Lähettänyt MattiLotjonen

Monissa aluksissa oli jo telakalla asennettu sertifioitu Suezin valonheitin.Sertifikaatti oli Suezissa arvokas arvopaperi, sillä ilman sitä kanavaviranomaiset kauppasivat vuokralle omia vanhanaikaisia poijjujaan melko suolaiseen hintaan.Suezin valonheittimiä oli useammalta valmistajalta, mutta periaatteeltaan samanlaisia.

Valonheittimessä oli sisällä kiskoon kiinitettynä 2kpl 2000w lamppuja.Lamppuja käytettiin yksi kerrallaan, ja samassa kiskossa oleva varalamppu saatiin kätevästi käyttöön valonheittimen ulkopuolella olevasta kahvasta kääntämällä.Käytössä olevan lampun takana oli 2 kpl kuperia pyöreän peilin puolikkaita,Joilla lampun palaessa saatiin aikaan 2kpl valokeiloja jotka säädettiin melko tarkkaan 90 asteen kulmaan, jolloin pystyttiin valaisemaan kanavan molemmat laidat.

Jos laivalla oli oma valonheitin niin valonheitinvahtia kanavassa ajoi säkömies ainoastaan pimeän aikaan.

Merimiesurani aikana gonvoit lähtivät sekä Suezin että Port Siden päästa iltayöstä ja kohtasivat Katkerojärvellä puolenpäivän aikoihin.Yöllä kanavaan lähdettäessä eräät luotsit halusivat valonheitintä säädettävän erittäin pikkutarkasti. Ennen walkie talkien aikakautta riitti kansivahdilla juoksemista prykänja keulapakan välillä.Yleensä ei kanava ajossa enää säätöjä tarvittu, vaan valonheitinvahtia ajavan tehtäväksijäi vaihtaa toinen lamppu tilalle, jos käytössä oleva rikkoutui, jota tapahtui silloin tällöin.

Kuivarahtialuksissa valonheittimelle oli peti keulapakalla johon valonheitin nostettiin varastointipaikastaan keulavarastosta. Sähkösyöttöä varten keulapakalla oli speciaali pistorasia, johon ei saanut muita sähkölaitteita kytkeä.

Säiliöaluksissa Suezin valonheitin oli yleensä asennettu keulapiikkiin jossa oli avattavat luukut josta valonheitin voitiin työntää ulos. Myöskin valonheitin  exi tyyppiä eli kaasuvapaa.

Vuokrattavat valonheittimet olivatkin sitten aivan eri maailmasta.Vanhanaikainen tasavirralla toimiva valokaarivalonheitin oli sijoitettu pyöreään kelluvaan poijuun joka uitettiinn aluksen keulan alle ja köysillä tai vaijjereilla nostettiin aluksen keulalle.Sitten laskettiin keulasta köysitikkaat alas, joita myöten päästiin poijjun päälle ja avaamaan manusluukku josta pujottautumalla päästiin konehuoneeseen.Laivan henkilökuntakin lisääntyi kolmella: 2 sähkömiestä koneenkäyttäjinä sekä 1 insinööri piälysmiehenä. Starmarkissa Suezia edestakaisin seilaillessa kehittelin ja rakensin itse oman version suezinvalonheittimestä. Laite toimi loistavasti, mutta sertifigatia en sille kumminkaan saanut,

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 08.05.2013 - 13:10

Tämä Matin muistelus liittyi Äänimeren Merimiesjuttuun Suezista pohjoiseen. Äänimeren ensi syksyn kirjahankkeen vuoksi vanhat Merimiesjutut eivät enää näy, joten Matin tarina on nyt omana juttunaan. T.S.