<p>Vapaavahti-lehden julkaisemia Timo Sylvänteen merimiesjuttuja 1970 - 1980 luvuilta elämästä villin linjan laivoissa. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Kirjoittaja voitti Merimiespalvelutoimiston merimiesslangisanojen keruukilpailun 1978, joten teksteissä on käytetty sen aikaista merimiesslangia.<br>
<strong>Kaikkiin merimiesjuttuihin on lisätty kommentointimahdollisuus.</strong> Roskapostien välttämiseksi ylläpito hyväksyy kommentit ennen julkaisua.</p>
<hr size="15">

Remonttia

Mona Passagen läpi pohjoiseen kuljetettiin öljyä Venezuelasta ja Curacaosta USAn iistkustille ja Kanadaan. Eurooppaan ajettiin kappaletavaraa ja bulkkia Tyyneltämereltä, kun oli päästy läpi Panaman kanavasta. Mona Passagen läpi etelän suuntaan kuljetettiin samanlaisia lasteja Panaman kanavan kautta Tyynellemerelle.

Suezista pohjoiseen

ylavalikot

Jari Savolainen (ei varmistettu)

Ke, 07.04.2010 - 11:58

Muistan nyt tuon Timon artikkelin RS-lehdessä, oli mielenkiintoista lukea se uudelleen.

Ajoimme alkuvuodesta -76 Matain kanssa Suezista läpi matkalla Euroopasta Australiaan. Sama touhu tuolloin SUQ:n kanssa. Aamusella kun luotsi tuli päälle Port Saidissa, hän heitti tullessaan radiohyttiin ukaasin jatkuvasta kuuntelusta. Tein pykälien mukaan ja istuin radiohytissä koko ojareissun. Tyttö messistä kiikutti minulle kahvit ja sapuskat radiohyttiin.

Sanomat suqista tulivat tosiaan saattuejärjestyksessä. Auta armias jos joku (moni) saattueen operaattoreista ei ollut kuittaamassa sanomaa heti kättelyssä. Sitä hattuilun määrää suqin operaattorilta piti oikein ihailla. Pitkän vahdin aikana oli nautinto seurata paperille tekemääni paattien kutsulistaa ja arvuutella kuka mistäkin sanomajaosta oli poissa, miten hän selitteli poissaolonsa ja miten kesti ankaran kritiikin :-) Huvinsa kullakin.

Taisi siinä letkassa olla joku paatti, jonka operaattori ei viitsinyt osallistua koko suq karkeloihin ollenkaan. Siinä muiden laivojen välissähän tuokin kanavan läpi seilasi. Minä kuittasin istumisestani överit.

Tuon jälkeen tuli ajettua jokunen kerta Suezin läpi, mutta en muista olisiko cw päivystystä tarvinnut suorittaa enää noin tunnollisesti.

Matailla ajettiin jo -75 (ja sitten uudelleen -76) lasti Australiasta Islantiin, mutta Capetownin kautta. Lienee ollut joku rahtausteknillinen syy, että ei ajettu Suezin kautta.

Jorma Sallinen (ei varmistettu)

Pe, 01.10.2010 - 21:26

Olen itsekkin ajanut muutaman kerran Suezin läpi. Muistan oikein erityisesti tuon SUQ vinoilevat operaattorit, jos nyt joku kipinä ei sattunut vastaamaan kun nyt kerran kutsuttiin ... Very bad radio operators ...hehehe. Kuumaa oli, luotsit käyttäytivät kuin Kiinan keisarit ja pakolliset venemiehistöt varastivatr kaikki, mitä käsiinsä saivat. Kerran poosu sai ahmedid kiinni laivamaalipurkin varastamisesta. Purkki oli viety veneeseen pressun alle piiloon. Poosu huomasi sen ja meni veneeseen, avasi kylmän rauhallisesti sen 20+ litran pöntön ja kaatoi koko hoidon veneen pohjalle,hehhe.Kesti varmaan aikaa ennenkuin se kuivahti.

Radiosähköttäjä-lehdessä 6/1975 julkaistu Timo Sylvänteen artikkeli Passad III-laivan Suezin kanavan läpiajosta matkalla Punaiseltamereltä Välimerelle. Suezin kanava oli samana kesänä 5.6. avattu laivaliikenteelle.

