Vapaa Sana

Kuvaus

Tämä korvaa aiemman Vapaa sana foorumin, joka herkesi toimimasta https-protokollan käyttöönoton jälkeen.
Tänne voi kirjoittaa ilman käyttäjätunnusta ja nimettömänä ja aiempia kirjoituksia voi vapaasti kommentoida.
Vanhan Vapaa sana vieraskirjan tekstit on luettavissa: Vanha Vapaa Sana

Vapaa sana - uusi ja vanha: ohjeita

Lähettänyt TimoSylvänne

Tämä korvaa aiemman Vapaa sana foorumin, joka herkesi toimimasta https-protokollan käyttöönoton jälkeen. Tänne voi kirjoittaa ilman käyttäjätunnusta ja nimettömänä.

Klikkaa "Lisää uusi keskustelu".

Muiden kirjoituksia voi vapaasti kommentoida. Klikkaa kirjoituksen vasemmassa alakulmassa näkyvää "Lisää kommentti".
Jos haluat kommentoida kommenttia, klikkaa kommentin vasemmassa alakulmassa näkyvää "Vastaa".

Tämä ohje on kiinnitetty palstan alkuun. Uudet keskustelut näkyvät tämän alapuolella, tuorein ensin.

Vanhan Vapaa sana vieraskirjan tekstit on luettavissa: Vanha Vapaa Sana

Forums

pekka vesala (ei varmistettu)

To, 17.12.2020 - 20:03

morjes matti peltoselle  olin ainossa moottorimiehenä 24  7  1976  10  3  1977  mielestäni matka libyasta japaniin kesti 45 vuorokautta oman päiväkirja merkinnöän mukaan    minun pisin merimatka yhtämittaa  pekka vesala

Engship Sailorien tapaaminen 14.11.2025

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Engship Sailorien tapaaminen perjantai 14.11. 2025 klo 16 alkaen hinta 48 euroa . Avec mukaan ja Bore laivalle. Bore on Turussa Forum Marinum laiturissa Linnankatu 72
Menu sisältää alkumaljan, alku, pää ja jälkiruuan. Ilmoitelkaa tulostanne.
Laittakaa minun sähköpostiin tai puh 0405036082 tekstiviesti ja oma ja avec nimi.

Forums

Henry Nielsen Nostalgia ja kaikkien syvien ja suolaisten merien skönöt

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Seuraavaa risteilyä on jo kyselty. Juuri viime keväänä olimme matkalla, joten ei vielä. Ajattelen alkavani touhuamaan vuoden 2026 tapaamista vuodenvaihteen tienoilla. Ehkä menemme reissuun ensi vuoden syyskuussa. ??

Parilla viime matkalla on ollut ilahduttavan paljon myös niitä syvien ja suolaisten merien skönöjä, jotka ovat olleet vain muissa varustamoissa. Nytkin he ovat tervetulleita tapaamaan toisia kollegoita menneiltä ajoilta. Tervetulleita ovat KAIKKI skönöt 1950 - 1990 luvuilta jobista riippumatta sekä myös yhteistyökumppanimme esim MEK, MEPA, Merimieskirkon työntekijät, eri merenkulkualan yhdistysten jäsenet ja muut alalla toimineet.

Risteilymme ovat olleet huikean suosittuja. Viime reissulla oli noin 170 matkailijaa ja edellisellä noin 180 merialan henkilöä. Tämmöinenhän on mainio tilaisuus tavata vanhoja seilaus-, koulu- jne kavereita joskus vuosikymmentenkin takaa.

Risteilymme aloitettiin vuonna 2003 Henry Nielsen lipun alla. Vaikka toivotamme nyt kaikki mukaan, jatkamme saman lipun alla, koska Nielsen loco tarttuu jo nyt lukijoiden ja nettiä seuraavien silmään ja siten mahdollisimman moni saa tiedon tapahtumasta.

