Paulin-varustamo lienee omistanut suomalaisvarustamoista eniten Liberty-laivoja ja myös viimeisenä, sillä niistä viimeiset yhtiö myi Kiinaan 1960-luvun lopulla.
Kiinalaiset osoittivat tiettävästi ostohalujaan jo 1950-luvun lopulla, jolloin s/s Imatra yli vuoden verran oli Kiinan ja Japanin välisessä liikenteessä, oletettavasti aikarahdattuna.
Tällöin ei laivakauppoja syntynyt kiinnostuksesta huolimatta jostain syystä ja tuskinpa muuta syytä oli kuin tarjottu liian alhainen hinta.
Imatrahan ei ollut Liberty-laiva, vaan jo 1930-luvulla rakennettu, jotenka ehkä sillä oli vaikutusta tarjottuun kauppahintaan.
jokke
- tiistai 14. marraskuuta 2023 klo 16.19.21
Olin Wiirissä ja se oli samana vuonna valmistunut. DWT oli noin 800t isompi, kuin Hansassa. Yleisesti ottaen samanlaisia aluksia. Mene ja tiedä noista tarinoista.
guest
- tiistai 14. marraskuuta 2023 klo 14.39.56
Laivojen erilaisiin mittoihin liittyy paljon kaikenlaisia oletuksia, jotka perustuvat usein silmämääräisiin arvioihin.
Mitä tähän Hansaan tulee, niin joskushan sitä väitettiin Suomen kauppalaivaston suurimmaksi irtolastia kuljettavaksi rahtilaivaksi. Olihan se valmistuessaan kesällä 1961 suurehko, mutta tuskinpa kuitenkaan sillä hetkelläkään suurin Suomeen liputetuista?
Syväys oli toki tankkilaiva-luokkaa. Jokseenkin sama kuin Nesteen Nunnalahdessa.
jokke
- tiistai 14. marraskuuta 2023 klo 12.42.15
Oli pakko kaivaa vanha Merimieskirja ja tarkistaa.
7.1.-66 oli aloituspäiväni.
jokke
- tiistai 14. marraskuuta 2023 klo 8.54.02
Kyllä se Suomessa kävi. -65/66 Menin Naantalissa siihen. Sieltä Hertsikkaan (Paasivaara) ja sieltä Fordinlaituriin. Näin se muistaakseni meni.
guest
- tiistai 14. marraskuuta 2023 klo 1.06.50
Joskus 1960-luvulla kuulin väitteen, että pääsyy siihen, ettei m/s Hansa käynyt Suomessa, oli aluksen liian suuri syväys lastattuna.
Tietenkin siihen aikaan osa satamaväylistä oli liian matalia aluksille, joissa on lastattuna yli 9 metrin syväys, mutta kyllä Suomesta olisi silti löytynyt monta sopivaa satamaa.
Pentti Airaksinen
- keskiviikko 8. marraskuuta 2023 klo 17.35.44
Airisto (2) mainitaan täällä viimeiseksi kolistimmiksi, sitä ei muutettu kylläkään öljylle.
TimoSylvanne
- maanantai 6. marraskuuta 2023 klo 13.42.53
Wiimeinen ulkomaanliikenteen lastihöyry Pohjoismaissa oli Ilmari Tuulen NARVI (2). Öljystimmi. Myytiin 1974.
Lunkun ja koko Ahvenanmaan viimeinen lastihöyry oli RHUYS.
Pasiseeripuolella ajettiin höyryllä vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Vaikkapa Nielsenin BOREA.
guest
- maanantai 6. marraskuuta 2023 klo 9.18.58
Viimeiset vuodet ennen romuttamista alus toimi kelluvana viljavarastona, mutta syksyyn 1972 saakka alus lienee ollut normaalissa ulkomaan hakurahtiliikenteessä.