Sisukas selvisi sittenkin

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Eräs vanha merimies kertoi aikoinaan pelänneensä eniten Itämerellä, siis lähes kotinurkilla, sen hetkisen laivansa uppoamista, vaikka hän oli kokenut sitä ennen 1950-luvun lopulla villin linjan keikoilla sekä Formosan salmessa hirmumyrskyn lähes keskiössä olon että noin vuotta myöhemmin Paholaisen meren jättiläisaallokon.
Tämän pelottavan tilanteen perussyy oli Itämeren eteläosan jäätyminen 1960-luvun alkupuolella. Lisäksi alueella oli myrskyisää ja niinpä s/s Sisukas sai tässä kelissä niin pahan jääkuorrutuksen, että laiva kallistui pahasti eikä kaikkea jääkuorrutusta voitu/uskallettu hakata pois lastin siirtymisen vuoksi. Ruuman luukkuja ei saatu auki, jotenka ei tiedetty, mikä vaikutus mahdollisella lastin irtoamisella tai siirtymisellä oli kallistuman syntyyn.
Laiva onnistui kuitenkin "nilkuttamaan" Suomeen saakka, joskin alkuperäiseen tulosatamaan saakka ei edes yritetty, vaan joko päällikön tai varustamon määräyksestä laiva päätyi aluksi ilmeisesti Hankoon, jossa jääkuorrutus hakattiin/sulatettiin pois.
Tämän vanhan seilorin mukaan tämän oli ainoa reissu, jolloin hän ja varmaan moni muukin piti pelastusliivit lähietäisyydellään.
Lisäksi hän piti osana selviytymistä laivan "onnekasta" nimeä. "Sisukas selviää niin elämässä kuin merelläkin, etenkin kun vielä laivan nimenä on Sisukas". Näin siitä huolimatta, että ko. alus oli nitisevä, natiseva sekä heikkotehoinen vanha romu.

Forums
Vapaa Sana

Anonymous (ei varmistettu)

Su, 22.10.2023 - 14:40

Ikilinkki

Se oli sitä aikaa, jolloin jäänmurtaja Hansea ei vielä ollut. Alus olisi varmaan tällöin kutsuttu Itämeren eteläosiin, kuten myöhemmin eräänä talvena tapahtuikin.
Ties vaikka tällä 1960-luvun alun ankaralla talvella oli vaikutusta siihen, että Länsi-Saksa ylipäätään päätti rakennuttaa j/m Hansen.

Yllättävää, mikäli j/m Hanse vain kerran poistui jäänmurtajasesongin aikaan Etelä-Itämerelle.
Ilmeisesti aluksessa oli kokonaan suomalainen miehistö, kuten myös päällystö?

Kyllä Hanse oli varmaan useamman kerrran Saksassa, vaikka en osaa sanoa kuinka monta kertaa. v. 1982 olimme Avun kanssa Kielissä, kun Hansen hinausvinssin moottori oli palanut, eikä se siten voinut hinata.
Menomatkalla meillä oli siellä etelässä kaksi avustustehtävää. Joku pieni kuivarahti ja sitten oli iso hinaaja "Starmi", jolla oli hinauksessa iso proomu sepelikuormassa. Kuorma oli Suomesta matkalla muistaakseni Hollantiin.
Noiden jälkeen mentiin sitten Kieliin kaijaan ilmoittautumaan tehtävään. Sieltä tuli kaksi paikallista asiantuntijaa. Kävimme varmaan vielä yhden reissun ulkona toteamassa, että tuuli vei jäät, eikä avutusta tarvittu enää.
Wärtsilä oli järjestänyt yhteistyössä Merenkulkuhallituksen kanssa esittelytilaisuuden Saksan hallitukselle tarkoituksenaan myydä uusi jäärmurtaja Hansen tilalle. Tuo tilaisuus oli vain järjestetty noin viikon päähän siitä kun todettiin jäiden kadonneen. Odotettiin sitten laiturissa tuota esittelypäivää ja ihan kivaa olikin.
Esittelypäivänä laivalla oli korkea-arvoista väkeä syömässä ja kovasti sopuisaa meininkiä oli.
Juhlien jälkeen lähdettiin sitten kotirannoille puurtamaan Suomenlahden jäihin.
Eikä Wärtsilä saanut kauppaa murtajasta. Oliko kuitenkin huonot tarjoomiset?
Saksalaiset kehittelivät sittemmin omaa erinomaista murtajaansa Max Waldeckiä. Siinä oli erikoinen "irtokeula",jossa pyöritettiin voimalla
epäkeskopainoa ja näin hakattiin jäätä. Se oli koeajolla Pohjanlahden jäissä ja siinä oli konehuoneen tulipalokin jossain Vaasan tai Kokkolan lähistöllä. En muista tarkemmin, miten se siitä selvisi.