Tämä korvaa aiemman Vapaa sana foorumin, joka herkesi toimimasta https-protokollan käyttöönoton jälkeen.
Tänne voi kirjoittaa ilman käyttäjätunnusta ja nimettömänä ja aiempia kirjoituksia voi vapaasti kommentoida.
Vanhan Vapaa sana vieraskirjan tekstit on luettavissa: Vanha Vapaa Sana
Sivustolle on vaihdettu tuore Drupal versio 10. Kun versiot vanhenevat, ei niihin enää tehdä tietoturvapäivityksiä. Tällä versiolla ja sen päivityksillä saatetaan pärjätä jokunen vuosi.
Tämän vuoden aikana vilkkaimpana kuukautena kävijämäärä on ollut 26 248.
Suomalaisen sillinkalastuksen loppuminen v. 1976 on suomalaisen merenkulun historiassa eräs sen yllättävimmistä tapahtumista siitä huolimatta, että viimeisinä vuosina ainoa toimija oli Rymättylän Säilyke Oy, jolla parhaimmillaan oli 4 Saukko-laivaa.
Vielä 1960-luvun alkupuolella oli alalla useampia toimijoita.
Pelkästään Turun seudulla oli ainakin kaksi muuta toimijaa, sillä Kamekalla (Kalayhtymä Oy) oli puinen kuunari Eila ja Jalostaja Oy:llä niin ikään puinen laiva, ilmeisesti sekin oli kuunari, nimeltänsä Merilokki.
1950-luvulla, ainakin sen alkupuolella, mukana oli vielä ainakin Finn-niminen laiva, joka ainakin yhtenä hyvänä sillinkalastusvuotena haki kesken parhaan sillinkalastussesongin kertyneen ylisuuren saaliin Suomeen, jottei varsinaisen sillinkalastuslaivan tarvinnut lähteä sen takia pois hyvältä apajalta.
Siitä ei ole tietoa, mikä sillinkalastuslaiva sai tämän jättisaaliin. Ehkäpä jokin Saukko-laivoista?
Mahdollisesti useampina kesinä 1950-luvulla tämä samainen Finn-laiva toimi sillinkalastuksen eräänlaisena apualuksena, ehkäpä jopa huoltoaluksena. Valitettavasti tästä laivasta ei löydy mistään mitään tietoja. Lieneekö ollut puinen vai jokin vanha niitattu teräslaiva?
Mikähän on syynä siihen, ettei yksikään suomalainen varustamo/elintarvikeyhtiö ole viimeisen 47 vuoden aikana toiminut omalla laivallaan tällä elinkeinoelämän tärkeällä sektorilla?
Laiva-lehdissä on ollut sillinpyyntihistorioita ainakin Rymättylän Saarnien osalta, kuin myös Hangon Elfvingin laivastosta. Vastikään oli EILAn historia.
Tuosta FINN laivasta en ole löytänyt yhtään kuvaa. On jokunen kuva RELAY nimellä, kun laiva valmistui kaapelialukseksi Amerikkaan.
Borgåbladetin 26.6.1948 tiitinkikirjoitusta vapaasti mukaillen:
Putosi pää edellä ruumaan
Juopuneen surullinen loppu
Tukholma, tiistai.
Porvoolainen salonkiville Anna-Liisa Jäppinen kuoli maanantai-iltana, kun hän ryömi Finbodan laituriin kiinnitetyllä moottorilaivalla Finn juhlien jälkeen ulos hyttinsä venttiilistä ja putosi ruumaan. Hän, kuten muukin seurue, oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja turhien ongelmien välttämiseksi osa osallistujista oli vienyt hänet hyttiinsä ja lukinnut hänet sinne. Myöhemmin illalla pari merimiestä havaitsi hänet ryömimässä ulos hytin venttiilistä, minkä jälkeen he kehottivat häntä vetäytymään takaisin. Miesten lähdettyä hän alkoi ryömimään ulos ja putosi pää edellä hytin ja ruuman luukun väliseltä 40 cm leveältä reunuksesta ruumaan.