Jutun lopussa tuore Jari Savolaisen kommentti

Ensimmäinen sivu
Radiosähköttäjä 6/1975
Toinen sivu
Radiosähköttäjä 6/1975
Kolmas sivu
Radiosähköttäjä 6/1975
Neljäs sivu
Radiosähköttäjä 6/1975
Lehden kansi
Radiosähköttäjä 6/1975

Tavallinen radiopuhelu varustamoon

ylavalikot

Satuinpa tässä iltapäivällä olemaan komentosillalla hommissa. Ja vähän ulkopuolisena kuulemaan kipparin yliperämiehelle esittämää kuvaelmaa. Sen kuvaelman nimi kuulemma oli "yksi tavallinen radiopuhelu varustamoon".

– Romulaiva Oy, Scrapskepp line!

– Täällä kapteeni Kalossi Seulasta, hyvää huomenta.

– Niin?

– Tuota, saisinkohan lsokenkä?

– Toimitusjohtaja Isokenkä ei ole vielä saapunut!

– No, olisikohan Puolikenkä paikalla?

– Johtaja Puolikenkä on lomalla.

– Saisinko jonkun tekniseltä puolelta?

– Konetarkastajat lähtivät juuri lounaalle.

– Lounaalle? Jaha, no olisiko ketään henkilöstöpuolelta?

– Henkilöstöpäällikkö Värväri puhuu parhaillaan, ja toinen puhelu odottaa.

– No keitähän siellä olisi paikalla?

– Täällä on lähettityttö, hetkinen yhdistän!

– Ei ei, tuota jos kumminkin jonottaisin Värvärille.

Selitti kippari siinä förstille: – Kyllähän se kipinä aina marisee, jotta konttoriin pitäisi tilata säästäväisyyssyistä henkilöpuheluja. Kuulema nytkin vartin odottelusta maksettiin satanen. Vaan sillähän tuo saadaan korvatuksi, että kun ensi pyhänä tullaan satamaan, merkataan tuloaika sen verran todellista aikaisemmaksi, että saaclaan porukalta pihistetyksi tunti lisävastiketta."

Sitten oli saatu linja henkilöstöosastolle:

– Värväri

– Täällä Kalossi Seulasta. Hyvää huomenta.

– No terve terve. Mukava että soitit!

– Terve. Minä olisin tästä porukanvaih . . .

– Mitenkäs teillä menee siellä? Onko hyvät ilmat?

– Juu, kyllä täällä on aurinkoista. Eikä enempiä tuulekaan. Niin, kun minä kuukausi sitten lähetin kirjeen siitä miehistönvaihdos. . .

– Kyllä siellä tropiikin helteissä kelpaa. Me vaan saadaan täällä paukkuvissa pakkasissa puurtaa teidän hyväksi, että väki viihtyisi ja laivat kulkisivat. No kaikilla ei ole yhtä hyvä tuuri, heh heh.

– Niin tuota, tässä on kyllä jouduttu vähän seisomaan, kun jäätiin jäihin kiinni, vaan jäänmurtaja on illaksi luvassa.

– Jaha. Niin. No, hyvä ettei ole propleemia. Hyvää matkaa ja soittelehan taas. Tavataan!"

– Mutta kun meillä olisi nyt ylihuomenna tämä porukanvaihto, että pääseeköhän täältä kaikki lomalle aikovat lähtemään?

– Porukanvaihto? Mikäs laiva tämä nyt olikaan? Jaa, Seula. Missäs laiva nyt on ja mihin matkalla?

– Minä lähetin teille kuukausi sitten tiedot lomallelähtijöistä. Onkohan se kirje tullut perille, kun siinä oli muutakin tärkeätä postia?

– Odotas vähän, katsotaan ... Juu, kyllä täältä mapista löytyi tämmöinen paperi. Sinnehän tarvitaankin aikamoinen joukko. Tuskinpa me millään ehdimme ylihuomiseksi saada lähtemään tällaista määrää. Pitäisi kyllä vähän aikaisemmin ottaa yhteyttä. Vaikka sähkeitse, kun tämä postinkulku on monesti niin hidasta.

