Suomalaisen sillinkalastuksen loppuminen v. 1976 on suomalaisen merenkulun historiassa eräs sen yllättävimmistä tapahtumista siitä huolimatta, että viimeisinä vuosina ainoa toimija oli Rymättylän Säilyke Oy, jolla parhaimmillaan oli 4 Saukko-laivaa.
Vielä 1960-luvun alkupuolella oli alalla useampia toimijoita.
Pelkästään Turun seudulla oli ainakin kaksi muuta toimijaa, sillä Kamekalla (Kalayhtymä Oy) oli puinen kuunari Eila ja Jalostaja Oy:llä niin ikään puinen laiva, ilmeisesti sekin oli kuunari, nimeltänsä Merilokki.
1950-luvulla, ainakin sen alkupuolella, mukana oli vielä ainakin Finn-niminen laiva, joka ainakin yhtenä hyvänä sillinkalastusvuotena haki kesken parhaan sillinkalastussesongin kertyneen ylisuuren saaliin Suomeen, jottei varsinaisen sillinkalastuslaivan tarvinnut lähteä sen takia pois hyvältä apajalta.
Siitä ei ole tietoa, mikä sillinkalastuslaiva sai tämän jättisaaliin. Ehkäpä jokin Saukko-laivoista?
Mahdollisesti useampina kesinä 1950-luvulla tämä samainen Finn-laiva toimi sillinkalastuksen eräänlaisena apualuksena, ehkäpä jopa huoltoaluksena. Valitettavasti tästä laivasta ei löydy mistään mitään tietoja. Lieneekö ollut puinen vai jokin vanha niitattu teräslaiva?
Mikähän on syynä siihen, ettei yksikään suomalainen varustamo/elintarvikeyhtiö ole viimeisen 47 vuoden aikana toiminut omalla laivallaan tällä elinkeinoelämän tärkeällä sektorilla?
- Lisää uusi kommentti
- 1614 katselukertaa
Suomalainen sillinpyynti
Laiva-lehdissä on ollut sillinpyyntihistorioita ainakin Rymättylän Saarnien osalta, kuin myös Hangon Elfvingin laivastosta. Vastikään oli EILAn historia.
Tuosta FINN laivasta en ole löytänyt yhtään kuvaa. On jokunen kuva RELAY nimellä, kun laiva valmistui kaapelialukseksi Amerikkaan.
Borgåbladetin 26.6.1948…
Borgåbladetin 26.6.1948 tiitinkikirjoitusta vapaasti mukaillen:
Putosi pää edellä ruumaan
Juopuneen surullinen loppu
Tukholma, tiistai.
Porvoolainen salonkiville Anna-Liisa Jäppinen kuoli maanantai-iltana, kun hän ryömi Finbodan laituriin kiinnitetyllä moottorilaivalla Finn juhlien jälkeen ulos hyttinsä venttiilistä ja putosi ruumaan. Hän, kuten muukin seurue, oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja turhien ongelmien välttämiseksi osa osallistujista oli vienyt hänet hyttiinsä ja lukinnut hänet sinne. Myöhemmin illalla pari merimiestä havaitsi hänet ryömimässä ulos hytin venttiilistä, minkä jälkeen he kehottivat häntä vetäytymään takaisin. Miesten lähdettyä hän alkoi ryömimään ulos ja putosi pää edellä hytin ja ruuman luukun väliseltä 40 cm leveältä reunuksesta ruumaan.
Kaapelialus Finn
Vaikuttaa varsin järkevältä, että tätä kaapelilaiva Finniä on mahdollisesti käytetty jopa varsinaisessa sillinkalastuksessakin. Oletettavasti laivan keulaosassa olevalla kaapelilasku-/kaapelinnostolaitteistolla - mikäli ne ovat vielä silloin olleet laivan varusteina - on ollut hyvä kiskoa ylös niitä verkkoja ja trooleja sekä muita kalanpyydyksiä, joita 1950-luvulla on ollut käytössä sillinkalastuksessa.