Vaikuttaa varsin järkevältä, että tätä kaapelilaiva Finniä on mahdollisesti käytetty jopa varsinaisessa sillinkalastuksessakin. Oletettavasti laivan keulaosassa olevalla kaapelilasku-/kaapelinnostolaitteistolla - mikäli ne ovat vielä silloin olleet laivan varusteina - on ollut hyvä kiskoa ylös niitä verkkoja ja trooleja sekä muita kalanpyydyksiä, joita 1950-luvulla on ollut käytössä sillinkalastuksessa.
Kaapelilaiva, jossa kaapelilasku- ja nostolaitteisto on korkeassa, suipossa ja terävässä keulassa, ei kyllä sellaisenaan ole voinut mitenkään soveltua sillinkalastuslaivaksi. Mikäli tälläinen laitteisto on laivan matalassa ja leveässä peräosassa, se voisi onnistua, muttei tämä kaapelilaiva Real/Finn ole ollut kuvasta päätellyn perusteella ollenkaan sen mallinen.
Voiskohan olla tämä, faktaomfartyg.se/fin_1920.htm
En tällä kertaa edennyt pitemmälle.
Tulin takaisin ja tutkin eteen päin. Ei ole sama alus, koska se myytiin Panamaan.
Komea ja kestävä paatti. Mahtoiko noissa sillihistorioissa olla täsmennetty, että laiva oli suomalainen?
https://faktaomfartyg.se/finn_1920.htm
Kiitos Liinahamarin Laiva Ltd asiantuntemuksen, FINN höyrystä löytyi valokuva edellisellä nimellään ELLI, jolloin laiva oli jo muutettu kaapelilaivasta rahtilaivaksi.
Äänimeren etusivun aakkosellisesta luettelosta löytyy nimillä ELLI, FINN ja RELAY. Toistaiseksi ei ole kuvaa löytynyt FINN nimisenä.
Laiva on Mattson varustamon alubmissa, koska näyttäisi Mattson olleen tovin laivan manageri tai yhtiön omistaja.
Ei liene täysin mahdotonta, etteikö Suomen kauppalaivastossa olisi ollut 1950-luvulla toinenkin Finn-niminen laiva?
Jos tämä ensimmäinen Finn on romutettu niinkin aikaisin kuin maaliskuussa 1952, saattaa olla, että tämän jälkeen on jokin toinen pieni varustamo (muu kuin Rymättylän Kalastus Oy), antanut hankkimalleen alukselle saman nimen, sillä tuskin laivojen nimillä on romutuksen jälkeen mitään
nimisuojaa?
Lisäksi 1950-luvun laivarekisteritiedot eivät liene olleet yhtä luotettavalla tasolla kuin nykyisin, jotenka tällainen mahdollisuus toisestakin samannimisestä laivasta voi olla mahdollista.
Ei ole mahdotonta, laivoja puuttuu suomalaisesta rekisteristä. Aiemmin Kauppalaivaluetteloon merkattiin vuoden vaihteen tilanne. Edellytti, että redari oli muistanut ilmoittaa hankintansa rekisteriin.
Laiva-lehden lukijana on oppinut, että Trafi hoitaa varsin kelvottomasti laivarekisteriä. Edelleen.
Tämä "väärä" Finn vastaa mielestäni Elliä paremmin lehtiuutisen kuvausta.
Ainoa syy siihen, että sillinpyynti Islannin vesiltä loppui oli, ettei Suomi jostakin syystä enää uusinut v. 1975 jälkeen kansainvälisiä kalastussopimuksia. Islanti oli jo aikaisemmin ollut kielteisellä kannalla, mutta oliko sillä vaikutusta asiaan? Olihan ongelmia jo aikaisemmin, sillä väitetään, että esimerkiksi kalastuslaivojen muonatäydennykset oli joskus hankala hoitaa Islannista, vaikka se oli paljon lähempänä kuin Norja, johon joinakin vuosina "jouduttiin" turvautumaan.
Sillinkalastus on nykyisin jokseenkin olematon osa maailman kalastusliiketoiminnasta, jotenka liiketaloudellisesti ajatellen ajatus suomalaisen sillinkalastusperinteen elvyttämisestä ei ole mahdollista, sillä nykyisin se onnistuessaan edellyttäisi, että käytössä on kalanjalostustehdasaluksia aikaisempien sillinpyyntialusten sijaan.
