitella lisäyksiä ja korjauksia kommentteina.

  • Suomeen saapunut höyrylaiva: STOCKHOLM, ruotsalainen höyrykuunari saapui Turkuun 1821.
  • Höyrylaiva: ILMARINEN, rakennettu 1833 Puhos, Kitee. Siipirattaat. Pituus 26.2 m leveys 4 m, englantilainen höyrykone 34 IHV. Omistajat Nils Ludvig Arppe ja Johan Hackman. Liikennöi Saimaalla 10. elokuuta 1833 alkaen noin 11 vuotta.
  • säännöllinen höyrylaivaliikenne ulkomaille: Turku - Tukholma 1936, ruotsalainen SOLIDE
  • Merihöyrylaiva: FURST MENSCHIKOFF, rakennettu 1836 Åbo Gamla Skeppsvarf, Turku. Puurunko päällystetty pellillä, pituus 35.5 m, leveys 6 m, syväys 2.9 m höyrykone 90 IHV.  Varustamo Åbo Ångfartygsbolag, Turku. Siipirattaat. Liikennöi Turku - Tukholma, romutettiin 1849.
  • Maailmanympäripurjehdus: HERCULES, parkkilaiva, 1844 - 1847, päällikkö  Petter Gustaf Idman. Varustaja pietarsaarelainen Peter Malm.
  • 1850: höyrylaiva Lyypekkiin: HENGIST, 1850. Säännöllinen liikenne Helsinki - Turku - Lyypekki 1852.
  • höyrykäyttöinen sotalaiva: RJURIK, Suomen Meriekipaasin höyrykäyttöinen siipiratasfregatti 1851.
  • potkurilaiva: PORTHAN, Transito, Turku 1864. Pituus 33 m, leveys 8m, höyrykone 100 IHV.
  • rautarunkoinen potkurilaiva: AHKERA, 1869 Ahkera-Yhtiö (C.Korsman). Liikennöi Turusta Saloon ja Uutenkaupunkiin, myöhemmin muuallekin.
  • säännöllinen rahtiliikenne höyrylaivalla Itämeren ulkopuolelle: FENNIA, Wasa-Nordsjö Ångbåts A/B, Nikolainkaupunki (Vaasa). Suomesta Hulliin 1874.
  • talvimerenkulkuun suunniteltu laiva: EXPRESS, Finska Transito Ångb A.B. Turku 1877. Rakentaja ruotsalainen Oskarshamn. 42.4 x 6.9 x 3.5 m.
  • rahtihöyry Euroopasta Amerikkaan: CERES, Effoa. 1890.1.17: lähtö Fowey, Englanti. 1980.2.14: saapuminen New York.
  • jäänmurtaja: MURTAJA, valtion omistama, valmistui 1890 maaliskuussa. Rakentaja Bergsunds Mekaniska Verkstad, Tukholma. 47.5 x 10.9 x 5.80 m, 1600 IHV, uppouma 930 t. Romutettiin 1958 Helsingissä.
  • säiliöalus: VALO-APU, rakennettu 1892 Warkaudessa Lehtoniemen konepajalla. A/B Nobel Standard i Finland — Nobel Standard O/Y Suomessa, Helsinki. Liikennöi rannikolla ja Saimaalla.
  • höyrylaiva tramppiliikenteessä: HEROS, kotisatama ensin Hanko, samana vuonna Kristiinankaupunki, 2400 dwt, omistaja Rederibolaget Heros. Yhtiön omistuksessa vuosina 1893 - 1899.
  • jäänmurtajan keulapotkuri: SAMPO, valtion omistama, valmistui 1898. Rakentaja Sir W G Armstrong Whitworth & Co Ltd, Low Walker, Newcastle on Tyne. Romutettiin 1960 Mathildedal, Teijon Tehtaat.
  • merimiespappi: Gustaf Elis Bergroth, 1800-luvun loppupuoli?
  • radioyhteys: Tammikuussa 1900 Suursaareen ja Kymin Kuutsaloon Aleksandr Popovin perustamat radioasemat. Rakennettiin Suursaaren rantaan ajaneen panssarilaiva GENERALADMIRAL APRAKSINin pelastustoimia varten.
  • hätäsanoma: Helmikuun 5. 1900 Kuutsalon radioasemalta maailman ensimmäinen hätäsanoma. Lavansaaren luona jäälautalle oli jäänyt 50 inkeriläistä kalastajaa. Suursaaren radioaseman vastaanottama sanoma välitettiin lähellä olleelle jäänmurta JERMAKille, joka pelasti lautalla ajelehtivat.
  • rahtihöyrylaiva Ahvenanmaalla: OSMO, Aktiebolaget Ålands Lastfartyg, Mariehamn. 1910. Ostettu Porista
