Juuri noihin aikoihin olin kesähommissa OHCsä. Sanomat piti kirjoitella telexillä eteenpäin. Liikennettä oli paljon, joten ei siellä joutanut lehtiä lukemaan. Muun muassa venäläiset alukset työllistivät mukavasti. Sähkötys käsialoissa oli kyllä joskus huomauttamista, mutta kokeneet aseman pojat ja tytöt osasivat senkin lukutaidon. Kokemattomamman piti vain laittaa teksti vertailuun... Myöhemmin liikennemäärät ilmeisesti vähenivät - oliko tuo ajanjakso liikennemielessä vilkkain? Myöhemmin 1970-luvulla oli mahdollista käyttää Helsinki Radiota, kuten OHC myös koulutus tarkoituksiin. Rauman merenkulkuopistossa oppilaat laitettiin tositoimiin eli "puikkoihin". Käsite "olla puikoissa" näyttää olevan peräisin Rauman Meriopiston radioasemalta Mesto/OIEI, jolla aivan poikkeuksellisesti oli merellä olevan laiva-aseman laitteet ja oikeudet. Kun oppilas joutui radioasemalle työvuoroon, keksivät oppilaat ilmaisun - olla puikoissa. Helsinki Radion henkilökunta voi rentoutua lähettämällä Helinin Aartolle tai minulle "kaikenlaisia" radiosanomia, ja vastaanottamalla sanomia meiltä. Kyllä pidemmällekin päästiin, mm. pidimme Mestolta radiotelex testiyhteyksiä Sydney Radioon - Australiaan.

1960-luvun lopulla olin pariin otteeseen Helsinki Radion "puikoissa". Ensimmäisellä kerralla olin OHCsä ja myöhemmin ohessa kuvatussa "kiinteässä liikenteessä". Kiinteän liikenteen toimet erosivat melkoisesti aseman muista rutiineista, ja siihen ei ollut helppo saada esim. sijaisia. Oli kiinteitä yhteyksiä useihin suuntiin ja paikkoihin, kuten esim. Tanger. Tai New York ISB puhe varayhteys, jota päivittäin kokeiltiin. Asemayksiköitä - lähettimiä ja vastaanottimia oli viritettävä tiettyjen menettelyjen mukaan. Laitteiden virityksessä käytettiin mm. skooppiputkia, eikä niitä kaikkia viritetty samalla tavalla! Laitteet olivat vastaanottimia ja lähettimiä lukuun ottamatta PLH:n radiolabran omaa tuotantoa. Jos oikein muistan, pääosa yhteyksistä oli niihin aikoihin telextyyppisiä. Kiinteän liikenteen vakituisesta miehityksestä on helppo muistaa Aarto Helin, jonka kanssa siirryimme myöhemmin hoitamaan radiokoulutusta Rauman Merenkulkuopistoon.

Olin samaan aikaan puolikkaana tässä laivassa. Sama kuva roikkuu seinälläni.
Valokuvaajalla oli joku lempinimikin, jota en enää muista enkä oikeaakaan nimeä.

Olin kuvanottohetkellä mönsträttynä moottori-oppilaana, hieno miehistö ainakin koneessa.

Translate - käännös tanskasta:
Hieno malli, isoisäni Sigurd Sort 1885-1974 omisti sen suuren laman aikana, eikä hänellä ollut varaa pitää sitä. Perhe käytti sitä myös lomailuun, luultavasti Välimerellä, kun heillä oli rahtia alueelle.

Vilpittömästi sinun Jesper Sort

Sikke en fin model, min bedstefar Sigurd Sort 1885-1974 ejede den under den store depression og havde ikke råd til at beholde den. Familien brugte den også til ferier bl.a vist nok i Middelhavet når de havde last til området.

Med venlig hilsen

Jesper Sort

mikä kaija toi edessä oleva on nimeltään, missä noi kaksi snadia puukenkää on?

Miljoonamöljässä Aldebaran on. Tuo FÅA:n Juno tai Leo kököttää Välilaiturissa.

Kyllä se Petäjän Eskolta näyttää. Oltiin samaan aikaa Tramontanassa 71-72. Esko matruusina minä junkkina.

Eiks Aldebaran oo tossa fotossa välilaiturissa ? Noi etummaiset kaks puukenkää miljoonamöljässä ?