Henry Nielsen

Body

Suomessa perustettiin 1920-luvun alussa vilkkaasti uusia hakurahtivarustamoita. Ensimmäisiä aloittaneita olivat tanskalainen Henry Georg Nielsen ja ruotsalainen Gustaf Birger Thordén, jotka perustivat yhteisen laivameklari- ja rahtausliikkeen. Yhtiön nimi oli Ab Nielsen & Thordén Oy ja se toimi Helsingissä osoitteessa Fabianinkatu 6. Kaupparekisterin perustamispäivä on 21.08.1923.

Anonymous (ei varmistettu)

Su, 28.11.2010 - 16:51

Kohdassa, jossa käsittelet 'noormarkkulaisia' Evaa ja Pulptraderia, tuli sellainen tunne, että Pirjo oli myös yksi noista vihreäkylkisistä. Pirjo kaatui satamasta lähdön jälkeen melkein eka kurveissa liiallisen kansilastin vuoksi, jos oikein muistan.
Olin itse 60-luvun alkupuoliskolla Vaasa Provider-nimisessä aluksessa, jota komensi 'pirjonkaatajaksi' nimitetty kapteeni Veikko Tammi, jolle Pirjon mainitseminen oli kuin punainen vaate.

Pentti Huttunen
( Solanossa ja Patriciassa kanssasi samaan aikaan )

Muistikuvieni mukaan "Pirjon" ahterissa luki Helsingfors.
Aivan 100% varma en ole mutta bongarikuvissa olevan Pirjon keulassa on ainakin Nielsenin tähti: https://www.merimieskuvia.net/Merimieskuvia/Bongarikuvat/Sivut/Bongarik…
Myös itse aiheesta aiemmin keskusteltu suomi24 palstalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1297861
Pirjo oli toki myös vihreä, kuten Pinja ja Piccolo.
Hannu Vapalahden kirja "Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973 antaa myös omistajaksi Helsnigfors Steamship Ltd:n samoin kuin Suomen kauppalaivaston tietokantakin.
J.Hacklin

Pena terve,

muistelen, että odottamassa albumissa julkaisua on yksi kuvasi PATRICIASTA. Kirjoitin Henry Nielsen historiaan PIRJOn tiedot.
PULPTRADER ja PIRJO ovat Valmetin Pansion telakan peräkkäiset rakennusnumerot 259 ja 260 ja dwt eroa on muutama kymmenen. PULPTRADERIN kuva näkyy osoitteessa: http://www.photoship.co.uk/JAlbum%20Ships/Old%20Ships%20P/slides/Pulptr….
John Hacklinille parhaat kiitokset perusteellisista tiedoista.

Anonymous (ei varmistettu)

Ke, 19.06.2013 - 10:54

Viimeisenä vuotenaan Suomen lipun alla Pulptrader oli "kovan onnen lapsi".
Ensiksi ajettiin karille Pellingin salmessa ja kolmea viikkoa myöhemmin
törmättiin Antwerpen'istä ulos tullessa Royal Mail'in paattiin. Viimeksi
mainitussa tapauksessa olisimme vaikka voineet upota. Molemmilla kerroilla
meillä oli luotsi laivalla mutta kipparihan ottaa kaiken vastuun. Kuviakin
löytyy mutta en ole vielä päättänyt mitä niiden kanssa tehdä.

Mukana ollut

Panamassa näyttää olleen yhtiö TRANSMOANA CARRIERS S.A. Perustettu 21.02.1974 ja johtohenkilöinä Bertel E Ahlström, Peter Ahlström ja Hans Erik Ahlström. En tiedä liittyykö yhtiö mitenkään Bertelin varustamotoimintaan.

Sailor (ei varmistettu)

Ke, 28.01.2015 - 15:59

Eikö suomalaisilla varustamoilla ollut jotenkin ulosliputettuja aluksia jo ennen sotia? Sotien jälkeenhän valuutan maasta vienti - siitähän käytännössä lienee kyse - oli rajoitettua, jopa kiellettyä ja ainakin lisenssioitua. Tästä ei ole paljon kirjoiteltu, mutta asia nousee esiin erinäisissä yhteyksissä.

Valuutan maasta vienti lienee helpottunut 1980-luvun puolivälissä, jota seurasi kai ulosliputusaalto, sekä mantereella että Kongossa, missä esim. GE taisi liputtaa ainakin kaikki reeferinsä.

Rahamarkkinathan vapautuivat sitten täysin tultaessa 1990- luvulle ETAan ja viimeistään Eurostoliittoon liityttäessä.

Mutta vielä: Jarin mainitsema Ahlströmien Panama-yhtiö lienee perustettu aikana, jolloin "sellaisen" po. tiukkaa ja säädeltyä, vai?

Ennen sotia lähes sata laivaa mukavuusliputettiin eri Euroopan valtioista Suomeen. Vielä 1960-luvulla ruotsalaiset mukavuusliputtivat Ahvenanmaalle Iris-varustamoon.

Kun Äänimeren valokuva-albumeista hakee sanalla convenience löytyy parikymmentä paattia.

Pari Äänimeren linkkiä, missä kerrotaan suomalaisista lippu- tai mukavuuslippulaivoista alkaen 1920-luvun alusta.

http://www.aanimeri.fi/mukavuuslippuhistoria

http://www.aanimeri.fi/ensimmaisia

Ennen sotia Holger Liljestrand ainakin puuhaili jonkin virolaisen paatin kanssa - katso Varustamohistoriaa -> Holger Liljestrand. Onpa saattanut Baltian maissa olla merenkulkijoilla vielä kurjempi tilanne kuin Suomessa. Jossain historiassa oli niputettu Kreikka, Baltianmaat ja Suomi samaan kurjuuteen.

Hannu Vanninen (ei varmistettu)

Ke, 31.08.2016 - 16:56

Hei,

Kävikö Solano koskaan Oulussa? Vahva muistikuva on, että olisi käynyt?

T. Hannu

 

Timo Sylvänne (ei varmistettu)

To, 01.09.2016 - 10:55

Jälkimmäinen SOLANO (OISI) oli uutena rahdattu ajamaan Pohjanlahden satamista paperia. Ensimmäinen SOLANO (OGYO) poikkeili joskus Suomessa. Olin mukana 1976 Haminassa ja Helsingissä. Oulusta ei ole tietoa.