Tokkopa yhdelläkään Suomen suurista varustamoista, joille se toki kenties olisi taloudellisesti mahdollista, on halua laajentaa toimintaansa näin harvinaiselle sektorille? Ei ainakaan ilman valtion tukea, joka puolestaan saattaisi olla ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.
Olisi mielenkiintoista lukea kertomuksia sillinkalastusmatkoista Islannin vesille. Muutamia, esimerkiksi Saukko-laivoilla mukana olleita, on vielä keskuudessamme.
(Toim. huom: tämä teksti oli jäänyt piiloon, koska ei ollut valittu Foorumia, missä tekstin haluttiin näkyvän. Jos etusivun oikeasta reunasta valitsee "Lisää sisältöä", on tekstin kirjoitettuaan valkattava näytön alareunasta, mihin monista Foorumeista haluaa asiansa ilmaantuvan. Jos etusivun yläreunasta klikkaa välilehden "Vapaa sana", on valmiiksi valittu "Vapaa sana" foorumi.
Lisäsin tämän aiheen kommentiksi aiempaan sillinpyyntiketjuun. Timo Sylvänne)
Merimiesten työnvälitys elikkä "Mylly" on mielenkiintoinen toimielin, jollaista ei liene millään muulla ammattialalla. Osa porukasta oli uskollisia pelkästään yhden Myllyn listoilla olijoita, mutta oli niitäkin, jotka paremman jobin toivossa saattoivat olla parin kolmenkin Myllyn listoilla. Onko se enää mahdollista, sitä en tiedä? Kenties?
Joskus jopa laivat, joihin ei meinattu muuten saada uutta porukkaa, siirtyivät satamasta toiseen sillä perusteella, että jossakin toisessa Suomen satamassa oli jobia kärkkyvien määrä suurempi kuin edellisessä satamassa. Lisäksi Myllyjä ei ollut kaikissa satamakaupungeissa.
Eiköhän aikoinaan esimerkiksi s/s Verna Paulin siirtynyt Kemistä Ouluun ennen viimeistä reissuaan juuri siitä syystä, ettei Kemissä saatu puuttuvaa miehistöä kokoon ja oli tiedossa, että Oulussa se voisi onnistua, sillä sen Myllyn listoilla oli monenkirjavaa seiloria.
Ongelmat miehistön saatavuudesta puhuttaessa saattaa olla, ainakin osasyynä, Paulinin laivojen kohdalla se, että 1960-luvulla laivojen kunto alkoi olla heikohko ja aina oli olemassa "vaara", että alus lähtee villin linjan pitkälle keikalle jonnekin epävakaille vesille.
Nuorille ja seikkailunhaluisille tämä toki sopi ja jopa toivottavaa, mutta osalle perheellisistä vakaammat vedet ja turvallisemmiksi oletetut alukset houkuttelivat enemmän.
Kun kirjoittaa kommentoinnin johonkin tarinaan tahi valokuvaan, se julkaistaan välittömästi. Olen poistanut kommentointien moderoinnin toistaiseksi. Spammifiltteristä ei ole päässyt läpi roskaposteja moneen viikkoon.
Spammeja tulee jatkuvasti, mutta filtteri on onnistunut estämään julkaisun. Yli satatuhatta spammia näyttää filtterin tilasto.
Elokuun puolivälissä on toiveita päästä lonkkaleikkaukseen. Loppuunkäytetyn nivelen tilalle laitetaan rautaa.
Äänimeren ylläpito on tauolla siiheksi, kunnes ahteri kärsii jälleen istua.
Runsaan roskapostituksen vuoksi sekä juttujen, että valokuvien kommentointi kulkee moderoinnin kautta. Näkyvät vasta sitten, kun ylläpitäjä on ne hyväksynyt. Suurta osaa ei ole aihetta hyväksyä, kun ovat spammia.
