Siirryttyäni valtameriltä maatöihin tietokonehommiin, vastuisiini kuului myös asiakaspalvelu: asiakkaiden suurten atk-järjestelmien piti toimia nopeasti ja ongelmitta. Aina ei näin käynyt ja tuli valituksia, reklamaatioita. Pidin reklamaatioita erittäin tärkeinä, koska nopealla reagoinnilla pystyimme osoittamaan osaamistamme ja asiakkaidemme arvostusta. Reklamaatio myös kertoi, että asiakas luotti taitoihimme, eikä siirtynyt muualle. Näinhän ei suhtauduta reklamaatioihin jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa.

Reklamaatiota voidaan pitää jopa "hyökkäyksenä", kuten oheisen kuvan museoammattilaisen vastineessa merikapteeni Hannu Vartiaisen huoleen Laiva-lehden numerossa 1/2025 (luettavissa parissa edellisessä kuvassa). Onkohan "kalikka kalahtanut", kun vastineessa on tuotu esille jopa "väärinkäytös", josta omasta mielestäni Hannu Vartiainen ei edes vihjaa.

Merenkulkijoiden porukoissa on murehdittu museoväen vähäistä osaamista ja kiinnostusta museointinsa aihepiiristä. Museoammattilaisia ei vaivaa virheellisen tiedon esittäminen, eikä se ole korjaamisen väärtti. Ehkäpä ei korjauksiin olisi taitoakaan, kun kuvakokoelmien julkaisussa kuuluu käytetyn "vankityövoimaa".

Toki ymmärrän, ettei valtiovallan suhtautuminen museoalaan ole ollut motivoivaa: SipiläOrpoSoini hallituksen leikkaukset vähensivät mittavasti - puolet? - museoiden henkilökuntaa. Samainen Orpo on edelleen ollut museoiden rahoituksen kimpussa. Ilahduttavaakin alalta on kerrottu: kansalaiset ovat yhä suuremmassa määrin kiinnostuneet museoiden tarjoinnasta ja omasta menneisyydestään, suomalaisuudesta.

Näin eläkeläisenä elämän ehtoossa kuitenkin toivorikkaana odotellaan, ehtisikö vielä elää aikoja, jolloin reklamaatiota ei koeta hyökkäyksenä, vaan todellisen yhteistyön ja arvostuksen osoituksena tavoitteena yhteinen hyvä.

Kiitos, hienoa

Keulanimi on zoomilla luettavissa ja Equator siellä lukee.

Tervehdys Olavi.Enoni Kaarlo Miettinen palveli myös ko laivassa lähes 10-vuotta.Kävin laivavierailulla syksyllä 1966 Turussa kun Finneagle oli siellä käymässä.Itse aloittelin silloin merimiesuraa opiskelemalla Suomen joutsenella.

Kirjoitan Elämänkertaa

Ms Arcturus, komea ro-ro alus, jolla tein ensimmäisen työ-ja opintomatkani Finnsteve / Finnlines satamaurallani v. 1991 läpireitillä Helsinki - Lybeck - Aarhus - Rostock - Helsinki ( Sompasaari / Sörnäisten Satama ) . Kertakakaikkisen upea ,jopa luxus ylläpito useine maittavine aterioineen, välipaloineen, saunoineen, hytteineen aivan käsittämättömän ystävällisen hekilökunnan kera. Päivät Itämerellä ja kohdekaupungeissa ovat unohtumattomia muistoja. Työnantajalle ja jykevälle Laivalle suuri kiitos vertaansa vaiila olevasta kokemuksesta :)

Olin tassa laivassa forstina ku haettii se Visbyysta ylosmakaamasta. Tuotiin Vuosaaren telakalle jost se alko sitte Tallinkin liikenteessa.

1970 tuolla laivalla tulin suomeen. kasvatti isäni Merosen Pentti oli sorvarina actiniassa.

Kiitos tiedosta.
Suomen Tietoliikennetekniset eli Radiosähköttäjäliiton perinneyhdistys lienee uusimassa veppisivujaan. Jarmo Tuuva lähetti Radiosähköttäjälehdessä olleen oman kirjoituksensa RAGNYn katkeamisesta. Näkyy nyt suoraan Äänimeren RAGNY (2) albumissa.

Tuossa yllä linkitetty Jarmo Tuuvan stry.fi sivustolla ollut kirjoitus, kuten koko sivuston sisältö, näyttää kadonneen. Voisiko artikkelin saada palautettua vaikka tälle sivustolle?