– Jaa, että lähetit viime viikolla sähkeen? Varmaan on taas telexin tytöt sählineet. Niin, meillä on ollut nyt viime aikoina niin paljoin vaihtoja, ettei ole enää lomallakaan kuin muutama mies. On jouduttu lähettämään lomalle tulevia suoraan toiseen laivaan. On niin mahdoton pula työntekijöistä. Nykyään kun nämä lomat on niin pitkiä. Jaa, mutta meillä olisi täällä stuertti, jolta olisi loma loppumassa. Yhtiön vanhoja työntekijöitä. Tarvitsetkos stuerttia? Kuuntelen.

– Niin, emäntä on täällä laivalla ollut jo kaksi kuukautta, mutta hänen miehensä tuli tänne sähkömieheksi vajaa kuukausi sitten. Emäntä varmaan haluaisi olla vielä viisi kuukautta, että lähtisi yhtä aikaa miehensä kanssa lomalle. Mutta sitten meiltä koko muu talouspuoli lähtisi lomalle. Eikös sieltä myllystä saa sijaisia?

– Kyllähän sieltä saattaisi saada, mutta emme me nyt tämmöisenä aikana voi ottaa uusia työntekijöitä. On varmistettava, että yhtiön vakituiselle väelle riittää työtä. Niin, kyllä minä taidan lähettää tämän stuertin, niin saadaan edes osa vaihdetuksi. Tulkoon sieltä emäntä lomalle. Kyllä me saamme hänelle paikan jostain muusta laivasta. 0lkoon hän vain viisi kuukautta seuraavassa laivassa. Silloinhan hänelle sattuisi loma samaan aikaan tämän sähkömiehen kanssa.

– Sitten meillä olisi täällä pursimies ja kirvesmies. Molemmat kauan varustamossa palvelleita. Vaihtuukos siellä kannelta ketään? Jaa, ei vaihdu kuin puolikkaita. No, lähetetään nämä nyt kuitenkin sinne. Olkoot puolikkaina, kunnes sieltä lähtee poosu ja timppa lomalle, niin voivat sitten siftata ... Ai, että parille matruusille on jo luvattu ne paikat? No, nämähän voi nostaa sitten matruuseiksi. Säästää yhtiö siinäkin, ettei tarvitse kovin kauaa maksaa puolimatruuseille pursimiehen ja kirvesmiehen palkkaa. Ja oikeastaan voisitte laittaa matruusit vahtiin siksi aikaa, kun tämä poosu ja timppa ovat puolikkaina.

– Joo, ja sitten konemestareita ei ole saatavissa ketään. Nyt kyllä jouluksi voi saada pari vikaeeraajaa. Sitten mulla on kyllä tiedossa muutama konemestari, kun koulut loppuvat keväällä. Että eikö nämä teidän mestarit suostuisi vielä odottamaan ja joustamaan hieman yli lomavuoron? Joo, koita jutella niille.

– Ja näistä perämiehiestä. Mehän voimme ottaa jostain muusta laivasta perämiehen sinne teille. Kun teillä nyt vaan kaksi on lähdössä lomalle, niin saatte yhden uuden. Kyllä kai siellä voidaan ajaa kahdella miehellä, kunnes saadaan puuttuva. Ja olihan teillä siellä kesällä vahingossa neljä perämiestä, että tämä nyt vähän tasoittaa.

Että eiköhän teille tästä porukka saada vähitellen kasaan. Soita kumminkin huomenna vielä uudelleen, niin saadaan varmistaa, keitä sinne on tulossa. Hyvät matkat ja mun puolesta hei hei!

Povaili kapteeni siinä sivussa brygällä ravatessaan, että kun huomenna soitetaan uudelleen, on suunnitelmat moneen kertaan keritty muuttaa. Ja toinen puoli tulijoista ei olisi millään halunnut keskeyttää lomaansa. Eikä toinen puoli lähtijöistä olisi vielä halunnut lomalle. Eli tasapaino säilyy.

Enempää en sitten kerinnyt kuullakaan. Huomasin, että kello oli jo yli kolmen. Tuli kiire, etten myöhästyisi kahvilta.

Tällaiset konjunktuurit oli kolmekymmentä vuotta sitten. Julkaistu Vapaavahti-lehdessä 1980

Telakalla

Suomen eduskunta sääti lain merenkulun verovähennyksistä 1970. Sen ansiosta innostuivat monet maakrapufirmat sijoittamaan laivatilauksiin ja suomalainen tonnisto lähes kaksinkertaistui. Parhaimmillaan laivan tilaaja sai verovähennnyksiä yli 100% tilauksen hinnasta.