Lähettänyt TimoSylvänne

Sinivakoisia Säikeitä Tähtilipun Alla

 

Esko Aho, Sven Bjerstedt, Matti Laipio: Sinivalkoisia Säikeitä Tähtilipun Alla. Verbatum Oy 2025. Sivuja 199. ISBN978-952-68811-8-8.


 

Suomalaiset ovat kautta koko historiansa olleet maahanmuuttajia jossain päin maailmaa. Silti suomalaiset eivät suvaitse samaa oikeutta muille. Onhan meillä hallituksessa puolue, jonka tärkein tehtävä on vastustaa maahanmuuttoa. Jos ei Suomen maineen tärvääminen maailmalla ole vienyt kaikilta muuttointoa, yritetään tänne pyrkivien elämä tehdä sietämättömäksi.


 

Hämäävästi kirjan kansitekstit keskittyvät neljään yhdysvaltojen suomalaistaustaiseen menestyjään. Kirjasta löytää muitakin kiinnostavia henkilöitä ja kiinnostavaa tietoa. Kuten Hiski Salomaan laulun ”Lännen lokari” Rätulaati on Red Lodge ja Piutti on Butte, molemmat Montanassa.


 

Jo 500 vuotta sitten savolaiset muuttivat asuinalueitaan koilliseen etsiessään sopivia metsiä poltettavaksi kaskiviljelyyn. Sotien, nälän ja hallinnon houkuttelemina 1500 luvun loppupuolella alkoi muuttoliike Ruotsin asumattomiin metsiin, Finnmarkeniin, kuin myös Tanskaan kuuluneeseen Norjaan. Paikalliset asukkaat eivät hyväksyneet maahanmuuttajia. Tulijat ”metsästivät riistan ja polttivat metsän”. Itäruotsista eli nykyisestä Suomesta tulleilta alettiin vaatia ruotsin taitoa ja suomen kielen käyttö kiellettiin. Kun Ruotsista alkoi muutto Amerikkaan, lähetettiin sinne metsäsuomalaisiakin. Pakolla, jos ei ollut omasta takaa löytynyt muuttohaluja.


 

Kainuunmeren eli nykyisen Pohjanlahden seutuvilta parempaa elämää tavoittelemaan tallustettiin tahi hihdettiin pohjoiseen, Norjaan. Näitä kveeneiksi nimettyjä suomalaisia esivalta vainosi samoin kuten Ruotsissa:”Fornorskingspolitikken, norjalaistaminen, pyrki 1800-luvun puolivälistä lähtien järjestelmällisesti sulauttamaan kveenivähemmistön valtaväestöön. Sen identiteetille elintärkeät kieli, uskonto ja kulttuuri joutuivat ahtaalle. Amerikka houkutti lupaamalla juuri sitä mitä kveeneiltä Pohjois-Norjassa puuttui: työtä, parempia ansioita sekä uskonnollista vapautta.”


 

Sittemmin alkoivat merikuljetukset etelärannikolta, jonne alkoi päästä Sisä-Suomesta junakyydillä.


 

Suomalaiset halusivat suomalaisten seuraan ja saman seudun ihmiset hakeutuivat mielellään toistensa lähelle… Amerikansuomalaisten yhteisöt toimivat kuin Suomi pienoiskoossa. Niissä tuli hyvin toimeen suomen kielellä. Avioliitot solmittiin tavallisesti suomalaisten kesken. Seurakunnat, työväenyhdistykset ja raittiusseurat vaalivat entisen kotimaan henkistä perintöä. Orkesteri, kuorot ja teatteri toivat iloa kovan työnteon lomaan ja lievittivät koti-ikävää. Tutut tuotteet pysyivät ruokavliossa kiitos omien kauppojen ja leipomoiden.”


 

Itse tämän saman totesin 1980-luvulla, kun laivamme lastasi jyviä Kanadan suurilla järvillä Thunder Bayssa. Oli suomalainen sanomalehti, kauppoja ja haali. Vanhempi polvi ei kummoista englantia osannut eikä seutua tuntenut kuin suomalaisten alueella. Nuorisoa piti kutsua englannin kielellä selostamaan, jos halusi kaupungista jotakin tietää. Ja Vancouverissa oli maineikas baari, jossa edelleen karvalakki korvalla käytiin talvisotaa suomen kielellä.

Thunder Bay koostui alunperin kahdesta kaupungista. Toisessa asusti paljon italialaisia, toisessa suomalaisia. Hallinto halusi päästä eroon jatkuvista kovista tappeluista. Yksi keino oli yhdistää kaupungit.


