Mielenkiintoinen vaihe Ahvenanmaan ja Ruotsin välisessä matkustajalaivaliikenteessä oli 1960- ja 1970-lukujen vaihde, jolloin ruotsalaisten halu matkustaa Ahvenanmaalle lisääntyi siinä määrin, ettei silloin käytettävissä ollut laivakapasiteetti riittänyt alkuunkaan.
Bore-varustamo oli tällöin ilmeisesti ainoa, jolla oli kykyä tarttua haasteeseen, mutta ongelmana ilmeisesti oli, ettei ollut liikenteeseen sopivaa omaa matkustajalaivaa.
Sopiva alus m/s Achilleus löytyi lopulta, ja niin päästiin aloittamaan matkustajalaivaliikenne Ahvenanmaan Eckeröstä Ruotsin puolelle Grisslehamiin tällä Kyproksen laivarekisterissä olevalla matkustajalaivaksi muutetulla entisellä brittiläisellä hävittäjällä. Valittu reitti oli siihen aikaan halvin, lyhyin ja nopein laivayhteys Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
Kyseinen alus matkustajalaivaksi muutettuna ei yltänyt samoihin nopeuksiin kuin hävittäjänä, mutta varmaankin tyynellä kelillä viiletettiin merellä n. 30-35 solmua. Tarjolla oli siis kovempaa kyytiä kuin koskaan sitä ennen ja sen jälkeen.
Siihen maailmanaikaan ei missään matkustajalaivoissa, todennäköisesti ei edes lähes upouudessa m/s Fenniassa, ollut sivuvakaimia, jotenka huippunopeutta - mikä se sitten lienee ollutkin - ei välttämättä voinut hyödyntää.
M/S Achilleuksella oli toki aikataulu, mutta erään tarun
mukaan alus lähti merelle heti kun se tuli täyteen. Laivalippuja ei tiettävästi voinut ostaa muualta kuin laivarannasta. Erään aikalaistiedon mukaan matkustajia otettiin joko 110 tai 200.
Molemmat henkilömäärät vaikuttavat kyllä yllättävän pieniltä, mutta toisaalta laivan reitti oli lyhyt ja mikäli tätä nonstop-liikennettä ajettiin yön muutamaa tuntia lukuunottamatta 18-20 tuntia, muodostui vuorokauden matkustajamääräksi edestakaisessa liikenteessä oletettavasti ainakin 1500-2000 matkustajaa.
- Lisää uusi kommentti
- 1484 katselukertaa
Hävittäjä?
Ilmeisesti tämä Achilleus ei ollut laivatyypiltään entinen hävittäjä, vaan joku muu sitä pienempi sotalaivatyyppi. Mikäli alus matkustajalaivana ylti yli 25 solmun nopeuteen, niin ko. reitillä ei sellaista nopeutta ollut turvallista ylittää.
Laivan miehistö lienee koostunut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pelkästään kreikkalaisista ja kyproslaisista. Päällystö oli tiettävästi pohjoismaalaisia, jotenka laiva oli ilmeisesti vuokrattu miehistöineen ilman päällystöä.
Räikeänkeltainen
Muistan kerran vuosikymmeniä sitten nähneeni jossakin Ahvenanmaan vesillä pienen ja matalan merkillisen näköisen matkustajalaivan. Laiva oli kyllä keltainen, mutta suorastaan räikeänkeltainen. Ei varmaankaan ollut tämä laiva, sillä ei ollut ollenkaan "Borenkeltainen". Enkä liioin muista, mikä tunnus oli korsteenissa.
Kone ja kansimiehistö ja…
Kone ja kansimiehistö ja päällystö oli Kreikkalaisia
valkeatlaivat…
https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/achilleus/
Achilleus 1975: https://www…
Achilleus 1975: https://www.faktaomfartyg.se/achilleus_1939_b_6.htm
Tuolta löytyy tietoa ja…
Tuolta löytyy tietoa ja kuvia, IMO 5141990
Achilleus Pietarsaaressa
Achilleus Pietarsaaren liikenteessä.