Tervetuloa ja kertokaa kiinnostuksestanne
Wintiö

e-mail: wintio1949@gmail.com

Forums

Mainiota. Ensi kevät ei itselleni olisi sopinut. Muutoinkin olen tykännyt syyspuolen matkoista.
Vastikään olin FINNSIRIUS/FINNCANOPUS kyydissä Naantalista Långnäsiin. Olisi meidän muistelullemme mainioita kyytejä. Paljon laajoja yhteisiä tiloja baarien lähistöllä. Eikä mölyisiä pubeja eikä yökerhoja, joissa ei kuule kaverin puhetta.

Ja monin verroin maistuvammat sapuskat.

Ongelmana vain Naantali.

Engship Sailorit

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Bore ravintolalaiva tarjosi perjantaita 31.10.2025 meidän tapaamis ajankohdaksi. Jos kiinnostusta riittää katsotaan ja neuvotellaan menu. Laita viesti jos olet tulossa. Laita vastaus vain uhteen foorumiin. Facebookissa on sama ilmoitus. Terveisin Tapani

Forums

Mahtaisiko illalla mahtua kuokkimaan Engshipin porukkaan?
Samana päivänä Turussa on Suomen Tietoliikenneteknisten (Suomen Radiosähköttäjäliitto) väen iltapäivälounas. Sen jälkeen olen aiemmin majaillut BOREn hytissä. Ilmaantuisin kuunteluoppilaaksi, jos tilaa löytyy

Olet tervetullut , mutta varaa menun hinta 40 euroa. Meillä on jo ollut tapaamisten alustuksen tehnyt Mepa ja Merimieskirkko tarinoiden meidän kohtaamisesta. Nyt en ole saanut kerättyä ketään, mutta sinähän voit kertoa Nielsenin varustamon tapaamisista. Tervetuloa ja kiva nähdä.

Kiitos kutsusta. Muuttunut päivämäärä ei passaa. Lähden Turusta jo kuun vaihteessa.

Mukavaa jutusteluiltaa tielle kaikille.

Kaunista merimiesmussiikkia

Lähettänyt Anonymous (ei varmistettu)

Timo: "Äänimeri-sivusto on siirretty uuteen veppihotelliin uudelle palvelimelle. Vielä ei ole asennettu ohjelmistoja äänitteiden kuuntelua varten."

Tuota odotellessa voisin uhkarohkeana jakaa yhden kauniin merimieslaulun äänitteen 1980-luvulta Nestefox -nimiseltä kaasutankkerilta. Äänite tehtiin "Daugava Dixie Tigers" -nimimerkillä kahden surkean kasettinauhurin avulla. Sittemmin digitoitu ja remasteroitu vain alkuperäiset ääniraidat muassaan.
Taideteos on coveri "Cotton Fields" (also known as Cotton-Eyed Joe) -nimisestä laulelmasta, joka kertoo orjatyövoiman elämästä Yhdysvaltojen Louisianassa. Laulun tekijäksi jossain lähteissä mainitaan Huddie Ledbetter (Lead Belly), joka sen ensimmäisenä levyttikin v. 1940. Biisin alkuperä lienee kuitenkin vanhempi jo 1800-luvulta orjien peltomarssina ja sittemmin kansanlauluna.
Tekijänoikeudelliset seikat eivät siis nähdäkseni estä tämän äänitteen jakoa pienelle piirille.
Esiintyjien nimiä ei kuitenkaan paljasteta, sillä he uhkasivat vetää minut kölin ali, jos sen teen. Suomenkielisen sanoittajan lupa on.

Nauramista kaikille!

t kari a

https://drive.google.com/file/d/1pVFmKI9LNa5pA7t59OPIxNG6v4Bh7EgR/view?…

Forums

On tyylikäs äänite. Mallikas lyriikka, vaikken kaikkea ihan kuullutkaan. Osaavaa väkeä asialla. Tämmöistä jaksaa kuunnella. Ei ole mikään hyttipileiden keksintö yön tunteina, kun on muistettu kamerat ja jonkun soittopeli.

Olisihan hienoa saada kuvia tästä bändistä. NESTEFOXista ei muutenkaan ole paljolti kuvia.