Kaapelilaiva kalastusaluksena
Kaapelilaiva, jossa kaapelilasku- ja nostolaitteisto on korkeassa, suipossa ja terävässä keulassa, ei kyllä sellaisenaan ole voinut mitenkään soveltua sillinkalastuslaivaksi. Mikäli tälläinen laitteisto on laivan matalassa ja leveässä peräosassa, se voisi onnistua, muttei tämä kaapelilaiva Real/Finn ole ollut kuvasta päätellyn perusteella ollenkaan sen mallinen.
Voiskohan olla tämä,…
Voiskohan olla tämä, faktaomfartyg.se/fin_1920.htm
En tällä kertaa edennyt pitemmälle.
Tulin takaisin ja tutkin…
Tulin takaisin ja tutkin eteen päin. Ei ole sama alus, koska se myytiin Panamaan.
Ruotsalainen FINN
Komea ja kestävä paatti. Mahtoiko noissa sillihistorioissa olla täsmennetty, että laiva oli suomalainen?
https://faktaomfartyg.se/finn_1920.htm
FINN
Kiitos Liinahamarin Laiva Ltd asiantuntemuksen, FINN höyrystä löytyi valokuva edellisellä nimellään ELLI, jolloin laiva oli jo muutettu kaapelilaivasta rahtilaivaksi.
Äänimeren etusivun aakkosellisesta luettelosta löytyy nimillä ELLI, FINN ja RELAY. Toistaiseksi ei ole kuvaa löytynyt FINN nimisenä.
Laiva on Mattson varustamon alubmissa, koska näyttäisi Mattson olleen tovin laivan manageri tai yhtiön omistaja.
Ehkäpä on ollut toinenkin Finn
Ei liene täysin mahdotonta, etteikö Suomen kauppalaivastossa olisi ollut 1950-luvulla toinenkin Finn-niminen laiva?
Jos tämä ensimmäinen Finn on romutettu niinkin aikaisin kuin maaliskuussa 1952, saattaa olla, että tämän jälkeen on jokin toinen pieni varustamo (muu kuin Rymättylän Kalastus Oy), antanut hankkimalleen alukselle saman nimen, sillä tuskin laivojen nimillä on romutuksen jälkeen mitään
nimisuojaa?
Lisäksi 1950-luvun laivarekisteritiedot eivät liene olleet yhtä luotettavalla tasolla kuin nykyisin, jotenka tällainen mahdollisuus toisestakin samannimisestä laivasta voi olla mahdollista.
Trafi
Ei ole mahdotonta, laivoja puuttuu suomalaisesta rekisteristä. Aiemmin Kauppalaivaluetteloon merkattiin vuoden vaihteen tilanne. Edellytti, että redari oli muistanut ilmoittaa hankintansa rekisteriin.
Laiva-lehden lukijana on oppinut, että Trafi hoitaa varsin kelvottomasti laivarekisteriä. Edelleen.
Tämä "väärä" Finn vastaa…
Tämä "väärä" Finn vastaa mielestäni Elliä paremmin lehtiuutisen kuvausta.
Sillinkalastuksen loppuminen
Ainoa syy siihen, että sillinpyynti Islannin vesiltä loppui oli, ettei Suomi jostakin syystä enää uusinut v. 1975 jälkeen kansainvälisiä kalastussopimuksia. Islanti oli jo aikaisemmin ollut kielteisellä kannalla, mutta oliko sillä vaikutusta asiaan? Olihan ongelmia jo aikaisemmin, sillä väitetään, että esimerkiksi kalastuslaivojen muonatäydennykset oli joskus hankala hoitaa Islannista, vaikka se oli paljon lähempänä kuin Norja, johon joinakin vuosina "jouduttiin" turvautumaan.
Perinne/Nykyaika
Sillinkalastus on nykyisin jokseenkin olematon osa maailman kalastusliiketoiminnasta, jotenka liiketaloudellisesti ajatellen ajatus suomalaisen sillinkalastusperinteen elvyttämisestä ei ole mahdollista, sillä nykyisin se onnistuessaan edellyttäisi, että käytössä on kalanjalostustehdasaluksia aikaisempien sillinpyyntialusten sijaan.
Tokkopa yhdelläkään Suomen suurista varustamoista, joille se toki kenties olisi taloudellisesti mahdollista, on halua laajentaa toimintaansa näin harvinaiselle sektorille? Ei ainakaan ilman valtion tukea, joka puolestaan saattaisi olla ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.