 

Ruotsissa jo viime vuosituhannella alettiin järjestää suomalaista koulutusta ja tarjota palveluita suomen kielellä. Norjassa tällä vuosituhannella valtio on pyytänyt suomalaisilta anteeksi pakkonorjalaistamista. Jos Suomessa ehdottaisi maahanmuuttajien kaltoinkohtelusta ja syrjinnästä anteeksipyyntöä, nykyiset vallanpitäjät tikahtuisivat nauruunsa. Aivan samoin kuin kommentoidessaan joutumistaan hallituksen rasisminvastaiseen pakkokoulutukseen.


 

Eipä pidä tätäkään omia mitenkään suomalaiseksi. Ympäri maailman Trumpin ja Putinin kannattajien populismi on lisännyt suosiotaan. Siihen liittyy maahanmuuton vastustaminen. Nykyisin puhutaan sadopopulismista: ei haittaa, että oma tilanne kurjistuu, kunhan samoin käy muillekin. 


 

Paljon on Amerikan siirtolaisten huonoista oloista kerrottu. On noustu kapinaan työnantajien ja esivallan sortoa vastaan. Noin sata vuotta sitten armeija lähetettiin hyökkäämään asevoimin lakkoilevien Virginian kaivostyöläisten kimppuun.


 

Tämä kirja kertoo toisenlaisistakin oloista. Pohjanmaalta renkipoika lähti Amerikkaan ”vuolemaan kultaa”. Viiden vuoden uurastuksen jälkeen kotiseudulle palattuaan osti maatilan, kunnosti perheelleen kylän prameimman talon ja lainaili velkaisille isännille rahaa. Suuri osa Amerikan siirtolaisista suunnitteli rikkaana paluuta kotimaahan, mutta harvalle se onnistui.


 

Tässä kirjassa ensimmäisenä seuraamme pohjalaisen Oskari Tokoin elämänkaarta. Amerikassa tienattujen rahojen ja ammattiyhdistystaitojen avulla hän kotimaahan palattuaan pyrki kohentamaan köyhien elinoloja. Suomen Autonomisen Suuriruhtinaskunnan ensimmäiseen senaattiin hänet valittiin. ”Tultuaan nimitetyksi maaiskuun lopulla 1917 senaatin talousostan varapuheenjohtajaksi hänestä tuli maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri.” Seuraavana vuona alkaneen kapinan seurauksena Tokoi pakeni Venäjälle. Pohjoisessa Vienassa oli tarjolla brittiarmeijan eversin virka, jonka loputtua pakomatka vei Kanadaan metsätöihin ja sieltä Amerikkaan. Hän lienee ainoa suomalainen, jolle eduskunta on säätänyt lain.


 

Oskari Tokoi oli vallankumouksellista punaista Suomea johtamaan muodostetun kansanvaltuuskunnan jäsen. Jäsenistä viisi onnekasta vangittiin Suomessa. Saivat vankeusrangaistukset ja aikanaan vaputuivat. Osa epäonnekkaista pääsi pakoon Neuvostoliittoon. Heitä ei vangittu, vaan tulivat tapetuiksi Stalinin vainoissa. Suomessa vuonna 1944 säädetty laki salli Oskari Tokoin saapua Suomeen ilman rangaistuksia. Hän vieraili mm. eduskunnan 50 vuotisjuhlissa ja tapasi valtiojohtoa presidenttiä myöten.


 

Evijärveltä Amerikkaan muutti Matti Pitkäkangas vaihtaen nimekseen Matt Hurja. Hänen Amerikassa syntynyt poikansa Emil nousi valtakunnan huipulle, presidentin kaveriksi. Autettuaan kehittämillään kannatustutkimuksilla Rooseveltin presidentiksi Emil Hurja tunnettiin nimellä ”Washingtonin velho” ja sai kuvansa TIME-lehden kanteen. Emil kehitti mielipidekyselyt ja niihin rakentuvat todennäköisyydet, jotka myöhemmin omi nimiinsä George Horace Gallup. Nykyisin puhumme gallupeista, emme hurjista. Tässäkin yksi esimerkki keksinnöistä, jonka joku muu kuin keksijä on ominut itselleen.


 

Suhteidensa avulla presidenttiin ja Yhdysvaltojen hallintoon Hurja onnistui liittämään Suomen Ruotsin rinnalle Delawaren 300-vuotisjuhliin. Alun perin olisi juhlittu vain ruotsalaisia. Samoin suomalaiset lisättiin aiheen postimerkkiin. Hurja oli jatkuvasti aktiivinen kaikenlaisessa Suomen avustamisessa ja käytti hyviä suhteitaan vallanpitäjiin.