  • I maailmansodan sotatuho kauppalaivastossa: ÅLAND, nelimastoparkki, Gustaf Erikson, Mariehamn. Ajoi Australian rannikolla riutalle 20.8.1914. Laivaväki pelastui pelastusveneellä. Laivassa ei tiedetty, että sodan vuoksia majakat oli sammutettu.
  • laivaradioyhteys itsenäisessä Suomessa: Vaasaradiosta 24.2.1918 jäänmurtaja SAMPOon, joka avusti Saksasta Suomeen palaavia jääkäreitä Vaasaan.
  • jäänmurtajan kallistustankit: WÄINÄMÖINEN, suomalaisena 1918 - 1922
  • meriliikenteen moottorikuivarahtilaiva Ahvenanmaalla: SUNKIST, Rederi Ab Sun (Rafael Sundblom), Mariehamn, 1919.
  • laivaradioasema kauppalaivoissa: ARIADNE, ARCTURUS ja OIHONNA 1920 FÅA.
  • kansainvälisen radiosähköttäjän tutkinto: ensimmäisellä sotaväen järjestämällä kurssilla 1920 - 1921 oli 32 osallistujaa.
  • hätäsanoma laivalta: Bore:n matkustajahöyry NORDSTJERNAN jäiden puristuksessa Söderarmin lähistöllä Tukholman saaristossa. Kutsumerkki TGMN / OHBD, radiosähköttäjä Wilho Tuomas Pihlava. Tilanteesta lienee selvitty vahingoitta.
  • Suomessa valmistunut jäänmurtaja: VOIMA, ex HANSA, ex STORM, 1924.3.6, Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja, Helsinki
  • meriliikenteen moottorilaiva: MARGARETA, tankkilaiva. A/B Nobel Standard i Finland — Nobel Standard O/Y Suomessa. Valmistunut kesäkuussa 1925, telakka Stettin-Grabow, Nüscke & Co A G.
  • siipiroottori: insinööri S.J. Savoniuksen keksintö 1925. Maailman ensimmäinen.
  • kolmen potkurin jäänmurtaja: JÄÄKARHU, valmistui maaliskuussa 1926 Rotterdamissa, suunnittelu Suomessa. Kaksi potkuria perässä, yksi keulassa.
  • kansainvälisen radiosähköttäjän tutkinnon suorittanut nainen: 1927, Anna Augusta Kattainen
  • laivaradiopuhelu: ILMATAR-laivalta FÅA:n konttoriin 1929
  • nainen kansimiehenä: Lena Ringbom 1931, palkaton kansioppilas Gustaf Eriksonin nelimastoparkissa VIKING.
  • valtameriliikenteen moottorisäiliölaiva: JOSEFINA THORDÉN, Rederiaktiebolaget Suomi-Tanker (G. B. Thordén) Helsinki. Valmistui maaliskuussa 1931 Eriksbergs Mekaniska Verkstad, Göteborg
  • meriliikenteen moottorimatkustajalaiva: JÄÄMERI, Suomen valtio, sisäministeriö. Valmistunut 1933, Helsinki, Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja. Liikennöi Petsamossa
  • kaikuluotain: 1933 merenmittausalus SEXTANT
  • moottorikuivarahtilaiva: JOHANNA THORDÉN, Ab Finska Nordamerika Linjen (Gustaf B. Thordén) Brändön huvilakaupunki. Valmistunut 21. marraskuuta 1936, Landskrona, Ab Öresundsvarvet.
  • moottorikuivarahtilaiva, Suomessa rakennettu: ASTRID THORDEN, Rederi Ab Astrid Thordén (Gustaf B. Thordén) Brändön huvilakaupunki. Valmistunut 31. heinäkuuta 1937, Ab Crichton-Vulcan Oy, Turku. Suurin Suomessa rakennettu valmistuttuaan.
  • jäänmurtaja dieselsähköisellä voimansiirrolla: SISU 1939 maaliskuussa. Wärtsilä Oy Hietalahden telakka. Romutettiin LOUHI nimisenä 1985 Naantalissa.
  • II maailmansodan sotatuho kauppalaivastossa: OLIVEBANK, nelimastoparkki, Gustaf Erikson, Mariehamn. Ajoi miinaan Pohjanmerellä 8.9.1939. Laivaväestä kuoli 14 merenkulkijaa.
  • tutka: AURORA, Raytheon tutka asennettiin 1945, kun laiva oli USA:n kaappaama.
  • hitsaamalla Suomessa rakennettu tankkilaiva: ESSO FINLANDIA, Helsinki, Oy Nobel-Standard Ab 25.4.1950.
  • nainen laivaradiosähköttäjänä: Kling, Aune Mirjam, os. Eskola. 1950 AURA