Rederi Ab Allandia jonka omisti Fredrik Sindahl vuokrasi aluksen kesäajaksi 2.6. - 29.8.1976 Pietarsaaren ja Skellefteån väliseen liikenteeseen. Vuokraajana oli Skellefteå Resebyrå joka omisti 10% Jakob Lainesin osakkeista. Liiennöinti tapahtui Jakob Linesin nimellä ja se hoiti myös markkinoinnin. Alus ja kaikki sen liikkumiseen liittyvä oli Alanndian vastuulla. Kaikki myyntitulot aluksella jäivät Allandialle. Aikataulun teki Jakob Lines ja mahdutti siihen mahdollisimman paljon vuoroja. Tässä liikenteessä suurin sallittu matkustajamäärä oli 565 henkeä.
Sindahl oli vuokrannut laivan ruokasalin ja baarin edelleen ja vuokra perittiin matkustajamäärän mukaan. Koska matkustajia oli paljon oli Sindahlin tuotto hyvä. Vuokraajat sitävastoin voivat huonosti sillä ravintola ja baaripalveluilla ei ollut paljon kysyntää, matkustajat elivät paljolti omien eväidensä varassa. Tästä seurasi laivan sisäinen kriisi. Myymälän Sindahl piti itsellään.
22.6.1976 Achilleus lähti Pietarsaaresta kesken sopimuskauden. Syynä ravintolan ja baarin vuokraajien tappioiden aiheuttama kriisi, lisäksi väsymys, tiheä aikataulu eikä vuorottelua ollut.
Achilleus teki 36 vuoroa ja kuljetti 9970 matkustajaa seka 151 henkilöautoa.
Lähde: Jakob Linesin toimitusjohtaja Taito Rintalan heti eläköitymisensä jälkeen kirjoittama Jakob Linesin historiikki ”Jakob Lines 1965 – 1999”.
Ei autoja eikä hyttimatkustajia eikä liioin ravintolaa
Kesäkautena 1970 ja ehkä myös seuraavana kesänä, jolloin m/s Achilleus liikennöi Eckerö-Grisslehamn -reittiä, ei alukseen otettu, erään hieman epävarman aikalaistiedon mukaan, lainkaan autoja eikä liioin matkustajahytit olleet käytössä. Ei myöskään ravintola.
Aluksella lienee kyllä ollut jonkinlainen kahvila ja isohko kioski, josta sieltäkin saattoi ostaa jotakin suuhun pantavaa.
Aluksen pienehkö matkustajajoukko istuskeli joko "istumasalongin" lepotuoleilla tai vaelteli ympäri laivaa.
Achilleus
Sindahlin ensimmäinen oma laiva oli Artemis K, joka oli sotalaivasta rakennettu matkustajalaiva. Alla olevan linkin takaa löytyy enemmänkin senaikaisesta liikenteestä
https://gotlandsbatar.com/artemis-k/
Achilleuksen menneisyys
Eiköhän yksinkertaisin selitys Achilleuksen oletetulle sotalaiva-menneisyydelle ole se, että alus on ollut suurella todennäköisyydellä toisen maailmansodan aikana kevyesti aseistettu, kuten monet muutkin kauppalaivat.
Kansikonekivääreiden lisäksi on saattanut olla keulatykki tai ainakin jokinlainen it-tykki.
Alusta on saatettu käyttää silloin joukkojenkuljetusaluksena, sillä tuskinpa sen on annettu olla monta sodan vuotta "tyhjän panttina". Aikana, jolloin Saksan upotussota oli tehokkaimmillaan, on alus kenties ollut elimellinen osa joitakin liittoutuneiden Atlantin saattueita. Välimerellä alus tuskin olisi selvinnyt sota-ajasta, sillä mikäli sitä on käytetty joukkojenkuljetusaluksena, olisi se ollut saksalaisten pommikoneiden ja mahdollisten sukellusveneiden ykköskohde. Näin toki Atlannillakin, mutta Välimereen verrattuna ilmavaara oli kuitenkin paljon pienempi.
Achilleus
Achilleus (ex Hans Broge) makasi suurimman osan sotaa ylös Tanskassa. Marraskussa 1944 saksalaiset ottivat laivan käyttöönsä, evakuointikuljetuksiin Ita-Preussista.