PS. aivan kohdillaan on mainita, etten ole kymmeneen vuoteen saanut lauluosastoa kuntoon. Edelleen on satamäärin kuvia odottamassa julkaisua. Äänimeren seuraajilla on enempi kiinnostusta kuviin ja juttuihin, kuin lauluihin.

kari ahola (ei varmistettu)

Pe, 13.06.2025 - 08:07

In reply to by TimoSylvänne

NESTEFOXIN SAIN (Suom. san. kari a)

Enhän ollut vielä kovin vanha, kun äiti minut kaijan laitaan laittoi.
Sinne vain! Kaasulaivan sain.
Ja me mentiin Louisianaan, hiki virtas alla kuuman taivaan.
Sinne vain! Kaasulaivan sain.
Ja joskus jälkeen koulun jälleen äitimuori soitti ystävälleen.
Siitä vain! Nestefoxin sain.
Ja me mentiin Louisianaan, hiki virtas alla kuuman taivaan.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.

Enhän ollut vielä kauan juonut, kun Neste laivan Riikan linjaan laittoi.
Sinne vain! Kaasulastin hain.
Ja me mentiin siitä Ranskaan ja sieltä suoraan telakalle Tanskaan.
Sinne vain Nestefoxin sain.
Ja firma laivan kuntoon laittoi, varustamon pamput peistä taittoi.
Kotiin vain he matkaliput sai.
Ja me Riikaan matkaa tehtiin, kivelläkin käytiin ja päästiin lehtiin.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.

Ja kaasun matkaa vielä vahtaan, Itämeren tuuliin kirput lahtaan.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.
Ja laiva kulki, luotseja kaihtoi. Ruoska pomon monta miestä vaihtoi.
Sen mä sain, kun Nestefoxiin hain.

Enhän vielä liene liian vanha, siispä kekoon tähän korteni mä kannan.
Tätä mä hain. Kaasulaivan sain.
Ja lomalla kun maata raivaan, ajatukset palaa kaasulaivaan.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.
Ja kohta koittaa suuri aamu, Seutulassa kalpeena kuin haamu.
Mönsträän vain. Kaasulaivan sain.
Ja me mennään jälleen Riikaan, hiki virtaa alla Latvian taivaan.
Sinne vain Nestefoxin sain.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.
Sitä mä hain. Nestefoxin sain.

kari ahola (ei varmistettu)

Pe, 13.06.2025 - 10:38

In reply to by TimoSylvänne

Daugava Dixie Tigers -nimimerkistä sen verran, että nimen alkuperä juontuu selvästikin Latvian ja Riian läpi virtaavasta suuresta Daugava-joesta. Suomennos Väinäjoki merkitsee leveää hidasta virtaa.

Daugava saa alkunsa syvältä Venäjän puolelta Moskova -nimisen pikkukylän (ei siis pääkaupungin) liepeiltä vähän samoilta tienoilta kuin Volga, vedenjakajan toiselta puolelta tosin siis. Joki virtaa sitten läpi Venäjän paikallisten maisemien, Valko-Venäjän sekä Latvian halki Itämereen Riian kohdalla. Tuossa joen suun kohdin sijaitsi Bolderajan kaasukombinaatti Sojuzgas, josta Nestefox lastasi propaania Länsi-Euroopan tarpeisiin.

Lastausnopeus oli täysin riippuvainen ulkoilmalämpötilasta, sillä kaasu oli kombinaatilla nesteytettynä, ja vaati suurta jäähdytyskapasiteettia. Talvipakkasilla laivan lastaus kesti vuorokauden, joskus alle senkin. Kesähelteet aiheuttivat jäähdytystarpeen radikaalin lisäyksen, jolloin lämmönvaihtimien voimat eivät aina riittäneet, ja lastaus venyi useamman vuorokauden mittaiseksi. Toinen asia oli sitten täydentävien tankkivaunujen myöhästyminen raideliikenneongelmien vuoksi. Muistan joskus odottaneemme junaa viikonkin verran.

