Pari putkilinjajuttua lisää

Lähettänyt PenttiHuttunen Ti, 08.11.2022 - 17:24

Vuonna 1967 Egyptin ja Israelin välillä käydyt kuuden päivän pyssysulkeiset pani Suezin kanavan portit kiinni. Harjoitukset kyllä loppuivat lyhyeen, mutta kanava pysyi kiinni aiheuttaen jonkin sortin ongelmia varsinkin Eurooppaan suuntautuvalle öljykaupalle ja kuljetuksille. Suurimmillakaan sen ajan tankkereilla, eli Suez-maxeilla, Afrikan kiertäminen ei ollut tarpeeksi tuottoisaa. Alueen viisi öljyntuottajavaltiota päättivät vuonna 1973 perustaa öljyputkiyhtiö SUMED'in (Suez - Mediterranean Pipeline Company), joka rakennuttaisi putken Suezin lahdelta (Ain Sukhna) Välimerelle (Sidi Kerir).

  

Tuo 320 km pitkä putkilinja valmistui 1977. Palvelin vuosina 2005 - 2010 saudikomppanian VLCC laivastossa ja hyvin usein otettiin täysi kuorma Saudi-Arabian Yambu'sta, purettiin 1/3 lastista Ain Sukhnassa putkeen. Sitten kanavasta läpi, haettiin Sidi Keriristä lasti takaisin kyytiin ja siitä Rotterdamiin. Noihin aikoihin oli huhuja, että välille Yambu - Ain Sukhna vedettäisi putki suoraan meren pohjalla, mutta nyt Google tietää kertoa, että putkea suunnitellaan vedettäväksi rantoja pitkin Sharm al Sheikhin kautta Ain Sukhnaan. Tuo kun toteutuu, tankkereita ei tarvita saudiöljyn siirtämisessä Välimeren puolelle. Ilman tuota lisäputkeakin, alla oleva kartta kertoo SUMED'in vaikutuksen, vaikka kanava olisi edelleen kiinni.

  

Ennen noihin oikeisiin ulkolaisiin pönttöihin siirtymistäni siirreltiin ATC:n arkuilla hänen ylhäisyytensä Muammar bin Mohammad bin Abdussalam bi Humayd bin Abu Manyar bin Humayd bin Nayil al Fuhsi Gaddafi,(muistikohan itsekkään koko nimeään) öljyä Ras Lanuf'sta suoraan keskelle Saksaa. Homma onnistui Adrianmeren pohjukasta Triestestä. Ennen purkausluvan saamista, terminaalille piti vakuuttaa moneen kertaan, että laitteemme toimivat ja olemme valmiit välittömästi käynnistämään pumppauksen, kun he määräävät. Terminaali asetti putken ensimmäiselle 30 kilometrin pitkälle osalle kalliin tunnisteaineen, joka menisi hukkaan, jos käynnistäminen ei onnistuisi ensi yrittämällä. Me siis puskettiin omilla pumpuilla tunnistetta lastin edellä, ja kun Alppien toisella puolella, 753 kilometrin päässä Karlsruhe'ssa sensorit havaitsivat aineen, laskurit alkoivat tikittämään.

 

H. (ei varmistettu)

Ke, 09.11.2022 - 14:34

Mahtaakohan Sidi Keririn lastauspaikka olla edelleen toiminnassa? Siellä tuli kerran käytyä ja olihan tylsä paikka, vaan ei ainoa lajissaan. Montakohan paineenkorotusasemaa on mainitsemissasi putkissa? Mahtoi Triestessä joka tapauksessa olla kova vastapaine, vai?

Terve,

Kyllä Sidi Kerir offshore terminaali on kovassa käytössä.

Kuulin kyllä, että siinä alppien yli menevässä linjassa on useita paineen korotuspaikkoja, mutta lukumäärästä tai tyypistä en ole perillä. Siinä kaaviokuvassa on pisteitä, joista ei haaraudu mitään, joten oletan niiden merkitsevän paineen korotusta. Laivalla ei koettu mitään tavallisuudesta poikkeavaa vastapainetta, ensimmäinen korotusasema oli varmaankin heti alkupäässä.