Peter Pomerantsev: Totuudella ei voi taistella valheita vastaan. Docendo, 2025. Sivuja 391. ISBN 978-952-850-173-2.

Kuinka sattuikaan. Tämän päivän uutisissa kerrotaan tutkimuksesta, kuinka Suomessakin poliitikkojen valehtelu lisääntyy. Esimerkkinä vaikkapa, kun viime viikon uutisissa kuultiin, että ministereiden julistamat 10 miljardin euron säästöt ovatkin oikeasti vain kolmasosa. Samoin hallitus on pitänyt tärkeänä, että tuleville suomalaisille sukupolville jätetään kukoistava luonto. Tänään uutiset toteavat, että ”luontostrategia on ollut jumissa” koko hallituskauden ajan. Vaikka pääministeri kävi Dubaissa asti julistamassa Suomen edistyksellisyyttä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Nyt Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lykätä omat vastuunsa kunnille ja yrityksille.

Tässä kirjassa käydään läpi Thomas Sefton Delmerin elämänkertaa. Australialaisten vanhempien poika syntyi Berliinissä. Ensimmäisen maailmansodan alkuaikoina koululainen koki, mitä oli olla brittiläinen lapsi kiihkokansallisessa Saksassa.

Ajoittain kirjailija vertailee natsien ja Venäjän Putinin toimien samankaltaisuutta. Mikä on tehonnut Saksassa, tehoaa Venäjälläkin. Ja tehoaa yleensäkin ihmisiin.

Ensimäisen maailmansodan jälkeen lehtimiehenä Delmer loi suhteita nousevan natsiliikkeen johtoon. SA:n katutappelijoita johtanut Ernst Röhm järjesti muutaman Hitlerin haastattelun ja pääsyjä natsien sisäpiirien kokoontumisiin. Natsit keksivät saksalaisten ihanteeksi arjalaisen rodun ja kaikkea siitä poikkeavaa piti vainota. Myös homoja, vaikka Röhm oli itse ”julkihomo”. Sittemmin Hitler murhautti vankan tukijansa.

Natsipuolue oli noussut valtaan vastustamalla korruptiota. Samaa tietä on kuljettu Kiinassa, Unkarissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Euroopan populistisissa puolueissa. Kun on valtaan päästy, pyritään siellä kaikin keinoin pysymään, jotta omaa korruptiota voisi jatkaa. Tärkeä keino on propaganda ja sensuuri estämään omien väärinkäytösten paljastuminen.

Natsit olivat opiskelleet kansanjoukkojen villitsemistä: ”tiedostamattoman merkitys kaikissa teoissamme on valtava, kun taas järjen merkitys on hyvin pieni... väkijoukkojen näkemykset alkavat muistuttaa sokeaa alistumista ja raivokasta suvaitsemattomuutta. Hitlerin propagandassa erityisen vaikuttavaa oli häijy viha oletettuja vihollisia vastaan.” Viha kasvattaa vihaa.

”Ei ole mitään uutta auringon alla” toteaa Vanhan testamentin Saarnaajan kirja. Niin natsit, kommunistit, kuin Putinin, Trumpin ja populistien tukijat rakentavat kannatustaan nöyryytyksen tunteelle. Siitä kasvaa pelko, kateus ja erilaisuuden viha, jolla halutaan peittää omaa huonoa itsetuntoa.

Ideologian kannattajat luottavat niihin tiedotusvälineisiin, jotka edustavat heidän poliittista identiteettiään ja tuntevat epäluottamusta muita kohtaan. Niin natseilla, kuin Venäjällä, Yhdysvalloissa ja maailmalla populisteilla. Perussuomalaisten tiedotus ei noudata Julkisen Sanan Neuvoston journalistin ohjeita, joissa edellytetään julkaistun tiedon olevan totta. Samoin julistivat natsien propagandakäsikirjat:”uutiset eivät pyri olemaan objektiivisia, vapaita, riippumattomia, vaan päämäärä on heijastella aatteen henkistä perustaa.”

Natsit kannattivat kansalaisia ilmiantamaan puolueen vastaisia voimia. Natseille oli katkera pettymys todeta, että ilmiantojen takana oli useimmiten ihmisten kateus ja viha, riidat naapureiden tai työtovereiden välillä.

Brittien propagandasotijat oli keskitetty Woburniin, luoteeseen Lontoosta. Lähellä oli Bletchely Parkin maineikkaat koodinmurtajat, joilla oli käytössään maailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone Colossus.

Kun Englannissa epäilyt Sefton Delmerin natsisympatioista väistyivät, hän pääsi luomaan keski- ja lyhytaaltoradiolähetyksillä natsien vastaista viestintää saksalaisille. Hänen asemansa esittivät isänmaallisia saksalaisia, jotka olivat uskollisia Hitlerille, mutta kaivoivat maata natsipuolueen johdon alta. Laajan avustajaverkon avulla kerättiin nippelitietoa Saksan valtaamilta alueilta puoluejohdon korruptiosta, mässäilystä, öykkäröinnistä ja itsekkyydestä samalla, kun sotilaat rintamilla ja kansa kotimaassa kärsi. Vaikka sittemmin saksalaiset tiesivät, että radiolähetykset tulivat briteiltä, lähetyksiin uskottiin, koska oli todettu tietojen olevan totta.

Niinpä erään Britannian rannikkovesillä väijyneen sukellusveneen päällikkö sai Delmerin radiolähetyksessä onnittelut terveen pojan syntymisestä. Päällikkö ei ollut kahteen vuoteen päässyt käymään kotonaan perheensä parissa. Onnittelut saivat hänet ajamaan veneensä Englantilaiseen satamaan.

Sodan päätyttyä Delmer palasi Saksaan. Vaikka natsit olivat saaneet koko Euroopan tuhotuksi, heitä alettiin nostaa merkittäville paikoille hallinnossa. Säädettiin lakeja sotarikollisten armahtamisiksi. Itävallassa presidenttinä oli tunnettu natsirikollinen vielä 1990-luvulla. Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Saksassa jatkui tyrannia entiseen malliin, nimi vain vaihtui. Natsien sijaan valtaa pitivät kommunistit. Korruptiokin jatkui totutulla tavalla.

Kirjan tekstissä jokunen kohta hämmensi. Toistuvasti mainittiin Saksan kansalaisten transistoriradiot. Sota-aikaan ei ollut transistoreja missään laitteissa. Myös kerrotaan, että saksalaiset laajalti selasivat lyhytaaltojen radioasemia. Muista kirjoista on voinut lukea, että Saksassa olisi ollut sallituja vain kansanradiot, keskiaaltovastaanottimet, joissa oli kiinteästi valittavissa vain saksalaisia asemia. Ja sitten mainitaan että Woburnista Lontoon nurkilta oli 1600 kilometrin päässä Yhdysvaltojen Nebraska. Olisiko tuohon erheeseen syynä, että USAssa on myöskin Woburn nimisiä paikkoja? 

Alussa mainittu kotimaamme uutinen, että poliitikot valehtelevat yhä enemmän kertoi myös, että rahalla on yhä suurempi vaikutus äänestäjien suosioon. Orbanin, Putinin ja Trumpin lisäksi miljoonamiehiä on valittu valtioiden johtoon muuallakin. Viimeksi Tsekissä ja Slovakiassa. Näin jatkunee niin kauan, kuin äänestäjiä ei kiinnosta seurata päättäjien puheiden ja tekojen erilaisuutta. Sitäkin on tutkittu, että valehtelu syö moraalia, eikä enää eroteta oikeaa väärästä, hyvää pahasta.