Kirjan alku perustuu Piia Vuoren pro gradu-työhön Tampereen yliopistolle vuodelta 2010. Tutkielman nimi: Kunnallisneuvos puhaltaa tuulta tulevaisuuden purjeisiin - J.W. Södelund taloudellisena ja poliittisena vaikuttajana 1800-luvun lopun Raumalla.
Mielenkiintoista asiaa, raumalaisille erityisesti. Ehkä akateemiset vaatimukset edellyttävät tietynlaista kielenkäyttöä ja asioiden toistoa. Ei sillä, että kokisin akateemisuuden vieraaksi: Olen useita kertoja poikkeilut Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kahviloissa.
Vauhdikkaammin lukee merikapteeni Hannu Vartiaisen keräämiä purjelaivojen historioita. Laivahistoriahan voi olla pahimmillaan kuin julkisten kulkuneuvojen aikataulujen lukemista. Tässä on laivahistoriaa parhaimmillaan ja matkoja ja tapahtumia lukee ilolla.
Kirjaan on löydetty J.W.Söderlundin nuorimman tyttären Ingrid Söderlundin muistelmat. Lopusta löytyy miehistöluetteloita ja merikapteeni Jukka Mikkolan vuosien arkistotutkimuksissa keräämiä positsuunilistoja.
J.W. Söderlund syntyi Raumalla 18.11.1845 ja myös kuoli Raumalla 19.7.1904. Laivat myytiin pois. Redarin leski Augusta Söderlund joutui tulemaan toimeen pienellä eläkkeellä. Ainoa muisto Rauman merkittävimmän miehen elämäntyöstä löytyy hautausmaalta: kaupungin pystyttämä hautakivi.
Kauppias J.W.Söderlund omisti 1800-luvun lopulla Suomen suurimmat laivat ja Suomen suurimman laivaston. Manner-Suomen ensimmäinen rautalaiva oli Söderlundin ostama fregatti WINEFRED ja kooltaan Suomen suurin. Kauppias ja redari oli myös kunnallismies ja valtiopäivämies. Erityisesti hänet muistetaan rautatien hankkimisesta Raumalle.
Äänimeren sivuille olen kaivellut kymmenien suomalaisten konelaivavarustamoiden historiatietoja. Yhteistä näille on ollut, että yksi mies - usein merikapteeni - on onnistuneilla liiketoimillaan luonut suuren laivaston. Redarin kuoltua laivat on pantu myyntiin. Jos ei heti niin yleensä kuitenkin seuraavan sukupolven aikana.
Joitakin esimerkkejä vaikkapa Antti Wihuri, O.S. Nylund, Henry Nielsen, Ilmari Tuuli, Algot Johansson, Herbert Janhonen, J.W. Paulin. Kaikilla oli kymmenittäin laivoja ja varustamoista jokunen oli Suomen suurin.
Rauman Merimuseo on Suomessa merkittävin merenkulkijoiden työtä ja elämänmenoa tallettava museo ja hienosti kuvitettu ja taitettu kirja on tähän työhön arvokas lisä.
J.W.Söderlund
Kirjan alku perustuu Piia Vuoren pro gradu-työhön Tampereen yliopistolle vuodelta 2010. Tutkielman nimi: Kunnallisneuvos puhaltaa tuulta tulevaisuuden purjeisiin - J.W. Södelund taloudellisena ja poliittisena vaikuttajana 1800-luvun lopun Raumalla.
Mielenkiintoista asiaa, raumalaisille erityisesti. Ehkä akateemiset vaatimukset edellyttävät tietynlaista kielenkäyttöä ja asioiden toistoa. Ei sillä, että kokisin akateemisuuden vieraaksi: Olen useita kertoja poikkeilut Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kahviloissa.
Vauhdikkaammin lukee merikapteeni Hannu Vartiaisen keräämiä purjelaivojen historioita. Laivahistoriahan voi olla pahimmillaan kuin julkisten kulkuneuvojen aikataulujen lukemista. Tässä on laivahistoriaa parhaimmillaan ja matkoja ja tapahtumia lukee ilolla.
Kirjaan on löydetty J.W.Söderlundin nuorimman tyttären Ingrid Söderlundin muistelmat. Lopusta löytyy miehistöluetteloita ja merikapteeni Jukka Mikkolan vuosien arkistotutkimuksissa keräämiä positsuunilistoja.
J.W. Söderlund syntyi Raumalla 18.11.1845 ja myös kuoli Raumalla 19.7.1904. Laivat myytiin pois. Redarin leski Augusta Söderlund joutui tulemaan toimeen pienellä eläkkeellä. Ainoa muisto Rauman merkittävimmän miehen elämäntyöstä löytyy hautausmaalta: kaupungin pystyttämä hautakivi.
Kauppias J.W.Söderlund omisti 1800-luvun lopulla Suomen suurimmat laivat ja Suomen suurimman laivaston. Manner-Suomen ensimmäinen rautalaiva oli Söderlundin ostama fregatti WINEFRED ja kooltaan Suomen suurin. Kauppias ja redari oli myös kunnallismies ja valtiopäivämies. Erityisesti hänet muistetaan rautatien hankkimisesta Raumalle.
Äänimeren sivuille olen kaivellut kymmenien suomalaisten konelaivavarustamoiden historiatietoja. Yhteistä näille on ollut, että yksi mies - usein merikapteeni - on onnistuneilla liiketoimillaan luonut suuren laivaston. Redarin kuoltua laivat on pantu myyntiin. Jos ei heti niin yleensä kuitenkin seuraavan sukupolven aikana.
Joitakin esimerkkejä vaikkapa Antti Wihuri, O.S. Nylund, Henry Nielsen, Ilmari Tuuli, Algot Johansson, Herbert Janhonen, J.W. Paulin. Kaikilla oli kymmenittäin laivoja ja varustamoista jokunen oli Suomen suurin.
Rauman Merimuseo on Suomessa merkittävin merenkulkijoiden työtä ja elämänmenoa tallettava museo ja hienosti kuvitettu ja taitettu kirja on tähän työhön arvokas lisä.
Osoite purjelaivoista kiinnostuneille:
Jukka Mikkolan purjelaivasivuille