Kgb oli Neuvostoliiton aikaan tietysti tärkeä koordinaattori ulkomaanliikenteeseen liittyvissä asioissa. Niiden kanssa oli elintärkeää olla hyvissä väleissä. Niinhän me olimmekin. Yhteistyö ja "liiketoimet" sujuivat molemminpuolisin hyödyin. Esim. yölomien käsittely oli sujuvaa, kunhan yöjalkailija keksi asialleen edes jotenkin pätevän syyn. Pahviset proopuskat oli vain pidettävä visusti tallessa, etteivät ne joutuneet maissa vääriin käsiin. Seuraukset tuosta ja asiattomasta myöhästelystä olivat ankarat; yhden reissun porttikielto kaupungille.

Daugava oli ja lienee yhäkin varsin kalaisa vesistö. Oli suosittua osallistua kgb-kavereiden järjestämille kalastusretkille Väinäjoella. Eväät olivat paikalliseen tapaan kiitettävän runsaat ja monipuoliset. Eräänkin kerran saaliina oli hirveä hauki - yli pitkälti toistakymmenkiloinen. Se nostettiin moottoriveneestä laivaan kraanalla. Rohkeimmat jopa söivät sen. Pää keitettiin ja kuivattiin sekä ripustettiin raameihin päivähuoneen seinälle.

Tähän syssyyn tullee vielä mainita Jürmalan kylä Riian länsipuolella, jossa edelleen säilynyt tsaarinaikuisten yläluokkien kesäloma-asutukset. Upeaa hiekkarantaa kilometreittäin, jonne merimiehet ja -naiset usein kesäisin suuntasivat vapaa-aikoinaan.

t kari a

ARIADNE

Lähettänyt TimoSylvänne

Tästä ARIADNEsta kysely oheisessa kommentissa:

https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/454

Forums

Päivi Niittumaa (ei varmistettu)

Ke, 21.05.2025 - 14:03

Hei! s/s Ariadne risteili Helsingin ja Kööpenhaminan väliä. Meitä kiinnostaa risteily joka alkoi 25.6.1960 Helsingistä. Jos muistatte tätimme,  Aune Niittumaa -nimisen henkilön voitteko pikaisesti ottaa yhteyttä. Aune työskenteli laivalla huhtikuusta elokuuhun 1960. Miehistökortin mukaan hänen työtehtävänsä oli pentterit. Mitä tämä lyhenne tarkoittaa? Meillä on myös tuo miehistökortti, löydetty arkistosta. Siinä on Ariadnella työskennelleiden nimet, mutta voiko sen julkaista täällä?

Rahtilaivoissa pentteri oli messien ja kipparin salongin yhteydessä. Pentterissä pruukasi olla jääkaappi, astiasto ja kallen/villen tiskauspaikka. Messien penttereistä pruukasi olla ovi byssaan eli laivan keittiöön.

