Hyötyläisen Arskan eli Hyden kanssa työskentelin maihin jäätyäni 80/90-luvuilla Kouvolan poliisiradiossa. Jari Savolainen
Reima Mälkiä
- maanantai 7. maaliskuuta 2011 klo 8.45.17
<b>Terve Pauli</b> Terve Olimme joskus Nesteen Jaarlilla.
Terv, Reima
Timo Sylvänne
- sunnuntai 6. maaliskuuta 2011 klo 16.42.11
Kyllä niinkin. Oikeassa olet. Tiirailin aiemmin netin karttoja ja pääsin käsitykseen, että Faslane olisi enempikin ollut tämä maailmankuulu sukellusvenetukikohta, missä suomalaisetkin ovat kunnostautuneet. Ehkäpä Faslane nimen alle kuului tämäkin laituri. Kumminkin kylän nimi oli tämä Garelochead, minkä rannassa laituri oli. Kumma miten kolmenkymmenen vuoden takaa on selkeästi mielessä tämmöinenkin nimi!
- perjantai 4. maaliskuuta 2011 klo 19.45.25
Paikkahan oli Faslane, muistaakseni?
++Nalle++
- perjantai 4. maaliskuuta 2011 klo 16.19.45
Kirje kotiin
"Merellä Newarkista Baltimoreen (klo 21:45) 3.7.-73
Tervehdys,
Kiitoksia kirjeestä, sain sen tänään. Oli mukava saada kuulumisia sieltäkin päin. Olen ollut terveenä, ellei nyt ota lukuun muutamia kuhmuja ja naarmuja, joita täällä laivalla voi saada. ...
Meitä tuli tänne sillä lennolla, jolla minäkin olin, neljä ja yöllä vielä isompi sakki. Kävimme yhden opiskelijan kanssa, joka on täällä ottamassa praktiikkaa ylimääräisenä moottorimiehenä, katselemassa Kielin kaupunkia ja Hampuria. Bremenissä ja Rotterdamissa en ennättänyt maihin ollenkaan. Atlantin ylitys kesti viikon, olimme lauantaina Bostonissa. Matkalla eräs matruusi näytti elokuvia harva se päivä, sillä täällä on uffareiden lapsia 5kpl, ammuimme ilmakiväärillä, pelasimme pingistä jne. On täällä uima-allaskin, mutta sitä en ole vielä kokeillut.
Täällä on kova urheiluporukka, treenataan kuntosalissa, työnnetään kuulaa, nostetaan painoja, lenkkeillään jne. Viime reissulla oli ollut merimieskirkolla kansainväliset urheilukilpailut: eräs oululainen puolimatruusi sai 2 kultaa ja 1 hopean, tunkki sai 2 hopeata ja 2 pronssia, mitalit jaettiin eilen. Hytit täällä on hyvät ja viihtyisät, herätykset suoritetaan puhelimella.
Pyykinpesu on helppoa, koska on 2 automaattipesukonetta ja kuivauskaapit. Joka hytissä on pesumahdollisuudet. Työ on täällä ollut lastin kiinnittämistä, pesemistä, skrabaamista ja maalaamista. Olen aluksen ainoa junkki, joten olen päivämies: ei tarvitse olla vahdissa. Täällä on ilma painostavan kuuma ja tullessa oli Atlantilla vähän kuoppaista, ei aurinko paistanut kunnolla kuin parina päivänä....
Tatu"
- perjantai 4. maaliskuuta 2011 klo 15.53.10
<b>Kirje kotiin</b> Täältä lähetin vanhemmilleni kirjeen, josta lainaan pikku pätkän:
"Merellä lähellä Cardiffia 17.4.-83
Heipä hei,
Tässä on viikko vierähtänyt merellä. ei ole sentään ihan kaikki työhommat tässä talven aikana unohtuneet. Vaikka hieman oudolta tämä navigeerailu ihan alussa ja ihan oudossa laivassa tuntuikin. Kokkolassa porskattiin jäissä, mutta täällä Englannin rannikolla Atlantin puolella on aurinkoista. Tosin eilinen päivä oli sumuinen kuten Englannin Kanaalissa miltei aina. Aika täällä on muuten mennyt ihan mukavasti. Kuntosalilla on tullut käytyä päivittäin ja lueskeltua. Tänään tulemme muutaman tunnin päästä Cardiffiin. Ei tosin ole varmaa päästäänkö heti sisään. Seuraava satama on Bridgeport New Yorkin luona USA:ssa, ja siellä käväisyn jälkeen lähdetään puksuttelemaan Amerikan Suurille Järville Toledo-nimiseen paikkaan. Se järville meno on hidasta, kun täytyy mennä yli 10 sulkuportin läpi. Ne ovat siis reilusti merenpintaa ylempänä. Mennään sen paikan (Quèbec) ohi, jossa oltiin Litan kanssa viime kesänä. ..."
Pekka Liukkonen
- torstai 3. maaliskuuta 2011 klo 19.24.21
Sillalla nojailemassa pumppu Eero Lehtonen.
Pekka Liukkonen
- torstai 3. maaliskuuta 2011 klo 19.17.28
Olin junkkina tuolla keikkuvalla reissulla itään päin. Muistan, että jossakin vaiheessa piti siirtyä joksikin aikaa käsiruoriin, kun autopilotti ei jaksanut pitää suuntaa.
- lauantai 26. helmikuuta 2011 klo 22.04.49
Lennu oli siiffinä Mataissa 75 tai 76. Hänellä mielikasetti oli Junkkarisen "Ruusuja hopeamaljassa" joka soikin sitten melkein tauotta hänen hytissään ja tietysti myös kongillakin. Eräällä pitkällä reissulla laivasta pääsivät virvokkeet loppumaan ja Lennu päätti tehdä kiljua. Hän ei kuitenkaan halunnut pönikän löytyvän omasta hytistään. Niinpä hän puhui minut ympäri ja "poika" tuotiin minun hyttiini puhisemaan. Päivien kuluttua tuo poika alkoi puhinan lisäksi tuoksua riivatusti. Sanoin vuokrasopimuksen irti ja mestarit paljun johonkin kantoivat. Myöhemmin väliaikaiselle vuokraisännälle ei kannettu kaunaa, vaan pääsin Lennun hyttiin maistamaan vastavalmistunutta ainetta. No, joihan sitä janoonsa. Ja sen jälkeen vatsa toimi takuuvarmasti. Jari Savolainen