Axel danke
Google transalte teki tämmöisen käännöksen saksasta suomeksi
"Palkattiin merimieheksi Malagaan (Espanja) vuonna 1967 ja purjehti Aleksandriaan ruorimieheksi. Sitten ajoimme Mustallemerelle Burgasiin ja Varnaan - sitten takaisin Korintin kanavan kautta Ravennaan - missä poistuin aluksesta 2 muun merimiehen kanssa. Vuoden 1968 alkuun (tammikuun loppuun) asti työskentelin merimiehenä tällä "sielumyyjällä"!
Helmikuussa 1968 alus upposi Dadanellesissa. Uskon edelleen, että tämä alus upotettiin tarkoituksella... kun se törmäsi öljytankkeriin.
Olen kokenut tällaisen tilanteen ennenkin. Hyttini oli potkurin yläpuolella ja heräsin, koska en kuullut potkurin pyörimistä. Kun menin kannelle, näin koko vanhemman henkilökunnan seisovan kaiteen ääressä ja näin tankkerissa köysitikkaat. Kapteeni näki minun tulevan - minkä jälkeen kaikki 10 odottavaa ihmistä katosivat takaisin laivaan. Kiilasin auton renkaan molempien laivojen väliin puskuriksi, kun tajusin, ettei laivoja erottanut puskuria. Oli myös pimeä yö. Kapteeni Frangon kapteeni halusi upottaa laivan.
Tämä oli päätös poistua aluksesta seuraavassa satamassa. Kaksi saksalaista merimiestä seurasi minua."

1967 in Malaga ( Spanien ) als Matrose angeheuert und nach Alexandria als Steuermatrose gefahren. Danach ins schwarze Meer nach Burgas und Varna gefahren-danach retour durch den Kanal von Korinth nach Ravenna-wo ich mit 2 weiteren Matrosen von Bord gegangen war. Bis Anfang 1968 (Ende Jänner) war ich auf diesen "Seelenverkäufer" als Matrose tätig ! Im Monat Februa 1968 ist das Schiff in den Dadanellen gesunken. Ich glaube nach wie vor dass dieses Schiff mit Absicht versenkt wurde-... als es mit einen Öltanker zusammen gestoßen war. Eine solche Situation erlebte ich zuvor schon einmal. Meine Kajüte befand sich über den Schrauben und ich wurde geweckt weil ich das Schlagen der Schraube nicht hörte. Als ich aufs Deck ging sah ich alle höheren Mitarbeiter an der Reling stehen und sah eine Strickleiter am Tanker. Der Capitän sah mich kommen-worauf die wartenden 10 Personen alle wieder im Schiff verschwanden. Ich klemmte einen Autoreifen als Puffer zwischen beide Schiffe, als ich feststellte dass kein Puffer die Schiffe trennte. Auch war es dunkle Nacht. Captain Frangos Capitän wollte das Schiff versenken. Dies war der Entschluss im nächsten Hafen von Bord zu gehen. Zwei Deutsche Matrosen folgten mir.