Lunnihan oli erikoinen alus siitä että kesäisin tehtiin matkoja arktisille alueille. Esim Arktiseen Kanadaan. Rea Pointtiin ja Resolut bayhin. Sitten Monta kesää Grönlannin länsirannikolle. Se linja kun loppui niin sitten alettiin sompailla Siperian vesillä. Laiva oli sellainen että saatin palella kesät talvet.

<b>Manual for use by the Maritime</b> Tämmöisen löysin &quot;Manual for use by the Maritime...&quot; kirjasta:

&quot;The frequency 8364 kHz is designated for use by survival craft stations if they are equipped to transmit on frequencies in the bands between 4000 and 27500 kHz and if they desire to establish communications relating to search and rescue operations with stations of the maritime and aeronautical mobile services.&quot;

Sähkötyksellä 8 MHz kanavat 5 ja 6 (jota muistaakseni kaikki rannikkoasemat kuuntelivat oman spesiaali kutsutaajuutensa lisäksi) olivat 8363,6 ja 8364,4 kHz. Justiinsa siis sopivasti 8364:n ympärillä. OFJ:llähän oli se ch 11 eli 4184,2 6276,3 8368,4 12552,6 16736,8

<b>Antennista</b> Joidenkin pelastusveneiden tarvikkeisiin aikoinaan kuului myös pelastusveneradion leija-antenni. Sellainen koottava nelikulmainen molemmista päistä auki oleva laatikko. Narua rutkasti ja antennivaijeri. Kokeilin kerran eräällä vanhalla tankkerilla leijan toimivuutta matkan aikana. Keskilaivasta brygän siiveltä varovasti hökötys ilmaan ja narua tiukalla pitäen annettiin sen ottaa ilmaa alleen. Toimi upeasti. Kauimmillaan se oli pitkälti laivan ahterin yli ja korkealla. Hitaasti kelaamalla saatiin värkki vielä ehjänä takaisinkin.

<b>Pelastusveneradio</b> Mainitsemiesi taajuuksien lisäksi näissä laitteissa oli yleensä myös kansainvälinen hätätaajuus 8364. Muistelen, että joku oli Atlantilla kerran kokeillut tuolla taajuudella yhteyttä Helsinkiradioon (etukäteen sovittu lyhyt yhteys) ja hyvin oli tuo pieni loota kuulunut Suomessa asti.
Eikös tuo Hf-jakso ollut jossain 8 megan cw kutsutaajuuksien välissä ja oli pyhitetty vain hätäliikenteelle. Sitä kuuntelivat useat rannikkoasemat jo ihan normaalissa kutsutaajuuspäivystyksessään ja ainahan OFJ:n automaattihaku pyyhkäisi siitä ohi vähän väliä.
Aina pelastusveneharjoituksissa löytyi vapaaehtoinen kammen varteen. Melko kevyt pyörittää kuunteluperiodin aikana, mutta kun lähetin kytkeytyi päälle sähkötysavainta painettaessa, tarvittiin vääntövoimaa jo enemmän. Tiukan paikan tullen olisi sitä yksinkin voinut operoida (kokeiltu on) mutta hankalaa se oli. Kyllä se oli surrattava tukevasti johonkin kiinni, jos halusi itse veivata ja sähköttää samaan aikaan. Operoinnin ergonomia oli perseellään, eikä kyllä kauaa jaksanut veiviä vääntää ja titailla samanaikaisesti.
Olikos niissä joku alarmin anto automatiikka, painoi nappia ja veivasi, niin antoi viissatasella AA sinkut ja 2182:lla sireenin?

Jäi mysteeriksi, mistä vesi tuli radiohytin katosta läpi. Kuitenkin kai jostakin päälähettimen yläpuolelta. Kerran iski järeä salama, kun lähetin oli käytössä kovalla sateella ja vettä valui katossa kulkeviin antennijohtimiin.

Muistelen, että hytin seinässä olleessa "ilmastointi" rakennelmassa kiersi putkessa merivettä, minkä tuomaa viileytttä pieni sähkötuuletin puhalsi. Kuumassa ilmanalassa merivesi saattoi olla yli 30 asteista. Satamissa, kun laiva oli tarpeeksi tyhjä vesi lakkasi kokonaan kiertämästä putkissa. Korkein muistamani lämpötilan lukema oli +55. Siinä tarvittiin Jarin selän takana olevaa päälähetintä apuna.

Pelastusvene harjoitukset: Elisa Laaksonen poistuu harjoituksista!

Nimi. Katsoin isompikokoisesta kuvasta. Nimi on Suomen Suvi. Sattumoisin satuin laturille ja aikani piti odotella, että ehti lähteä ja päästä matkaan.

jyväskylän paatit. Moro!

Kävin viime kesänä ajamassa "Katrilli" nimistä pientä risteilijää Pohjois-Päijänteellä. Pesti oli noin seitsemän viikon mittainen ja ehtihän siinä sitten rannikon lapsi nähdä millaista se "merenkulku" sisävesillä on. Kuvassa on näköjään Hildenin vähän suurempi paatti (en muista enää nimeä...) ilmeisesti juuri lähtötunnelmissa Jyväsjärven laiturista.

Purha, mielestäni Nesteen yksi kauneimmista laivoista.