Samuli Immonen, OH5FED on koonnut oheisen Hankoradion historiikin.

Ensimmäisen radioaseman puisine mastoineen Hangonkylän Kasberget:ille/Viestivuorelle rakensivat Venäläiset sotilasviranomaiset jo vuonna 1914.

Asema siirtyi sisällissodan aikana puolustuslaitoksen haltuun.

Hanko Radion ensimmäinen päällikkö oli Ragnvald Lind (sittemmin Lautkari). Hänellä oli siihen aikaan 6 alaista.

Hanko Radio käynnistettiin ensimmäisen kerran puolustuslaitoksen tiloissa 6. kesäkuuta 1919. Hangonkylän radioasema saatiin kunnostustöiden jälkeen käyttöön 1.9.1919.

Aseman ensimmäiset radiolaitteet koostuivat kide-detektorilla varustetusta vastaanottimesta ja Telefunken yhtiön valmistamasta kipinälähettimestä. Ensimmäinen kutsumerkki oli OJD.

Ragnvald Lautkarin jälkeen asemapäälliköksi tuli Kalle Iisalo.

Aseman mastot olivat 1924 edelleen puiset ja pituudeltaan 25m.

Aseman hallintaoikeus siirtyi Lennätinhallitukselle 1925.

Ensimmäisten kuuden toimintavuotensa aikana Hanko Radio oli sanomavaihtonsa suuruudella mitattuna maamme merkittävin rannikkoradioasema.

Maan ensimmäinen putkitoiminen radiolähetin rannikkoradiokäyttöön asennettiin Hanko Radioon vuonna 1926.

Posti ja Lennätinhallituksen alaisuuteen vuonna 1927.

Vuonna 1927 Hanko Radio aloitti ilmailuliikenteen välittämisen ensimmäisenä maassamme.

Vuonna 1927 anottiin myös lupaa omalle radiosuuntima-asemalle. Hanko Radio sai usein pyyntöjä radiosuuntimisesta, mutta siihen tarvittavaa kalustoa ei asemalla kuitenkaan ollut. Radiosuuntima-asema, ns. Hankoniemi Gonio saatiin Tulliniemeen vuonna 1928.

Hanko Radiolla oli vuonna 1931 kaksi lähetintä; joista yksi pitkille aalloille ja toinen lyhytaalloille. Kutsumerkki CW-lähetteellä oli OHD ja AM-lähetteellä OFI.

Syksyllä 1933 asema sai uudet 40m pitkät ja vapaasti seisovat, teräsristikkorakenteiset radiomastot. Mastot olivat ensimmäiset laatuaan koko maassa. Ne tilattiin Hankolaiselta Oy Mannerin konepaja Ab:ltä, koottiin yhtiön pihalla täyteen mittaansa ja kuljetettiin radioasemalle, jonne Mannerin asentajat ne myös pystyttivät (myöhemmin Mannerin konepaja sai mastotilauksia myös Yleisradiolta; mm. Turun, Porin, Vaasan, Oulun ja Kuopion radioasemien mastot).

1930-luvun lopulla Hanko Radiossa työskenteli päivittäin yhdeksän henkilöä: asemapäällikkö, neljä vastaanottopäivystäjää, kolme radiosähköttäjää ja radiomekaanikko.

Hanko Radio piti puheyhteyksiä kauppa- ja kalastusaluksille runsaasti jo vuonna 1937. Kaukaisimmillaan yhteyksiä pidettiin Pohjoiselta Jäämereltä aina Hollanin rannikkoa myöten ja etelämmäksikin. Hanko Radion erityistehtävänä oli myös välittää kaukoliikennettä valtamerillä liikkuvien alusten kanssa. Vuonna 1939 sanomanvaihdosta 54,9% koostui lyhyillä aalloilla välitetystä kaukoliikenteestä. Sittemmin lyhytaaltoyhteyksiä piti Kotkaradio ja sen jälkeen Helsinki Radio jatkoi tätä työtä 1950-luvun puolivälistä lähtien.

Vuosina 1940 - 1941 asema antenneineen kuului Neuvostoliitolle. Hanko Radion lähetin- ja vastaanotinkalusto oli ehditty evakuoida ennen Hankoniemen luovutusta, mutta Neuvostoliitto vaati niiden palauttamista paikoilleen. Kun asema sitten myöhemmin saatiin takaisin, oli sekä aseman laitteet että rakennukset tuhotut ja tärvellyt. Myös radiomastot oli yritetty räjäyttää nurin, tuhotyössä kuitenkaan onnistumatta.

Radioasema sai uuden lähetinrakennuksen vuonna 1957.

Asemapäälliköksi Kalle Iisalon jälkeen vuonna 1957 tuli Gunnar Lindgren Nummelan radioasemalta (Helsinkin Radio). Samaisena vuonna 1957 aseman radiosähköttäjäksi tuli Lars Forsström.

VHF tuli taloon vuonna 1960.

Asemapäälliköksi Gunnar Lindgrenin jälkeen tuli Erkki Heikkinen vuonna 1978.

Osa aseman laitteistosta uusittiin 1979.

VHF-puheluiden ennätys kirjattiin vuonna 1986, jolloin puheluita välitettiin jopa 150 yhteyttä päivässä.

1988 Hanko Radiolla oli toimintaa vain päiväsaikaan. Yöaikaan asema oli suljettuna.

Aseman viimeisenä radiosähköttäjänä toimi Lars Forsström. Hän hoiti päätyönsä ohessa myös aseman reskontraa vielä puoli vuotta vuonna 1989 päättyneen asemapäällikkö Erkki Heikkisen toimikauden jälkeen.

Helsinkiradion kauko-ohjauksessa vuodesta 1989. Helsinkiradio suljettiin 31.12.1999

Hangonkylän radioasemalla oli parhaimmillaan viisi punavalkoiseksi maalattua radiomastoa, joista osa (vapaastiseisovat ristikkomastot) purettiin jo 90-luvulla. Loput HF-antennimastot purettiin vuosituhannen vaihteen tietämissä (2000).

Viimeisessä mäellä vielä seisovassa mastossa sijaitsi Hanko Radion VHF-antennien lisäksi paikallinen Yleisradion alilähetin.

Edellisen historiikin tiedot pääosin seuraavista kirjallisuuslähteistä:

Alussa Oli Satama - Hangon Satama 1873 - 2001, Birgitta Ekström-Söderlund - Marketta Wall.
Hangon Museon julkaisusarja n:o 20.
Ekenäs Tryckeri Ab 2001.

Oy Mannerin Konepaja Ab 1890 - 1990, Pekka Silvast
Hangon Kirjapaino Oy 1990.

Kidekoneesta Väritelevisioon, Paavo Velander
Vaasa Oy:n kirjapaino 1986.

Suomen Radiosähköttäjäliiton 25-vuotisjuhlajulkaisu
Suomen Radiosähköttäjäliitto Ry. 1945.