Hampurista siftattiin Rotterdamiin. Vajaan puolentoista vuorokauden ajo. Rdam töijäys (kiinnitys laituriin) lauantaina 27.3 yöllä kello 1.

Merenkulkijoiden kielessä siftaus yleensä tarkoitti laivan siirtämistä omalla koneella lyhkäisiä matkoja vaikkapa toiseen laituriin lähistöllä. Villin linjan väellä oli kaikki suurta. Siirtymiset jopaVälimeren taikka Itämeren satamien välillä olivat siftauksia. Merimiesslangi ei ole mikään virallinen kielitoimiston määrittelemä kieli. Vaihtelua saattoi esiintyä jopa laivoittain.

Alankomaat, jonka eräs maakunnista on nimeltään Hollanti, itsenäistyi Westfalenin rauhassa 1648. Suomalaisten koulujen historiassakin korostettu rauhanteko, koska kuningas Kustaa II Adolf oli johtanut protestanttisen Ruotsin sotimaan katolisia vastaan. Samaa kristittyjen jumalaa rukoilevat eri osapuolet autioittivat ja tuhosivat keski-Euroopan pahoin saman Jeesuksen nimessä tässä 30 vuotiseksi sodaksi nimetyssä katastrofissa. Kuulema vieläkin kurittomia lapsia pelotellaan, että Hakkapeliitat tulevat ja kohtelevat kaltoin.

Jo ennen itsenäistymistä alueen suuret kaupungit Amsterdam ja Rotterdam rikastuivat yltäkylläisesti Itä-Intian ”kaupalla”. Kauppiaat varustivat mittavan määrän moderneja purjealuksia – laivatyyppi flöit pystyi lastaamaan huomattavasti enemmän muihin kauppalaivoihin verrattuna - tuomaan kultaakin kalliimpia mausteita. 

Kauppakomppanian kuvernööri Jan Pieterszoon Coen perusti Jakartan kaupungin ja on synonyymi kotimaansa hyvinvoinnille kuin myös epäinhimilliselle julmuudelle nykyisen Indonesian saarten maustesodassa. Maustesaaria olivat valloittamassa myös britit, protugalilaiset ja ranskalaiset, eivätkä heidänkään keinonsa olleet erityisen ihmisystävällisiä paikallisia eikä toisiaan kohtaan. Alkuperäisväestöllä saattoi tuolloin olla ihmissyönti ruokalistoilla.

Toinen merkittävät syy Alankomaiden kaupunkien menestykselle on ollut suvaitsevaisuus. Muuttajat hyväksyttiin kielestä, ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. Turvallisen elinympäristön löysivät myös juutalaiset. Muualla Euroopassa heitä vainottiin. Avoimissa kaupungeissa tieto uusista löydöistä ja keksinnöistä kulki nopeasti. Uusia innovaatioita syntyi, kun maailmalta opittuja keksintöjä yhdisteltiin.

Historian ensimmäinen pörssiromahdus koettiin keväällä 1637, kun Hollannin tulppaanipörssissä pilviin nousseet tulppaanimukuloiden hinnat romahtivat. Yhdellä mukulalla tienasi parhaimmillaan kartanon ja maat.

Rotterdam sai kaupunkioikeudet 1340. Rotte-joen (tai rotta, suomeksi mutainen vesi, muddy water) rantamilla kituuttaneen pienen kalastajakylän seutuville rakennettiin pato, jotta asutusta saatiin laajennetuksi. Rotterdamin vanha keskusta on uusi, sodan jälkeen rakennettu. Saksalaiset pommittivat kaupungin tasaiseksi toukokuussa 1940. Samanlaisia kuvia näkee nykyisin venäläisten tuhotöistä Ukrainassa tai israelilaisten raunioittamassa Gazassa. Tuntemani hollantilaiset puhuvat Rotterdamin pommituksista kuten suomalaiset Lapin tuhoista syksyllä 1944.

