Tuttuja kasvoja, olin puolikkaan laivassa yli vuoden, Havaijilla käytiin monesti. Oli hyvin opettavainen laiva, paljon luukkuja ja puomeja! Olin sen jälkeen vielä M/S Wiimassa kolmosena perämies luokan jälkeen.
Ent. Widenäs

Miksi Wiimassa ei ollut jumboja paikalla?
Ajoiko se ainoana sellaiseen paikkaan, jonne korkeus oli rajoitettu?

Valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
NAISEN KOKEMUS, SOTA JA
SELVIYTYMINEN
KOLMANTEEN VALTAKUNTAAN 1944 LÄHTENEET
SUOMALAISET NAISET
Anu Heiskanen
AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA
Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella
julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston Athena-rakennuksen auditoriumissa
107 (Siltavuorenpenger 3 A, 1.krs) lauantaina 7. päivänä syyskuuta 2018 kello 12
alkaen

s/s Ingrois Loviisa
Useat naiset karkasivat leireiltä ja matkustivat luvattomasti laivojen
salamatkustajina kotimaahan kevään ja kesän 1946 aikana. Yhteensä heitä oli
useita kymmeniä, ja joskus samassa laivassa oli naisia, jotka eivät tienneet
toistensa olemassaolosta. 561
Leea oli karannut Delmenhorstista yhdessä italialaisen naisen kanssa jo
sodan aikana ja he olivat onnistuneet pääsemään Anconaan Italiaan naisen
kotipaikkakunnalle. Leea sai työpaikan ystävänsä perheen omistamassa
kahvilassa. Helmikuussa 1946 hän sai kuitenkin kirjeen kotoa, jossa oli
huonoja uutisia. Leean isä oli sairastunut vakavasti ja halusi Leean
mahdollisimman pian luokseen. Leea anoi Italian ulkoministeriöltä luvan
lähteä maasta ja saapui Lyypekkiin toukokuussa 1946. Ruotsin Punaisen
Ristin edustaja ilmoitti kuitenkin, ettei voinut järjestää kuljetusta Ruotsin
kautta. Leea piiloutui s/s Ingerois-laivaan, joka lähti Suomeen Lyypekin
satamasta.

Kiitos valokuvista.

Juu nii oli. Muistatko minkä niminen

Minun mies Kari Hyvärinen myös oli siellä, onko Karin tuttuja?

Hei! Minun aviomies Kari Hyvärinen oli vanhana aikana Pelloksella, Kari kuoli 2025, etsin hänen tuttuja, kiitos! t: Tanja Hyvärinen

Epätoivon "laiva" Marika, ex-Pingo, ajoi Goolesta (Sheffildin) terästä Suomeen. Lastin alla oli useinkin jotain muuta...Viemisinä Englantiin oli lähinnä terveisiä.. Mahtoi siten olla hyvä rahtitaso, kun tämä "laiva" sätki linjalla toistakymmentä vuotta. V.v.v.

Oispa vaa tienny ni oisin ollu kans siella. Nakyy bmuutama tuttuki olleen siella.

Many thanks to Bob for his comment and interest in the Äänimeri. My opinion is that the ship in the photos No. five and six is the one and same ORION. It can be misleading that the gangway in no 5 photo is in horizontal position but not turned in and therefore barely visible. The original Finland Steamship Company type high ventilator tops have later been replaced by smaller, more conventional tops. In the Äänimeri photos of Orion you can recognize these two types. The vessels Orion and Sirius are sister ships to m/s Prins Alexander and Prins Johan Willem Friso, but there are a number of differences in the masts and posts, superstructure etc. I may specify these if of any interest.

The fifth picture from the left is probably not "Orion" built by Merwede Yard Hardinxveld in 1950 (nr. 520). Compare the details of the superstructure with the sixth picture from the left. The latter ship shows all the details in accordance with the 4000 tdw ships of Merwede based type "Prins Alexander'/ "Prins Johan Willem Friso" designed and buitl for Oranje Lijn at Rotterdam. Merwede also built sistership "Sirius" (nr. 517) in 1949.

With kind regards,
Bob Vink Tzn. Leiden / Holland