  • jäänmurtajassa kaksi keulapotkuria: VOIMA, 1954
  • VHF tukiasema: Helsinkiradio, Leppävaara 1956
  • Reefer: FISKÖ, 1957, Gustaf Erikson
  • Suomessa rakennettu vaihtovirtalaiva: SIMPELE, Rauma-Repola Oy 22.9.1960
  • Suomalainen kraanalaiva: SIMPELE, Rauma-Repola Oy 22.9.1960
  • Pääkannella teräsluukut: SIMPELE, Rauma-Repola Oy 22.9.1960
  • Ro-Ro: BORE VI, Höyrylaiva Bore Oy. Valmistunut marraskuu 1967 Rauma-Repola, Rauman telakka.
  • Kaasutankkeri: ESSO FLAME, 1966, Oy Esso Ab, Helsinki
  • liimankuljetusalus: BETULA, 1966. Ensimmäinen maapallollamme
  • jäänmurtajan helikopterikansi: VARMA, 1968
  • konttilaiva: KATRINA, Meri Shipping, Helsinki. Muutettu konttialukseksi 1970.
  • perämiesluokan suorittanut nainen: Arja Rauramo, 1970 toukokuussa Kotkassa.
  • suomalaisesta teräksestä rakennettu jäänmurtaja: APU, 1970
  • radiotelex: BONNY lokakuu 1972, Rederi Ab Sally
  • selektiivikutsujärjestelmä: RHEA / OGYC, FÅA, tammikuussa 1974. Järjestelmä kuunteli kahta valinnaista lyhytaaltokanavaa. Helsinkiradio sai yhteyden alukseen koska tahansa 24/7.
  • merikapteeniluokan suorittanut nainen: Arja Rauramo, 1974 toukokuussa Kotkassa.
  • jäänmurtajassa kaksoisperäsimet: URHO, 1975
  • kaasuturbiinimoottorit: GTS FINNJET oli valmistuessaan maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Oli myös maailman suurin ja nopein autolautta. Valmistunut 28. huhtikuuta 1977, Helsinki, Oy Wärtsilä Ab. Omistaja Enso-Gutzeit Oy (hoitovarustamo Finnlines). Liikennöi Helsinki - Travemünde.
  • suomalainen mukavuuslippulaiva: ABHA, valmistunut 1977.11.4, Fanco N.V. Willemstad, Curacao (Oy Yleinen Insinööritoimisto YIT Helsinki). YIT:n liikenteessä Finland - Jeddah ja Hodeidah. Scandinavian ja Keski-Euroopan satamista.
  • VLCC (Very Large Crude Carrier 200000 - 300000 dwt): JURMO, Naantalin laivarekisterinumero 60, omistaja Neste Oy 1979 huhtikuu. Samaan aikaan ostettiin myös JATULI (61) ja JAARLI (62). Maaliskuussa 1979 Neste oli ostanut Norjasta VLCC:n joka sai nimen KATKURU. Laiva myytiin takaisin Norjaan telakoinnin jälkeen. Näiden lisäksi suomalaiseksi on liputettu Lundqvistin ANNIE. Kantavuudeltaan suurimmat olivat JAARLI ja JURMO sitten JATULI, ANNIE ja KATKURU. Yhtään ULCC (Ultra Large Crude Carrier) tankkeria ei ole suomalaiseksi liputettu.
  • STO-RO (stowable-RO-RO). CAMILLA, valmistunut 1982.7, Ångfartygs Ab Alfa (Lundqvist Rederierna), Mariehamn.
    Peräportti ja kaksi sivuluukkua hisseineen ja elevaattoreineen.
  • suomalainen mukavuuslippulaiva virallisesti Suomen Pankin luvalla: HERRÖ, Gustaf Erikson, 1984 kyproslaisena IGLOO STAR
  • Panamax-laiva: ARIES, bulkkeri, Henry Nielsen Shipping (Bahamas) Ltd. 1987.4.
  • nainen rahtilaivan päällikkönä: Mirja Soronen-Ojanen, m/t PEGGY toukokuu 1987, Lundqvist Shipping, Bahamas.
  • DAT (Double Acting Tanker): TEMPERA, Neste, 2002. Maailman ensimmäinen. Ensimmäinen päällikkö Lauri Vuorinen
  • nainen laivanpäällikkönä eläkkeelle: Riitta Kyynäräinen, 2015.
  • ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja: POLARIS, maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen (nesteytetty maakaasu) jäänmurtaja. Arctech Helsinki Shipyard Oy luovutti Liikennevirastolle 28.9.2016.

