Kalaa enemmän kuin lihaa

"Onks Joukoo näkyny?" Nyt joukolla ratkaisemaan tämä vuosisadan ravinto-ongelma. Selvisikö vihdoinkin tarkoin varjeltu syy Wihurin kaatumiseen? Pihistikö Wihuri sapuskoissa, jotta pystyi jakamaan miehistölle joululahjat ja lähettämään kotiosoitteisiinkin lahjapaketit? Haihduttiko kenties tämä ruokaskandaali kirjoittajan haaveet merille lähtemisestä?

En tiedä isojen vesien murkinameiningistä mitään, mutta ainakin eräässä Itämerellä seilaavassa koksihöyryssä oli yleislakkovuonna 1956 tarjolla kanaa niin usein, että välillä oli tuntunut, että pian taitaa tukan sijaan päähän alkaa kasvamaan höyhenet.

Ei tainnut olla tekemistä provianttien kanssa? Yhtiössä konetarkastajana 1970-luvun lopulla toiminut kertoi, että velkataakka mt Wisasta kaatoi yhtiön. Muitakin taseeseen ja tulokseen liittyviä syitä lienee ollut.

Olen pahoillani, kun sorruin syvästi äimistyneessä mielentilassani vaikeasti ymmärrettävään sarkasmiin. Minun olisi kuulunut ottaa osaa nimettömän kirjoittajan syvään huoleen paljastamalla itseäni vuosikymmenet askarruttanut asia. Olin nimittäin kuullut, että jossain nimeämättömässä yhtiössä joku nimeämätön stuju (kautta emäntä) olisi useammin kerran tarjonnut hernerokkaa (ruåtsiksi ärtsoppa) jonain muuna, kuin torstai-päivänä. Vieläpä ilman murskattua raakasipulia. HUH!!!

Eräs yli 30 vuotta kokkina ja stuerttina seilannut sukulaiseni kertoi aikoinaan, että on olemassa ainakin kolme kotoista ruokalajia, joita hänen työuransa aikana, lähinnä kaukomeriliikenteessä, verrattain harvoin valmistettiin, nimittäin: hernekeitto, maksalaatikko ja tilliliha.
Hernekeiton osalta syynä oli kuivattujen herneiden huono saatavuus ja heikko laatu Euroopan ulkopuolella.
Maksalaatikon osalta taasen ongelmana oli maksan epämääräinen alkuperä ja huono säilyvyys.
Tillilihaan tarvittavaa lihaa oli kyllä saatavilla lähes kaikkialla, mutta tämän ruokalajin ongelmana oli sen valmistamiseen tarvittavan ajan puute, sillä siinä vaiheessa kun kokkeja oli isoissakin laivoissa enää vain kaksi, ei tarvittavaa työaikaa löytynyt. Toista oli ne ajat, jolloin kokkeja oli parhaimmillaan neljäkin, mutta silloin elettiin vielä 1950-lukua edeltänyttä aikaa.
Tosin eräässä laivassa oli ollut 1960-luvulla jouluaaton pääruokana kinkun ohella tillilihaa, mutta sen valmistaminen oli vaatinut erikoisjärjestelyjä, lähinnä työajan käytön suhteen ja ehkä silläkin seikalla, että aluksen päällikkö oli ollut tillilihasta pitävä herkkusuu, saattoi olla vaikutusta asiaan.

Kuten Timo ohessa mainitsi, niin hernekeittoa riitti villinkin linjan laivoussa torstaisin. Siitä huolimatta, että kuivattujen herneiden saanti maailmalla lienee vaikeata. Kerrankin oltiin aasialaisessa suurkaupungissa etsimässä keittoherneitä "ärtsäriä" varten. Käytössä oli auto ja paikallinen kuljettaja. Auringon laskiessa n. klo 18 emme olleet löytäneet edes keltaisia kuivattuja herneitä, olut lajeja sitäkin enemmän... Mistä/miten niitä herneitä silloin laivoihin saatiin, niihinkin jotka eivät koskaan käyneet Suomessa ?888