vetoisuudet: 1250 brt, 753 nrt, 425 dwt (1936 jälkeen 1337 / 806 / 355)
mitat: 71,4m x 10,9m (1936 jälkeen pituus 79,7m)
telakka: A/S Burmeister & Wain´s Maskin- og Skibbyggeri (Strandgadevæfvet) n:o 583
kone: 1D 4SA, type B&W 650-MTF-90, 1375 bhp

Laivan tilasi 1929 marraskuussa suuri tanskalainen varustamo DFDS kööpenhaminalaiselta Burmeister & Wain – telakalta. Varustamolla oli aikansa tihein matkustajalaivaverkosto Itä- ja Pohjanmeren satamiin. Tekniikaltaan laiva oli hyvin nykyaikainen. Siihen asennettiin dieselmoottorit tuolloin vielä paljon yleisempien höyrykoneiden sijaan.

Uudisrakennus laskettiin vesille 10.4.1930 ja se sai kasteessa nimen VISTULA puolalaisen joen (Veiksel) mukaan.

Ensimmäiset vuodet laiva nouti siirtolaisia Baltian satamista aina Leningradista saakka Kööpenhaminaan, jossa he siirtyivät suuriin DFDS:n valtamerilaivoihin (Skandinavien – Amerika Linien). Tämän jäkeen Vistula liikennöi koko 30-luvun monilla varustamon reiteillä ja usein makasi keskitalven Kööpenhaminassa toimettomana.

Varustamo päätti syksyllä 1936 modernisoida alustaan ja siihen rakennettiin ”autokansi”. Samalla laivan keulaa muotoiltiin ja aluksen pituus kasvoi kahdeksan metriä. Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen laiva makuutettiin Kööpenhaminassa.

Huhtikuussa 1944 saksalaiset takavarikoivat aluksen ja se asetettiin Weichsel – Dampfschiffahrts AG -varustamon hoitoon. Vistula muutettiin sairaalalaivaksi ja se sai uuden nimen WÜRZBURG. Aluksi se sijoitettiin Danzigin satamaan (Gdansk). Venäläisten joukkojen edetessä se osallistui Itä-Preussin suurevakuointiin.

Syksyllä 1945 laiva kunnostettiin liikenteeseen Kööpenhaminassa ja se palasi takaisin liikenteeseen alkuperäisellä nimellään. Tanskan hallitus päätti antaa laivan Iso-Britannian hallitukseen käyttöön ilman korvausta ja Vistula liikennöi Englannin kanaalissa sotilaskuljetuksissa maaliskuuhun 1946 asti. Nyt seurasi perusteellinen kunnostus ja Vistula palasi liikenteeseen vasta joulukuussa 1947.

Varustamo asetti laivan liikennöimään lähes yksinomaan Kööpenhaminan ja Oslon välille. Tällä reitillä Vistula purjehti uskollisesti 18 vuotta, kunnes se jäi makaamaan kotisatamaansa helmikuussa 1966.

Laivanvarustaja Antti Lempiäinen osti laivan 20.4.1966 ja antoi sille uuden nimen POLAR (Laiva Oy Polar). Lempiäinen oli päättänyt avata uuden matkustajalinjan Selkämeren yli. Ensimmäiselle matkalleen Raumalta kohti Gävleä Polar lähti 12.5.1966.

Kesällä 1966 ja 1967 Polar purjehti Rauman ja Gävlen väliä. Matka kesti yön yli, niin että joka toinen ilta kello 19 lähdettiin Raumalta ja joka toinen ilta Gävlestä. Perillä oltiin seuraavana aamuna kello 8. Näin niin gävleläisillä kuin raumalaisillakin oli mahdollisuus tehdä yhden päivän matka ilman maissa yöpymistä. Matkustajapaikkoja oli noin 400. Mukaan mahtui noin 20 autoakin – ne tosin täytyi lastata nosturilla satamassa, sillä autokannelle ei voinut ajaa suoraan. Matkustajien majoitusvaihtoehdot vaihtelivat mukavista ykkösluokan kahden hengen hyteistä koruttomiin kuuden hengen makuuhytteihin.

Kaiken kaikkiaan ”Selkämeren siltaa” pitkin Rauman ja Gävlen välillä kulki noin 30 000 matkustajaa vuosina 1966-1967. Viimeiseltä Gävlen-matkaltaan Polar palasi Raumalle 4.9.1967 ja laiva siirrettiin Helsinkiin. Lehtitietojen mukaan liikennettä oli tarkoitus jatkaa seuraavana kesänä. Varustamo kuitenkin ajautui selvitystilaan ja ”Selkämeren silta” katkesi.

Laivan osti keväällä 1968 Oy Thun & Co. Ab Helsingistä ja se sai uuden nimen STELLA POLAR. Uusi omistaja rahtasi laivansa sen entisille kotivesille ja se purjehti vuoden 1968 heinäkuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun Kööpenhamina – Trelleborg liikenteessä. Seuraavana vuonna laiva myytiin belgialaiselle Jos.Boel & Fils –nimiselle yritykselle romutettavaksi ja se poistettiin Suomen alusrekisteristä 11.12.1969. Purkutyöt alkoivat elokuussa 1970.

Katso kuvia