Merenkulkijoiden
nostalgiatapaaminen keräsi väkeä
Suomen
Laivahistoriallisen Yhdistyksen tilat olivat tupaten täynnä.
Lauantaina 18.9. tuli vielä muutama peruutus, mutta paikalle
saapui lähes 40 henkilöä. Mukana oli merenkulkijoita kaikista ammattiryhmistä
iältään viidestäkymmenestä ylöspäin. Miltei kaikki olivat saaneet vinkin
tapaamisista internetistä Äänimeri- tai
Merimieskuvia.net – sivustoilta.
Tapahtumaa ei liiemmälti mainostettu, ja useita
helsinkiläisiä pyydettiin osallistumaan vasta myöhemmin järjestettävään
paikallistapahtumaan. Viimeisellä viikolla tuli paljon ilmoittautumisia, mutta
tilojen vaihto suurempiin olisi ollut liian myöhäistä. Järjestäjät ovat
kiitollisia siitä, että osallistujat ilmoittautuivat netissä, mikä helpotti
esimerkiksi tarjoilun ja pöytäjärjestelyiden valmistelemista.
Tervetulokahvien jälkeen kokoonkutsujat Pekka Karppanen Mepasta ja
style='mso-bidi-font-weight:normal'>Mika Muhli
class=GramE>SLHY :stä kertoivat tapaamisen
kehittelystä ja hankkeen etenemisestä. Alkutalvella asia tuli puheeksi Suomi24:n
merenkulkijoiden keskustelusivustolla. Samalla alkoi nostalgiasivujen tuotanto
kasvaa. Karppanen ja Muhli kävivät myös Kotkassa
tutustumassa viikoittaiseen merimiestapaamiseen, ”kympin kahveihin”.
Hieman eväitä ja ideoita oli saatu kerättyä joten päätettiin
lähteä liikkeelle. Jostain oli aloitettava. Ravintola olisi liian meluisa
paikka, joku luentotila saattaisi tuntua steriililtä. SLHY:n
kokoustila oli sopivan intiimi ja merihenkinen, joskaan ei kovin suuri. Siitä
se lähti.
”Long
class=SpellE>time no see”
Yleisön pyynnöstä kukin osallistuja esitteli lyhyesti
itsensä ja työuransa. Voitiin todeta, että todella mielenkiintoisia
merenkulkijoita oli saapunut tilaisuuteen. Kokouksessa kohtasi muun muassa
kolme seniorimerenkulkijaa, jotka olivat seilanneet samassa laivassa yli
kolmekymmentä vuotta aikaisemmin.
Seuraavaksi esiteltiin nostalgiasivustot Äänimeri ja
Merimieskuvia.net. Sivustot olivat useimmille tuttuja, mutta sisällöntuottajien
ohjeita käytiin läpi. Timo
class=SpellE>Haipus piti opastuksen digikuviin,
skannaukseen ja tarinoiden tallentamiseen. ”Lyhyt
merimiesoppimäärä eli short time”.
Merimiesslangia eri aikakausina kerännyt ja tutkinut
style='mso-bidi-font-weight:normal'>Kari Lehtosalo esitteli tämän hetken
hankettaan ja kävi lyhyesti läpi tietokoneen muistissa olevaa sanakirjaa. Monet
sanat herättivät keskustelua. Usein ääntämismuoto on vähän erilainen riippuen
merimiehen kotipaikasta. Yhteisesti tuumittiin, että lomasysteemi on vähentänyt
merimiesslangin käyttöä laivoilla. Myös tekniikka on muuttunut, lastipuomeja ja
lemppuluukkuja ei enää ole.
Arvokasta tietoa
lähimerenkulusta
Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen varapuheenjohtaja
style='mso-bidi-font-weight:normal'>Petri Sipilä esitteli yhdistyksen ja
kertoi muista alan toimijoista kuten Kauppalaivastotietokanta ja
Merihistoria.fi –sivustoista, joissa hän on mukana.
Yleiskeskusteluissa hän vakuuttui tietomäärästä, mikä merenkulkijoilla on
elinkeinon asioista. Laivat kiertävät ympäri maailmaa. Merimiehet seilaavat
niiden mukana, näkevät ja kokevat, ovat mukana tapahtumissa ulkomailla ja
merillä.