OULU- laiva

Lähettänyt PenttiHuttunen

Oulu-laivan historiaa on aloitettu kirjoittamaan jo vuodesta 1963, jolloin alus laskettiin vesille Reposaaren Konepajan telakalta Merenkulkuhallituksen tilaamana tarkastusaluksena. Tuolloin alus sai nimekseen T/A OULU ja toiminta-alueekseen Oulun luotsipiirin, joka kattoi Perämeren rannikkoalueen Torniosta Kokkolaan ja tehtävänä merenkulun turvalaitteiden ylläpito ja huolto.
Tässä tehtävässä alus toimi OULU nimisenä vuoteen 1980 siirtyen sen jälkeen SOISALO-nimisenä Saimaalle ja myöhemmin vielä VALVOJA- nimisenä Ilmavoimienkin käyttöön. 1988 alus luovutettiin Merivoimille, saaden nimekseen FNS KUSTAANMIEKKA. Laiva varusteltiin sen ajan huipputarkoilla ilmatilan, vedenpäällisen sekä vedenalaisen liikenteen valvontalaitteilla. Laiva valvoi Suomenlahtea.
Merivoimat luopui aluksesta v. 2007 toukokuussa, jolloin Oulun ja sen ympäristön merenkulkijoiden perustama Merellinen Oulu ry osti aluksen. Hinta oli kohtuullinen, mutta piti sisällään velvoitteen aluksen hyvästä ylläpidosta ja sen perinteiden kunnioittamisesta. Tämän lisäksi kauppakirjaan kirjattiin kielto myydä alus muualle kuin romuttamoon. Tällä varmistettiin, että nimelliseen hintaan ostettua laivaa ei voi velvoitteiden vastaisesti käyttää myyntivoiton tavoitteluun.
Merellisen Oulun aktiivit ottivat aluksen heti siipiensä suojaan. Ensitöikseen alus maalattiin valkoiseksi maston huipusta vesirajaan eli laivaston harmaista alkuperäisiin väreihin. Telakoinnin jälkeen alus palasi takaisin juurilleen Toppilaan juhannuspäivänä 2007. Laituriin , johon se oli saapunut ensimmäisen kerran syyskuussa 1964. Laiva sai takaisin nimen OULU.
Alus liitettiin museoviraston ylläpitämään perinnealusrekisteriin sekä kauppa-alusrekisteriin.
Merellinen Oulu ry , aluksen omistajana , joutui nyt viranomaisten määräyksestä harkitsemaan aluksen käyttötarkoituksen mukaista katsastusta. Matkustaja-alukseksi katsastaminen olisi vaatinut suhteettoman suuria investointeja. Päädyttiin katsastaa alus erikoisalukseksi ( SPS, Special Purpose Ship ) tarkastajien suositusten mukaisesti. Jotta aluksella voitaisiin harrastaa edes jonkinlaista tuloja tuottavaa toimintaa, ryhdyttiin tuumasta toimeen.
Ensimmäinen tehtävä oli nostaa aluksen paloturvallisuus vaatimusten mukaiseen tasoon. Rakennettiin koko aluksen kattava sprinkler palosuojelujärjestelmä. Hankittiin pelastautumisvälineet 50 hengelle ja uudistettiin komentosillan navigointi- ja radiovarustusta. MOB-venekin sai paikan keulakannella. Lastiruuma muutettiin koulutustilaksi ja laivan suurin hytti varustettiin navigoinnin simulaattorilla. Toimintojen tavoitteeksi asetettiin merenkulkuun liittyvien koulutuksien järjestäminen sekä pienimuotoisten merimatkojen myynti yleisölle Oulun edustalle.
Koulutusohjelmat ovat Traficom’in auditoimat, tarkoittaen, että kurssit läpäisseet opiskelijat voivat hakea pätevyyskirjoja Merellinen Oulu ry:n kirjoittamilla kurssitodistuksilla, joilla on hankittu tai uusittu 200-300 pätevyyskirjaa. Kotisivuilta löytyy kurssirepertuaari. https://merellinenoulu.com/
Valtion huoltovarmuuskeskus ja suomalaiset varustamot ovat julkisesti ilmaisseet huolensa suomalaisten merimiesten katoamisesta ja nuorten vähäisestä kiinnostuksesta meriammattiin. Oulu-laiva on tehnyt ja tulee jatkossakin tekemään ’lähetystyötä’ ja antamaan alalle aikoville perusopetusta Vaasan napapiirin pohjoispuolella.
Korona katkaisi aluksen ylläpidolle elintärkeän kurssitoiminnan. Kuten myös matkojen kysynnän. Kolmen vuoden toimintakatkon aikana laivasta oli kuitenkin pidettävä huolta. Ylläpito, josta leijonanosa on talviajan lämmitystä, nakersi rahakirstun pohjan pois. Matkatkaan eivät SPS alukseksi katsastetulla, max 12 matkustajaa, paljon auta kolmen katovuoden jälkien siivouksessa. Siihen kun vielä sattui pakollinen kuivatelakointi. Kalliissa telakoinnissa voidaan nähdä jotain positiivistakin. Saatiin laiva monen venkulan kautta katsastettua uuteen perinnelaivaluokkaan ja sitä kautta kelvolliseksi kuljettamaan 35 matkustajaa. Hyöty alkaa tuntua taloudessa vasta vuosien päästä.
Arvaattekin, hyvät kolleegat, että apuahan tässä pyydetään. Ja samalla oikaistaan joidenkin väärämielisten ja -kielisten levittämää myyttiä oululaisten merimiesten yksityisestä pakoluolasta, kun kotona alkaa kyllästyttää.
Painotan vielä, että tässä ei olla hakemassa apua huonosti menevään liiketoimeen. Tavoitteena on pitkittää kunniakkaasti Suomen merenkulun ja valtakunnan rajojen turvaajana toimineen perintökalun joutumista Tornion terästehtaan kuumaan uuniin.
Linkki jäsenyyttä harkitseville: https://merellinenoulu.com/yhdistys/liity-jaseneksi/
Poliisihallinnon myöntämä valtakunnallinen varainkeruulupa Nro. RA/2023/1590
Rahankeräystili: FI21 1840 3000 0209 21
Viite nro. 1119
Suuresti Kiittäen
Merellinen Oulu ry