Äänimeressä on kuvia 30 093 ja niissä kommentteja 4 083. Lisäksi satamäärin muisteluksia. Jospa niitä selaillessa aikaa vierähtäisi, kunnes toivun ylläpitohommiin. Terveyttä
Laivasta ss ILMATAR puuttuu tekniset yms tiedot, joten lisään ne kuvineen (jos onnistuu?).
Tuleekohan noita neste nostalgia risteilyjä vielä?
Niin ja siis kiitos hienoista sivuista!
Futura/Natura/Sotka/Lunni/Tiira/Uikku
Laitoin kysyen facebookin Neste ryhmästä ja näin vastattiin:
"Varmaan tulee, mutta saattaa mennä ensi vuoteen."
Yksi merkkipaalu ohitettu jälleen. Äänimeressä yli 30 000 valokuvaa.
Kiitokset kaikille, jotka olette sallineet kuvienne julkaisun.
Jokainen merenkulkija muistaa ajan jolloin aamupäivällä ravintoloissa kolmen kaljan jälkeen piti ottaa voileipä saadakseen pari kaljaa lisäää. Usein krapulainen ei kyennyt leipää syömään jolloin lripiin ujutettiin tulitikkuja. Saattoi olla, että uusi leivän ostaja sai tulitikkuja syödäkseen.
Nykyihmiset eivät muista enää voileipiä kun hampurilaiset ovat ne syrjäyttäneet, Muutama voileipå muistin virkistämiseksi.
KAPPELIVOILEIPÄ... Paistettu leipä, paistettua kinkkua ja kananmuna.
LOHIKAPPELI Paistettua kraavilohta ja paistettu muna.
Oopperavoileipä Paistettu jauhelihapihvi ja paistettu mna
Meteästäjän leipä Paustetty jauhelihapihvi herkkusienimuhennos
Onko kirjoittaja varma tuosta kolmen kaljan säännöstä. Itse muistan, että ennen puoltapäivää ei saanut ensimmäistäkään ilman voileipää. Omakohtainen kokemus Mäntyluodon vihreä/punakattoisesta: leivän ja paistetun munan välistä pilkisti paperipalan nurkka. Tarkempi tutkinta paljasti puolikymmentä pölkkykirjaimin tehtailtua nimeä. Lisäsin omanikin.
Kotkassa tanssiravintola Kairossa oli voileipäpakko myös iltaisin ja muutaman paukun jälkeen voileipä oli pakko tilata jotta ilonpito voisi jatkua. Juustovoileipä oli joka illan suosikki. Ehkä jo nykynuorisolle täysin tuntematon Kosmuskynä oli oiva työkalu jolla voitiin nimi raapustaa juustosiivun takapuolelle. Voileivän saapuessa pöytään katsottiin juuston takapuolelta kuinka monen tutun pöydässä juusto oli jo kiertänyt. Yleensä yli kymmenen nimen jälkeen siivu käännettiin ympäri ja nimet näkyviin. Näin saatiin tuoreimpia leipiä tilalle
Äänimeren olen rakentanut Drupal julkaisujärjestelmästä ja Piwigo valokuvaohjelmistosta. Jotta sivuston sisältöä pääsee näkemään, on veppihotellin palvelimella oltava melkoinen kerros muita ohjelmistoja ja niiden kaikkien on osattava toimia keskenään.
Loppuvuodesta ilmeni, että eräästä ohjelmistosta (php) oli saatava tuoreempi versio käyttöön. Siksi sekä julkaisujärjestelmä, että valokuvaohjelmisto oli päivitettävä uusimmpiin versioihin. Itse en kaikkea osaa, mutta onneksi on löytynyt tekijöitä laskua vastaan.
Uusien versioiden merkiksi muuttelin vähän sivuston värejä. Valokuvaohjelmistoon laitoin kuva-albumin oikeaan yläreunaan uuden painonapin, jolla voi muuttaa kuvakokoa. Jos kuvaa katsoo kooltaan suurimpana, kuvan tarkkuus huononee.
Muita muutoksia uudet ohjelmistoversiot eivät aiheuttaneet. Vähitellen alan ehtiä lisäilemään uusia juttuja ja kuvia.
Joulukuussa kävijöitä Äänimeressä oli 23 199.