Yleiskeskustelun alustukseksi valittiin Finnlinesin
Espanjassa rakennetut Juliana –luokan alukset, koska
tapahtumaa suunniteltaessa näytti, että tästä varustamosta tulisi eniten
osallistujia. Keskustelua veti Pekka Karppanen ja Mika Muhli
näytti kuvia Juliana -aluksista. Laivojen vaiheita, liputuksia ja
onnettomuuksia käytiin läpi. Merenkulun tapahtumien myötä usein sivuttiin myös
muiden varustamoiden vaiheita.
Merimiesjuttujen kerronta oli tässä vaiheessa
parhaimmillaan. Keskusteluissa kuultiin legendaarisia varustamoita; Paulin,
Wihuri, Nielsen, AL jne. Myös nykypäivän yhtiöitä kuten Neste,
class=SpellE>Langh, Rettig, sivuttiin. Joitakin kuuluisia laivojakin
muisteltiin. Monien mielestä pitäisi esitellä ja muistella myös legendaarisia
merenkulkijoita.
Salven
style='mso-bidi-font-weight:normal'> silakat pitävät merimiehen tiellä
Reilu kolme tuntia vierähti nopeasti. Paria pientä taukoa
lukuun ottamatta tarinaa tuli monesta tuutista. Kahvia, juotavaa ja purtavaa
riitti. Kirjastossa oli myös pienimuotoinen valokuvanäyttely. Seinillä ja
kaappien päällä oli tauluja ja pienoismalleja. Muutamat ehtivät tutustua myös
class=SpellE>SLHY:n laajaan kirjastoon ja lehtiarkistoon.
Autoja oli sen verran, että kaikki halukkaat saatiin
kuljetettua merimiesravintola Salveen. S-ryhmän
hallussa oleva perinteinen ravintola on säilyttänyt merimies- ja laivamiljöön,
vaikka on tunnettu myös kulttuuri- ja musiikki-ihmisten kohtauspaikkana sekä
hyvänä ruokaravintolana.
Alakerran pitkä pöytä sekä yksi ikkunapöytä tulivat täyteen,
kun 25 merimiesmuistelijaa tuli nauttimaan kuuluisista Salven
silakoista. Jutut jatkuivat, monia yhteisiä tuttuja muisteltiin. Tapahtuma tuntui
olevan ihmisten mieleen. Illan mittaan alkoi jo tulla kyselyjä seuraavasta
tapaamisesta.
Ensimmäinen nostalgiatapaaminen saatiin vietyä onnistuneesti
läpi. Kokemusta ja ideoita saatiin. Parhaat vinkit tulevat aina
merenkulkijoilta itseltään. Heiltä tullaankin kysymään kommentteja ja
ehdotuksia seuraavan tapahtuman suhteen. Alustavasti on ajateltu vuosittain
järjestettävää kokoontumista, joka kiertäisi eri satamakaupungeissa.
Kiitokset kaikille! Laittakaahan skannerit suoltamaan ja
kynät kirjoittamaan. Hyvää syksyn jatkoa!
Terveisin
Nostalgiatiimi
Arkistoista
POLAR EXPRESS / OGVH oli alunperin Tanskassa Ålborgissa 1963 rakennettu ruotsalainen PRINSESSAN MARGARETHA. Ajeli Göteborgin ja Frederikshavnin välillä. Oy Vasa-Umeå Ab osti laivan 1968 ja muutti nimeksi POLAR EXPRESS. Ajoi reittejä Vaasa–Uumaja, Vaasa–Sundsvall ja Pori–Sundsvall, sekä myös Göteborg - Frederikshavn ja Gedser-Travemünde vuosina 1970-1982. Vuonna 1982 myytiin Oy Jakob Lines Ab:lle. Myytiin Kuwaitiin 1984 ja nimeksi vaihtui AL FARIS 3. Panamalaisena FARAH II nimisenä upposi Punaisella merellä egyptiläisen Nuweiban kaupungin edustalla, kun tulipalon vuoksi oli hinauksessa pois satamasta. Hyvä linkki tulipalokuvineen: http://www.shipwrecksofegypt.com/redsea/indexEF.html. Klikkaa laivan nimeä FARAH II.