M/t Tempera oli ensimmäinen n. DAT (Double Acting Tanker) Suomessa ja koko maailmassa.

Marko Laitala 5.9.2005 Finnjet pitää museoida: otteita lehtileikkeestä

Laiva on uniikkikappale, matkustaja-alusten Concorde, eikä toista vastaavaa ole maailmassa. Se edustaa 1970-luvun hieman epäonnista näkemystä tulevaisuuden matkustaja-aluksista. Laiva tilattiin juuri energiakriisin alla 1973. Kun Finnjet valmistui, polttoaineen hintataso vain paheni.

Silti kaasuturbiineilla kulkeva alus oli aikansa sensaatio valmistuessaan 1977. Se oli maailman suurin ja nopein autolautta. 33 solmua huippunopeus- se on paljon 214-metriselle alukselle. Matka Helsingistä Saksaan kesti lyhimmillään 22 tuntia, joten Wärtsilän ajan Suomen raskaan telakkateollisuuden kelpasi paukutella henkseleitään. Olihan Finnjet aikansa ihme.

Mutta finnjeteistä ei kuitenkaan tullut koskaan menestystä: DC 8:n suihkuturbiineista modifioitu malli osoittautui kallistuvan polttoaineen maailmassa kestämättömäksi. Rinnalle asennettiin 1982 dieselit, joilla köröteltiin talvet.

Selektiivikutsujärjestelmä: RHEA / OGYC, FÅA, tammikuussa 1974. Järjestelmä kuunteli kahta valinnaista lyhytaaltokanavaa. Helsinkiradio sai yhteyden alukseen koska tahansa 24/7.

Thordénilla oli useampikin moottorilaiva ennen Auroraa, Johanna Thorde valmistui Öresundvarvetilla 1936 ja koki kohtalonsa Pentlandissa 1937, Astrid Tordén valmistui Turussa 31.8.37, samoin Carolina Thorden 1.3.38.

Mukava, että tarkkasilmäiset kirjaavat havaintojaan. Kun luottaa painetusta sanasta löytyneeseen tietoon, unohtuu monesti tiedon tarkistus, kuten tässäkin.

Tein listaan korjaukset Pentti Airaksisen kommenttien mukaan. Minulla on kirja Aurajoen veistämöt ja telakat ja senkin mukaisesti ASTRID THORDÉN valmistui ensimmäisenä moottorilaivana. 

Tehtiinhän Helsingissäkin merilaivoja, jäädään odottamaan löytyisikö sieltä varhemminvalmistunutta.

Ensimmäisten suomalaisten moottorilaivojen listan kärkeä pitää Thorden. John Nurmisen varustamo hankki 1920 saksasta uuden moottorilaivan "Julius"  kooltaan 850 DWT ja koneteholtaan 2x550 BHP. Alus rekisteröitiin Nurmisen Kielin asiamiehn H.Klinck:in nimiin. Alus oli tarkoitus siirtää suomen lipulle, nimikin oli valmiina "Suomi" Ensimmäisellä matkallaan Viipurista alus haaksirikkoutui ja jäi hylyksi.

Lähteet, Pentti Poukka Kirja Antti Wihuri kapteeni laivassa ja Nurmisen säätiön kustantamaa Uljaksen vanavedessä

Meitä oli kolme naista mt Tebonialla täkillä vuosien 1985-86 aikana samassa vahdissa töissä. Kipparia tuurasi muistaakseni Pirkko Kuronen, Riitta Mantsinen oli 1. perämies ja minä olin hänen vahdissaan puolimatruusina. Joku sanoi silloin, että se oli ensimmäistä kertaa Suomen kauppalaivaston historiassa, kun vahtimies, perämies ja kapteeni ovat naisia. 

Kuronen ei ollut niillä pät.kirjoilla ikinä oikeutettu päälliköksi. Pysyi vaan kolmosena.piste.