Forums

14 hyvää 2 pahaa

Lähettänyt IlkkaYlikojola

Joskus 70 - luvun alkupuolella Sveitsiläinen monialayhtiö Sulzer halusi Suomen varustamoista, telakoista ja merenkulkuhallituksesta edustajia vierailulle yhtiön tehtaille Winterthuriin Sveitsiin. Saatiin kasaan 16 miehen porukka. Vierailu kestäisi viikon ja sveitsiläiset esittelisivät saavutuksiaan. 

Kun olimme majoittuneet hotelleihin ja tervetuliaispuheet pidetty alkoi viikon ohjelmat. Tunsin Helsingin telakoiden useita työnjohtajia mutta yksikään ei ollut mukana. Telakoiden edustajat olivat kovan luokan suunnittelijoitta. Esimerkiksi Martin Saarikangas (myöh. Iso-Masa). Myös Merenkulkuhallitusta edusti arvostettu yli-insinööri Oso Siivonen.

Hyvin pian huomasin, että on parempi pysyä vain kuunteluoppilaana sillä telakoiden suunnittelijat etunenässä Iso-Masa olivat porukkamme parhaita keskustelijoita. Muistan kun Iso-Masa esitti kysymyksiä sveitsiläisille, eikä heillä ollut valmista vastausta. Vastaus tuli seuraavana päivänä.

 Päivittäin ajoimme bussilla ympäri kaupunkia ja vierailimme eri tehtaissa. Päähuomio oli kuitenkin Sulzer laivakoneiden uusien tuotteiden ja ratkaisujen esittely. Näissä asioissa Iso-Masa sai monta keskustelua aikaan. 

Oli aamiaista, lounasta ja päivällistä. Viikon aikana FÅA:n ja Wihurin konetarkastajat olivat alkaneet ryypätä ja heitä sai aina odotella, että saisivat lasinsa tyhjiksi. Eivät nämä kaksi toisista välittäneet Ihmetellä piti miten rauhallisina sveitsiläiset pysyivät. 

Ja sitten viimeinen ilta. Olimme juhlasalissa ja iso pöytä oli u-kirjaimen muotoinen. Istumajärjestys oli sellainen, että kahta suomalaista ei istunut vierekkäin. Aina oli sveitsiläinen vieressä. 

Yli-insinööri Oso Siivonen piti saksan kielellä päätös-ja kiitospuhetta kun FÅA:n konetarkastaja oli sammuneena. Puheen aikana hän heräsi, nousi ja teki Hitler-tervehdyksen ja huusi, että Sultzer on täyttä paskaa. Silloin Iso-Masan pinna petti. Hän olisi varmaan heittänyt miehen ulos huoneesta. Sveitsiläiset saivat kuitenkin tilanteen rauhoitettua 

Minulla hiki nousi pintaan ja sen huomasi vierustoveri kaikkien lisenssivalmistajien johtaja Mr. Wolf. Johtaja kertoi, että he ovat kutsuneet vieraat kansakunnittain. Viime viikolla olivat norjalaiset. Heilläkin yksi sai paljon pahaa aikaan. Norjalainen oli sammunut pöytään, jossa oli majoneesilla maustettuja kalavateja. Kun hän heräsi hän oli kauttaaltaan majoneesissa. Illan edetessä muut vieraat olivat myös majoneesissa. Johtaja Wolf Kertoi tapauksen sen takia, että osataan sitä muissakin maissa. 

Forums