 

Suomalaisille tuntemattomampi merkkihenkilö ja Suomen kunniakansalainen on Herbert Hoover, Yhdysvaltain 31. presidentti. Ehkä hän on meille tutuin vanhan telkkarisarjan ”Perhe on pahin” alkulaulusta. Eipä arvattu sarjaa katsottaessa, että yksinkertainen, tietämätön ja suvaitsematon Archie Bunker oli nykyisten populistien esikuva. Noussut määräämään maapallon tulevaisuudesta.


 

Herbert Hoover johti I maailmansodan aikaista humanitaarista toimintaa Euroopassa. Itsenäistynyt Suomi eli tuontiviljalla. Herbert Hoover järjesti viljan tuonnin Ruotsista ja Tanskasta Suomeen. Hän järjesti myös lainoituksen viljakaupoille. Kun muut Euroopan maat jättivät osan lainoistaan maksamatta, ansaitsi Suomi Yhdysvalloissa maineen ”maa, joka maksoi velkansa”. 


 

Olin laivalla Baltimoressa 1973. Taksilla palasin konsulaatista laivalle ja taksikuski kyseltyään kotimaatani totesi:”The country that paid its bills.”


 

Kunniakansalaisuuden lisäksi Herbert Hoover vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi. Herbert Hoover johti Yhdysvalloissa avustustyötä Suomen hyväksi sota-aikana ja sen jälkeenkin.


 

Tuskin yksikään Yhdysvaltain presidenttti on noussut Valkoiseen taloon yhtä suurin odotuksin ja lähtenyt sieltä yhtä epsäuosittuna kuin republikaani Herbert Hoover...Historiankirjoitus muistaa Hooverin ennen kaikkea laman syntipukkina… Hänen pahimmaksi virheekseen osoittautui vuoden 1930 tullilaki. Kongressin republikaanien suuri enemmistö uskoi voivansa pelastaa laman kolhiman kotimaisen teollisuuden ja maatalouden niiden vaatimilla korkeilla tuontitulleilla. Valtaosa demokraateista vastusti hanketta… Tuontitullit sytyttivät kansainvälisen kauppasodan, joka leikkasi kaksi kolmannesta maailmankaupasta ja vain syvensi Yhdysvaltojen maatalouden ja teollisuuden kriisiä… Tullilain karut opetukset kestivät lähes sata vuotta ja pitivät Yhdysvallat vapaakaupan lipunkantajana.


 

Yhdysvaltojen nykyinen presidentti haluaa jälleen palauttaa mieleen äänestäjilleen ja koko maailmalle, mitä murheita ja kriisejä tullilait aiheuttavat. Mitenkähän on pärjätty sillä saarella, jolle presidentti määräsi kovat tullit ja jonka ainoat asukkaat olivat pingviinejä?


 

Kirjan takakannessa mainitut muusikot nousivat kaikki maailman huipulle soittajina. Vaikka olivatkin soittimiensa ykkösmuusikoita, eivät jääneet samalla tavalla historiaan, kuin solistit, joita orkesterit säestivät. Sylvester Aalto oli harvinainen erityislahjakkuus, koska hän oli radioamatööri ja suorittanut laivaradiosähköttäjän pätevyyden.


 

Kirjan loppusanoissa valitellaan vähäistä tietämystä Amerikan siirtolaisista.”Tuntemalla ja ymmärtämällä paremmin suomalaisten Amerikkaan muuttanieden siirtolaisten siirtymistä tähtilipun alle voisimme ehkä onnistua paremmin myös omien maahanmuuttajiemmme kotouttamisessa.”


 

PS. lukemattomia muita merkittäviä tuloksia Yhdysvalloissa saavuttaneita olisi listattavana:


 

-kuten vaikkapa matemaatikko (enpä muista nimeä), jonka ansiosta aikanaan opittiin saamaan raketit ja satelliitit oikeille reiteilleen (Neuvostoliittohan vakoili jenkeiltä samat laskelmat omaan käyttöönsä).


 

- Wallace Wood, jonka sarjakuvakokoelma ilmestyi joukunen vuosi sitten suomeksi. Hän oli Mad lehden perustajia ja ”yksi kaikkien aikojen taitavimmista ja arvostetuimmista sarjakuvataiteilijoista”.


 

- Ahvenanmaalaisruotsalainen Haddon Sundblom, joka Coca-Colan hommissa loi koko maailman tunteman joulupukkihahmon partoineen ja punaisine nuttuineen.

 

PS2. Einar Swanin ikivihreä on "When Your Lover Has Gone". Löytyy youtubesta Frank Sinatran versiosta lähtien.

 

Sinivakoisia Säikeitä Tähtilipun Alla