1971 – 1972 Rahdattu Borelle, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen
1973 – 1974 Rahdattu Reseman Resebyro, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen.
1975 – 1979 Rahdattu Ånedin Line, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen
Artemis K (USS Shelikof AVP – 52, lentoveneiden tuki- ja huoltoalus)
1974 Rahdattu Ånedin Linelle, Tukholma – Maarianhamina liikenteeseen, kilpaili Reseman Resebyron kanssa
1975 Rahtaaja Ab Sjölinjer, Tukholma – Hanko -Visby risteilyliikenteeseen. Liikennöinti jäi kahteen matkaan.
Kesäkuussa 1975 oli gotlantilaisessa sanomalehdessä otsikko “Otto Magnusson i AB Sjölinjer ger inte upp. Nu kom han hit med före detta jagare“. Olisiko tässä selitys muistikuviin hävittäjästä.
Maarianhamina - Tukholma Värtan välillä
Achilleus oli todellakin entinen Hansa Borg ja oli seilannut Tanskan kuninkaallisen huoneen alaisuudessa. Mielenkiintoinen oli se että siinä oli kreikkalainen kone- ja kansimiehistö. Ainakin silloin kun olin siinä keittiössä hommissa seilattiin Maarianhaminan ja Tukholman väliä. Eikä se nyt mikään raketti ollu koneena oli B&W. Yksi mysteeri jä mieleeni kun laivan matkustaja puolen rahat hävisivät Tukholmassa ei koskaan tietääkseni selvinnyt kuka oli sen takana, epäilyksiä oli kylläkin jotka joihtivat Lausteelle.
Silloin kerrottiin laivan olleen Tanskan kuningattaren lippulaiva ennen sen ulosliputuksesta Tanskasta. En väitä näitä sotajuttujakaan mahdottomana, mutta ainakaan Boren aikana siellä ei ollut tykkejä. Autoja kuljetettiin muutamia suuntaansa. Kreikkalaisille tarjottiin Torstaina hernekeittoa ja pannaria niin kuin mullekin miehistölle, siihen meni muutama viikko kun tottuiva hernekeittoon lopulta vaativat tämä oli mieleenjävä muisto. Että näin se taisi mennä kun tuli seilattua laivassa. Juha
Erään vanhan seilorin muisti/Asiakirjatiedot
Erään jo edesmenneen vanhan seilorin muistitietojen mukaan hän oli ollut yksi niistä harvoista ei-kyproslaisista tai ei-kreikkalaisista, jotka kuuluivat m/s Achilleuksen miehistöön kesällä v. 1970.
Päällystö oli ollut kokonaisuudessaan skandinaaveja.
Alus oli seilannut Eckerö-Grissleham -reittiä.
"Palkkapussinsa" hän oli saanut Borelta.
Mielenkiintoista aikaa aluksen liikennöintihistorian osalta on tämä kesä 1970, sillä joko asiakirjatiedot eivät pidä paikkaansa tai sitten hyvämuistisena ja selväjärkisenä kuolleen vanhan seilorin muistitiedot eivät tässä yksittäisessä asiassa olleet oikeita.
Selväjärkinen ja hyvä muisti
Taas on ajettu merenkulkijoiden nostalgiaristeily Hki - Tholma - Hki. Reissussa oli puolentoistasataa hyväkuntoista muistelijaa. Laivat, vuodet ja satamat ovat ovat meistä useimmilla herran hallussa. Itselläni auttaa, kun on tallessa allakat, joihin olen merkannut jokaiseen satamaan tulo- ja lähtöajat.
Ehkäpä vertailuksi sopii UKKOPEKKA-laivan historiakirja, jossa kerrotaan laivan saattaneen sotavuosina sellaista laivaa, joka oli jo aiemmin uponnut Japanissa. Kirjailija oli saanut tiedon hyvämuistiselta selväjärkiseltä merikapteenilta. Kirjailija piti merikapteenin muistikuvaa uskottavampana, kuin laivarekistereitä. Tai uskottavampana, kuin uponneessa laivassa seilanneen päiväkirjaa.