Hampurissa ja Rotterdamissa toimi Suomalainen merimieskirkko. Aiemmin olin muilla laivoilla ehtinyt vierailemaan kirkoissa Antwerpenissa ja Buenos Airesissa. Tuolloin oli Savonassakin Suomalainen Merimieskirkko, mutten sinne minkään laivan kyydissä koskaan päässyt.

Merimieskirkkojen väestä on jäänyt hyvät ja lämpöiset muistot. Lähes poikkeuksetta papit ymmärsivät olevansa laumaansa varten. Yhden ainoan päinvastaisen paimenen muistan. Hänelle ei ainkaan meidän laivastamme laumaa löytynyt. Kun ”kyyti kirkolle lähti minuutilleen, eikä myöhästyneitä odotella”, niin sai pastori aikatauluineen ajella yksinään pois laivalta.

Kiinalaista tavaraa purettiin Rotterdamin laiturissa puolta vuorokautta vajaa viikko. Tulopäivän jälkeen sunnuntaina merimieskirkko oli järjestänyt bussikyydin safaripuistoon. Valokuvat kertovat, että alueella liikuskeli vapaasti ainakin strutseja, kirahveja, apinoita ja sarvikuonoja. Eipäs ole jäänyt mieleen tieto, kuinka asukit tarkenivat ulkosalla kylminä talvikuukausina.

Viimeinen kiinalaisen lastin purkusatama oli West Ham. Pyöreästi vuorokauden kesti ajella kanaalin yli Lontoseen.

Suomalainen Merimieskirkko Lontoossa kierrätteli laivaväkeä ainakin Greenwichissä ja Hyde Parkissa. Nähtiin merimuseon klipperilaiva CUTTY SARK. Pienempi purjealus oli GIPSY MOTH IV. Sillä Francis Chichester purjehti yksin ympäri maailman ja tienasi aatelisarvon.

Hyde Parkissa kävimme ihmettelemässä monenlaisia esiintyjiä. Mies singlettipaidassa kylmässä kevätsäässä seisoi puulaatikon päällä ja mutisi jotakin kirjasta lukemaansa tekstiä. Muistelen, että olisi ollut juutalaisten kansantarustoa. Omin päin kyläiltiin Madame Tussaudin vahakabinetissa. Elettiin sitä aikaa, jolloin sielläkin oli räjähtänyt pommi. Ihmisvahinkoja ei onneksi koitunut.

Jos oli alankomaalaiset keränneet rikkautensa maailman takaa siirtomaistaan, oli britit pistäneet paljon paremmaksi. Olihan kuuluisa lause ”Aurinko ei koskaan laske brittiläisen imperiumin yllä”. 

Monet upeat kartanot ympäri Englannin maaseutua on rakennettu Intiassa tienatulla omaisuudella. Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja aiheutui, kun siirtomaaisännät määräsivät talonpojat kasvattamaan pelloillaan ruokatarpeiden sijaan puuvillaa. Nimellisellä korvauksella ostettu puuvilla kuljetettiin Englannin kehruujenny-kutomoihin ja tuotiin takaisin Intiaan kalliina puuvillakankaina. Jopa suolaverolla britit keräsivät itselleen tuloja. Ja kahdesti britit sotivat Kiinassa halutessaan myydä opiumia.

Britit ovat vuosisatoja eläneet siirtomaidensa piikkiin. Kun olisi vastavuoroisesti pitänyt käyttää rahaa siirtomaista tulevien hyväksi, ei siihen ole löytynyt halua.

Torstaina 8.4.1976 moottorilaiva SOLANO oli tyhjä. Narut lekotettiin West Hamin laiturissa kello 13.45. Vajaan vuorokauden kuluttua oltiin palattu takaisin Rotterdamiin. Edessä oli viikon telakointi Schiedamissa, Wilton Fijenoordin kuivatelakassa.